Ilmastopolitiikka energiasodan keskellä

Ilmastopolitiikka energiasodan keskellä

Etusivu / Blogi / Ilmastopolitiikka energiasodan keskellä

Syksyn budjettiriihen tiedotustilaisuudessa esiteltiin kriisiajan budjetti – jälleen kerran. Venäjän hyökkäyssota on heijastunut voimakkaasti Suomen ja EU:n talouskehitykseen, erityisesti energiatuotantoon. Seurauksena on ollut energiamarkkinoiden kriisi, jossa osa kansalaisista joutuu pohtimaan, miten selvitä talven yli, kun energian saatavuus on tiukoilla ja hinta huitelee ennätyslukemissa.

Energiakriisin taustalla riippuvuus venäläisestä energiasta

Energiapolitiikassa on tehty Euroopassa suuria virheitä, mikä on tarkoittanut riippuvuutta venäläisestä energiasta. Saksassa ajettiin ydinvoimatuotanto alas ilman selkeää korvaavaa tuotantoa, ja iso osa eurooppalaisista kodeista on lämmennyt maakaasulla, jonka hankkiminen Venäjän ulkopuolelta on osoittautunut haasteelliseksi. Energian tarjonnan nopea kutistuminen on nostanut esimerkiksi sähkön ja lämmityksen hintaa koko Euroopassa, myös Suomessa.

Oma tilanteemme on kuitenkin Euroopan keskitasoa parempi. Olemme Olkiluoto 3 -voimalan käynnistymisen sekä uusiutuvan energian myötä omavaraisempia kuin moni muu Euroopan valtio. Osittain kiittäminen onkin vihreää siirtymää ja halukkuutta rakentaa fossiilivapaata energiaa. Vaikka turvetuotantoa haikaillaan takaisin, on turpeen energiakäyttö vaatinut tukia valtiolta sekä ollut hyvin saastuttavaa. Turpeesta luopumisen trendi on siis ollut hyvin perusteltua viime vuosien aikana.

Ilmastonmuutos näytteli riihessä sivuosaa

Vaikka ilmastotoimet eivät kohonneet budjettiriihen keskiöön, mahtuu mukaan hyviä toimia sekä heikompiakin esityksiä. Tärkeitä päätöksiä olivat muun muassa uusiutuvan energian tuotannon vauhdittaminen, joukkoliikenteen arvonlisäveron lasku sekä energiaremonttilainojen edistäminen. Samaan aikaan kuitenkin polttoaineen jakeluvelvoitteen määräaikaisen kevennyksen jatkaminen, työmatkavähennyksen korotuksen jatkaminen sekä kotimaan lentoliikenteen arvonlisäveron lasku ovat päästöjä lisääviä toimia.

On luonnollista, että nykytilanteessa poliitikkojen ja kansalaisten mielenkiinto ei kohdistu globaaliin ilmastoon vaan omaan arkeen ja toimeentuloon. Samalla tuntuu absurdilta puhua ilmastotoimien laittamisesta tauolle – ekologisesti kestämätön elintapamme kun on jatkunut jo vuosikymmeniä. Pahimman energiakriisin väistyessä onkin tärkeää vauhdittaa ilmastotoimia ja varmistaa että hiilineutraaliustavoitteessa pysytään.

Vihreän siirtymään vauhtia peruuttelun sijaan

Ilmastotavoitteissa peruuttelun sijaan vihreää siirtymää tulisikin vauhdittaa. Uusiutuva energia tuottaa työtä, verotuloja sekä tarjoaa myös vientipotentiaalia. On hyvä varautua siihen, että epävarmuuksia seuraa myös jatkossa ja siksi nyt tehtävät investoinnit tuovat suojaa ja lisäävät omavaraisuutta myös tulevia vuosikymmeniä ajatellen. Investoinnit uusiutuviin energiamuotoihin antavat samalla mahdollisuuden tehdä osamme ilmastotavoitteiden eteen. Vaikka Suomen oma osuus globaalissa kokonaisuudessa on pieni, osoittaa esimerkiksi Nokian esimerkki sen, miten iso merkitys pienen valtion yksittäisen yrityksen innovaatioilla ja esimerkillä voi olla koko maailmalle.

Ilmastopolitiikka on kenties tämän hetken kriittisin politiikan osa-alue, mutta sekään ei saa olla joustamatonta tai ohittaa politiikan muita realiteetteja. Kansalaisten kannatus ilmastopolitiikkaa kohtaan vähenee, jos ilmastotoimet oleellisesti uhkaavat omaa elämäntapaa tai identiteettiä. Siksi siirtymää pitää toteuttaa hallitusti ja sosiaalinen kestävyys huomioiden. Tätä SOSTE on korostanut myös esimerkiksi ilmastolain sekä energia- ja ilmastostrategian uudistuksen yhteydessä sekä osana eduskuntavaalitavoitteitaan.