Skip to content

Ikääntyneet aikuiset kuntoutuksessa – rehabilitaatiota vai reablementtia?

28.2.2019 14.48

Hyvinvointi ja terveys
Hyvinvointi ja terveysKuntoutusHyvinvointi ja terveysKansanterveys

Tämä blogi on osa kuntoutusaiheisten kirjoitusten sarjaa, jonka kirjoittajina ovat SOSTEn ja Kuntoutussäätiön koordinoiman Kuntoutusverkosto KUVEn jäsenet.

Tämän blogikirjoituksen otsikossa on kaksi käsitettä, joiden avulla ikääntyneiden kansalaisten kuntoutusta voidaan tarkastella uudella tavalla. Se, miten puhumme miljoonasta yli 65-vuotiaasta kansalaisesta ei ole suinkaan yhdentekevää. Heillä voi olla korkea numeerinen ikä, mutta koettu ja toimintakykyinen ikä voivat olla hyvin erilaisia. Puhumme siis heterogeenisesta joukosta ihmisiä 60 ja 100 ikävuoden välillä.

Maailmalla ikääntyneistä käytetään kahta peruskäsitettä eli older adults tai elderly. Edellinen viittaa ihmisen aikuisuuteen, joka säilyy iästä riippumatta. Ikääntyneet ovatkin ensisijaisesti aikuisia, tosin eläneet nuorempia aikuisia kauemmin. Tähän käsitteeseen liittyy myös vahva konnotaatio ainutlaatuisesta ihmisarvosta, yksilöllisyydestä ja sellaisista voimavaroista, joita voi olla vain pitkän elämänkulun seurauksena. Jälkimmäinen käsite, vanhukset, viittaa puolestaan lääketieteelliseen näkemykseen iän mukanaan tuomista riskeistä ja sairauksista sekä erilaisista menetyksistä, jolloin siinä painottuu väistämättä hoitoisuus, avuttomuus ja pahimmillaan raihnaisuuteen. Tällaisessa vanhustamispuheessa (oldering) keskitytään samalla yhteiskunnallisiin kustannuksiin, omaisten hoivataakkaan ja työntekijöiden raskaaseen hoivatyöhön.

Se, miten puhumme miljoonasta yli 65-vuotiaasta kansalaisesta ei ole suinkaan yhdentekevää.

Lääkinnällinen kuntoutus (medical and physical rehabilitation) perustuu vahvasti lääketieteen perinteeseen tarjota sairastumisen ja/tai vammautumisen jälkeistä ns. palauttavaa kuntoutusta. Tämä re-habilitaatio on siis kehittynyt kuntoutuksen yleiskäsitteeksi silloin, kun ihmisten keski-ikä oli huomattavasti alhaisempi kuin nykyisin ja toisaalta aikaan, jolloin teoreettinen tieto ja tieteellinen tutkimus olivat tiukasti sektoroituneita ja rajattuja toimintakenttiä. Työikäisten palauttaminen työelämää oli lääkinnällisen kuntoutuksen tavoite – ja hyvä niin. Toisaalta saman käsitteen alle kuulunut lasten ja nuorten ns. kehityksellinen kuntoutus edistivät sairaiden ja vammaisten lasten tilannetta kiriä kiinni ns. terveiden lasten ja nuorten normaaleja elämänkulkuja. Nykyisin puhutaan myös vaativavasta lääkinnällisestä kuntoutuksesta, kun aikaisemmin käsitteenä oli vaikeavammaisten kuntoutus. Kumpikohan näistä käsitteistä on ihmislähtöisempi – jos kumpikaan?

Uusi tapa tarkastella ikääntyneitä aikuisia

Onko lääkinnällisen kuntoutuksen käsite ja siihen liittyvät historialliset merkitykset ja mielikuvat enää toimivia, kun puhutaan ikääntyneistä aikuisista? Koska lääketieteen (kuten geriatria ja fysiatria) rinnalle on tullut runsaasti uudenlaista monitieteistä tietoa ja tutkimusta, lääkinnällinen kuntoutus vaikuttaa jopa kapealta. Esimerkiksi kognitiotieteiden, sosiologian ja ennen kaikkea gerontologisen tiedon lisääntyminen avaa ikääntyneiden aikuisten toimintakyvyn ja osallisuuden tukemiseen aivan uudenlaisia mahdollisuuksia.

Pohjoismaissa, Brittein saarilla, Australiassa ja Uudessa-Seelannissa sekä Pohjois-Amerikassa onkin otettu käyttöön kaksi uutta käsitettä eli reablement ja restorative care, jotka molemmat viittaavat aivan uudenlaiseen tapaa tarkastella ikääntyneitä aikuisia arjessaan, omissa elinympäristöissään elämänkulkujensa yksilöllisinä toimijoina. Arjen mielekäs ja merkityksellinen mahdollistaminen toimintakyvystä, sairauksista ja iästä huolimatta on kuitenkin ensisijainen oikeus jokaiselle ihmiselle.

Uusilla käsitteillä rikomme vanhoja mielikuvia

Valtakunnallista seminaarissa 14.2.2019 nostettiin esille kansalaisten terve vanheneminen, vaikka terveyden rinnalle tarvitaan toimintakykyistä ja merkityksellistä vanhenemista. Rita Satana (WHO, senior advisor) nosti seminaarissa esille ikääntyneistä välittämisen silloinkin, kun emme tunne heitä – läheisistähän voi aina helposti välittää. Ikäystävällinen yhteiskunta tekee ikääntyneet aikuiset näkyviksi, heillä on paikka ja rooli kaikkialla. Jokaisella ikääntyneellä aikuiselle on oikeus saada koko potentiaalinsa oikeudenmukaisesti ja yhdenvertaisesti esille, iästä, terveydestä ja toimintakyvystä huolimatta. Tähän juuri vastaa reablement-lähestymistapa. Arjen uudelleen mahdollistaminen reablementin avulla tarkoittaa ikääntyneen, hänen läheistensä ja koko palvelu- ja tukiverkoston rakentumista juuri ikääntyneen itsensä lähtökohdista käsin.

Koska jokainen uusi ikääntyneiden sukupolvi luo oman näkemyksensä ikääntymisestä, koti- ja arkikuntoutus muotoutuvat aina uudelleen ja uudelleen. Tähän tarvitaan reablement-lähestymistapaan perustuvien interventioiden palvelumuotoilua, jossa iäkkäät aikuisen yhdessä eri alan asiantuntijoiden kanssa ovat tuottamassa merkityksellisiä palvelukokonaisuuksia. Juuri uusilla käsitteillä rikomme vanhoja mielikuvia ja tunnistamme toimimattomia käytänteitä sekä uudistamme omaa alaamme, yhdessä moniammatillisesti.

 

Aila Pikkarainen, lehtori, THM, KM, IKÄ-MATKA-tutkimushankkeen projektipäällikkö, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Hyvinvointi ja terveys -blogi

Kaikki blogin artikkelit
Blogi

16.12.2019 09:40

Vanhemman ja nuoren yhteinen aika ei vaadi ihmetekoja

Näin joulun lähestyessä monet odottavat rauhoittumista ja yhdessäoloa läheisten kanssa. Se, että vanhemmat pysähtyvät arjen kiireistä olemaan läsnä ja keskustelemaan nuoren kanssa, on monelle nuorelle juuri sitä, mitä hän kaipaa. Tunne- ja vuorovaikutustaitoja opettavan Friends-ohjelman tiimi haastatteli nuoria Aseman Lapset ry:n ylläpitämässä nuorisokahvilassa ”Parasta on kun ei oo mihinkään kiire, katotaan joku leffa tai uutiset […]

Blogi

28.11.2019 13:00

Tulevaisuuden sote-keskuksiin saatava mukaan brändätyt järjestöpalvelut

Edellisessä sote-valmistelussa järjestöjen palvelujen laajuutta ja monimuotoisuutta ei tunnettu, koska järjestöt eivät olleet kuvanneet ja brändänneet niitä. Jos Minna Kivipellon kanssa hahmottelemamme sote-keskustoiminnan mallinnus etenee, se edellyttää, että järjestöjen arvokkaat ja vaikuttavat toiminnot ja palvelut tunnetaan. Blogini 1. osassa käsittelin: Miten rakentaa Sosiaalibarometri 2019:n mukainen sote-keskus? Nyt tarkastelen, miten järjestöt asemoidaan sinne ja miten ne […]

Blogi

15.11.2019 12:00

Vardagen på halvvägshemmet i Malax

Det är början på en ny vecka i november, höstmörkret är påtagligt över Pixnebacken i Malax. Personalen gör frukost och kaffe, och boende på halvvägshemmet och personer från närområdet droppar in för att delta i den dagliga gruppverksamheten. I skymningen gör sig ljuset på bordet mysigt och man slår sig ner i sofforna för att […]