Skip to content

Ikääntyneet aikuiset kuntoutuksessa – rehabilitaatiota vai reablementtia?

28.2.2019 14.48

Hyvinvointi ja terveys
Hyvinvointi ja terveysKuntoutusHyvinvointi ja terveysKansanterveys

Tämä blogi on osa kuntoutusaiheisten kirjoitusten sarjaa, jonka kirjoittajina ovat SOSTEn ja Kuntoutussäätiön koordinoiman Kuntoutusverkosto KUVEn jäsenet.

Tämän blogikirjoituksen otsikossa on kaksi käsitettä, joiden avulla ikääntyneiden kansalaisten kuntoutusta voidaan tarkastella uudella tavalla. Se, miten puhumme miljoonasta yli 65-vuotiaasta kansalaisesta ei ole suinkaan yhdentekevää. Heillä voi olla korkea numeerinen ikä, mutta koettu ja toimintakykyinen ikä voivat olla hyvin erilaisia. Puhumme siis heterogeenisesta joukosta ihmisiä 60 ja 100 ikävuoden välillä.

Maailmalla ikääntyneistä käytetään kahta peruskäsitettä eli older adults tai elderly. Edellinen viittaa ihmisen aikuisuuteen, joka säilyy iästä riippumatta. Ikääntyneet ovatkin ensisijaisesti aikuisia, tosin eläneet nuorempia aikuisia kauemmin. Tähän käsitteeseen liittyy myös vahva konnotaatio ainutlaatuisesta ihmisarvosta, yksilöllisyydestä ja sellaisista voimavaroista, joita voi olla vain pitkän elämänkulun seurauksena. Jälkimmäinen käsite, vanhukset, viittaa puolestaan lääketieteelliseen näkemykseen iän mukanaan tuomista riskeistä ja sairauksista sekä erilaisista menetyksistä, jolloin siinä painottuu väistämättä hoitoisuus, avuttomuus ja pahimmillaan raihnaisuuteen. Tällaisessa vanhustamispuheessa (oldering) keskitytään samalla yhteiskunnallisiin kustannuksiin, omaisten hoivataakkaan ja työntekijöiden raskaaseen hoivatyöhön.

Se, miten puhumme miljoonasta yli 65-vuotiaasta kansalaisesta ei ole suinkaan yhdentekevää.

Lääkinnällinen kuntoutus (medical and physical rehabilitation) perustuu vahvasti lääketieteen perinteeseen tarjota sairastumisen ja/tai vammautumisen jälkeistä ns. palauttavaa kuntoutusta. Tämä re-habilitaatio on siis kehittynyt kuntoutuksen yleiskäsitteeksi silloin, kun ihmisten keski-ikä oli huomattavasti alhaisempi kuin nykyisin ja toisaalta aikaan, jolloin teoreettinen tieto ja tieteellinen tutkimus olivat tiukasti sektoroituneita ja rajattuja toimintakenttiä. Työikäisten palauttaminen työelämää oli lääkinnällisen kuntoutuksen tavoite – ja hyvä niin. Toisaalta saman käsitteen alle kuulunut lasten ja nuorten ns. kehityksellinen kuntoutus edistivät sairaiden ja vammaisten lasten tilannetta kiriä kiinni ns. terveiden lasten ja nuorten normaaleja elämänkulkuja. Nykyisin puhutaan myös vaativavasta lääkinnällisestä kuntoutuksesta, kun aikaisemmin käsitteenä oli vaikeavammaisten kuntoutus. Kumpikohan näistä käsitteistä on ihmislähtöisempi – jos kumpikaan?

Uusi tapa tarkastella ikääntyneitä aikuisia

Onko lääkinnällisen kuntoutuksen käsite ja siihen liittyvät historialliset merkitykset ja mielikuvat enää toimivia, kun puhutaan ikääntyneistä aikuisista? Koska lääketieteen (kuten geriatria ja fysiatria) rinnalle on tullut runsaasti uudenlaista monitieteistä tietoa ja tutkimusta, lääkinnällinen kuntoutus vaikuttaa jopa kapealta. Esimerkiksi kognitiotieteiden, sosiologian ja ennen kaikkea gerontologisen tiedon lisääntyminen avaa ikääntyneiden aikuisten toimintakyvyn ja osallisuuden tukemiseen aivan uudenlaisia mahdollisuuksia.

Pohjoismaissa, Brittein saarilla, Australiassa ja Uudessa-Seelannissa sekä Pohjois-Amerikassa onkin otettu käyttöön kaksi uutta käsitettä eli reablement ja restorative care, jotka molemmat viittaavat aivan uudenlaiseen tapaa tarkastella ikääntyneitä aikuisia arjessaan, omissa elinympäristöissään elämänkulkujensa yksilöllisinä toimijoina. Arjen mielekäs ja merkityksellinen mahdollistaminen toimintakyvystä, sairauksista ja iästä huolimatta on kuitenkin ensisijainen oikeus jokaiselle ihmiselle.

Uusilla käsitteillä rikomme vanhoja mielikuvia

Valtakunnallista seminaarissa 14.2.2019 nostettiin esille kansalaisten terve vanheneminen, vaikka terveyden rinnalle tarvitaan toimintakykyistä ja merkityksellistä vanhenemista. Rita Satana (WHO, senior advisor) nosti seminaarissa esille ikääntyneistä välittämisen silloinkin, kun emme tunne heitä – läheisistähän voi aina helposti välittää. Ikäystävällinen yhteiskunta tekee ikääntyneet aikuiset näkyviksi, heillä on paikka ja rooli kaikkialla. Jokaisella ikääntyneellä aikuiselle on oikeus saada koko potentiaalinsa oikeudenmukaisesti ja yhdenvertaisesti esille, iästä, terveydestä ja toimintakyvystä huolimatta. Tähän juuri vastaa reablement-lähestymistapa. Arjen uudelleen mahdollistaminen reablementin avulla tarkoittaa ikääntyneen, hänen läheistensä ja koko palvelu- ja tukiverkoston rakentumista juuri ikääntyneen itsensä lähtökohdista käsin.

Koska jokainen uusi ikääntyneiden sukupolvi luo oman näkemyksensä ikääntymisestä, koti- ja arkikuntoutus muotoutuvat aina uudelleen ja uudelleen. Tähän tarvitaan reablement-lähestymistapaan perustuvien interventioiden palvelumuotoilua, jossa iäkkäät aikuisen yhdessä eri alan asiantuntijoiden kanssa ovat tuottamassa merkityksellisiä palvelukokonaisuuksia. Juuri uusilla käsitteillä rikomme vanhoja mielikuvia ja tunnistamme toimimattomia käytänteitä sekä uudistamme omaa alaamme, yhdessä moniammatillisesti.

 

Aila Pikkarainen, lehtori, THM, KM, IKÄ-MATKA-tutkimushankkeen projektipäällikkö, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Hyvinvointi ja terveys -blogi

Kaikki blogin artikkelit
Blogi

18.3.2019 08:54

Missä viipyvät kokeilut? – Kuntoutuskomitean ehdotukset tulee sisällyttää hallitusohjelmaan

Tämä blogi on osa kuntoutusaiheisten kirjoitusten sarjaa, jonka kirjoittajina ovat SOSTEn ja Kuntoutussäätiön koordinoiman Kuntoutusverkosto KUVEn jäsenet. Suomella ei ole varaa odottaa sote-uudistusta. Meillä on jo kaikki työkalut kuntoutuspalvelujen uudistuksen toteutukseen, työ on aloitettava nyt! Kuntoutuskomitean ehdotukset kuntoutusjärjestelmän kokonaisuudistuksesta valmistuivat jo vuonna 2017. Tavoitteena on yhdenvertainen kustannustehokas ja ohjattava järjestelmä, jolla vahvistetaan kuntoutujaa pärjäämään omissa […]

Blogi

10.12.2018 12:57

Turvalliset arkirutiinit ja jaetut ilon hetket suojaavat lapsen mieltä

Riittävään lepoon, terveelliseen ravintoon, liikuntaan sekä mielekkääseen vapaa-aikaan panostamalla tuetaan lapsen fyysistä terveyttä mutta myös psyykkistä hyvinvointia. Terveelliset elämäntavat vaikuttavat ihmisen kokonaisvaltaiseen toimintakykyyn. Päivän rytmi, rutiinit ja myönteinen vuorovaikutus arjessa luovat turvallisuutta ja tasapainoa lapsen elämään.  Ne myös suojaavat hyvinvointia yllättävien kriisien ja vastoinkäymisten keskellä. Jokapäiväiset valinnat vaikuttavat tunteisiin ja tunteiden säätelyyn. Väsyneenä ja ilman […]

Blogi
erityisasiantuntija

26.10.2018 12:30

Holhousyhteiskunta terveyden asialla

Onko yhteiskunnalla oikeus valita yksilön puolesta? Loukkaako holhousyhteiskunta ja paternalismi yksilön vapautta? Jäin pohtimaan näitä kysymyksiä, koska osallistuin muutama viikko sitten Norjassa pidettyyn konferenssiin. Tapahtuman otsikkona oli ”Implementing Health Promotion in the Life Course – User Involvement in Practice and Research”, ja eräässä työryhmässä keskusteltiin juuri paternalismista terveyden edistämisessä. Paternalismi näyttäytyy suomalaisessa yhteiskunnassa monin tavoin: […]