IPCC:n raporteissa vahva viesti sote-järjestöille osallistua ilmaston­muutoksen hillintään

IPCC:n raporteissa vahva viesti sote-järjestöille osallistua ilmaston­muutoksen hillintään

Etusivu / Blogi / IPCC:n raporteissa vahva viesti sote-järjestöille osallistua ilmaston­muutoksen hillintään

Hallitustenvälinen ilmastonmuutospaneeli IPCC julkaisi huhtikuun alussa kolmannen ja viimeisen osan kuudennesta arviointiraportistaan. Tuoretta tutkimustietoa yhteen kokoava ja analysoiva IPCC on alan parhaista asiantuntijoista muodostettu kansainvälinen ryhmä, jonka raportit antavat laajan tilannekuvan ilmastonmuutoksesta.

Raporteista piirtyy karu kuva

Syksyllä 2021 julkaistu ensimmäinen osaraportti taustoitti ilmastonmuutoksen luonnontieteellistä taustaa, ja helmikuussa julkaistu toinen osaraportti ilmastonmuutokseen sopeutumista, vaikutuksia ja haavoittuvuuksia. Nyt julkaisu kolmas osa keskittyy ilmastonmuutoksen hillintään. Vaikka alkuvuoden osaraportit ovat jääneet uutisoinnissa pienemmälle huomiolle vallitsevan maailmantilanteen vuoksi, sisältävät ne vahvan viestin erityisesti hyvinvoinnin ja terveyden näkökulmasta.

IPCC:n raportit piirtävät karun kuvan ilmastonmuutoksen etenemisestä ja sen väistämättömistä vaikutuksista, mikäli vahvoihin hillintätoimiin ei ryhdytä nopealla aikataululla. Koottu tutkimustieto osoittaa, että Ilmastonmuutos on edennyt pisteeseen, jossa emme pysty nykyisillä toimilla pysäyttämään ilmaston lämpenemistä Pariisin sopimuksessa sovittuun kriittiseen 1,5 asteeseen.

Riskien realisoituessa eriarvoisuus kasvaa

Raporttien viesti sosiaali- ja terveysjärjestöille on selvä: jotta voimme tehdä töitä terveyden ja hyvinvoinnin eteen, tulee meidän tehdä töitä myös ilmastonmuutoksen torjunnan eteen.

Ilmastonmuutos aiheuttaa suoria haitallisia terveys- ja hyvinvointivaikutuksia. Haittavaikutukset voivat ilmetä esimerkiksi lisääntyneenä huolena tai sään ääri-ilmiöiden, kuten helteiden ja tulvien muodossa. Merkittävä osa haittavaikutuksista tulee kuitenkin olemaan epäsuoria sekä vaikeasti ennustettavia. Esimerkiksi tartuntatautien lisääntyminen, luontokato sekä ruokajärjestelmien heikentyminen ovat esimerkkejä koko yhteiskunnan vakautta uhkaavista riskeistä.

Riskien realisoituessa eriarvoisuus kasvaa, kun erityisesti heikommassa asemassa olevat altistuvat voimakkaimmin ilmastonmuutoksen seurauksille.

Terveysriskit uhkaavat erityisesti ikääntyneitä ja perussairaita

Ilmastonmuutoksen aikaansaamat muutokset ovat saaneet IPCC:n korostamaan hillinnän ohella sosiaalisesti oikeudenmukaisia sopeutumistoimia, joita ilman ilmastonmuutoksen laaja-alaiset vaikutukset tulisivat olemaan entistä vakavampia.

Vaikeinta ilmastonmuutokseen sopeutuminen tulee olemaan jo valmiiksi haavoittuvassa asemassa oleville ihmisryhmille. Esimerkiksi helteen ja tartuntatautien kaltaiset terveysriskit uhkaavat erityisesti ikääntyneitä ja perussairaita. Sopeutumiseen liittyvät haasteet tulevat lisäämään yhteiskunnallisen tuen tarvetta kyseisten ryhmien keskuudessa.

Sopeutumisen edistäminen ja haavoittuvien ryhmien turvaaminen edellyttää työtä myös sote-järjestöiltä.

Merkittävimmät haitat ovat yhä estettävissä

Vakavassa viestissä on kuitenkin tilaa myös toivolle. Tutkijat muistuttavat, että ilmastonmuutoksen aiheuttamat merkittävimmät haitat ovat yhä estettävissä, mikäli ryhdymme laajoihin muutoksiin viipymättä. Vaikka ilmaston lämpötila nousisi yli 1,5 asteen, ei ilmastotyön merkitys vähene.

Uusin raportti osoittaa, kuinka lämpötilan nousun rajaaminen esimerkiksi 1,5–2 asteeseen vaatii yhä huomattavia ilmastotoimia. Tämä vahvistaa ilmastonmuutoksen olevan tilanteessa, jossa sen hillintään tarvitaan koko yhteiskunnan osallisuutta. Jokaisella järjestöllä on mahdollisuus ja velvollisuus olla osana kunnianhimoista ilmastonmuutoksen vastaista työtä.

Järjestöjen vaikuttamistyöllä keskeinen rooli

Raportti alleviivaa, kuinka erityisesti järjestöjen vaikuttamistyöllä on oleellinen rooli ilmastonmuutoksen torjunnassa. Alle on listattu 5 konkreettista vaikuttamistyön keinoa, joilla sosiaali- ja terveysjärjestöt voivat hillitä ilmastonmuutosta.

  1. Vaikuta kansallisella tai kansainvälisillä kentillä: korosta hillintätoimien tärkeyttä ja sopeutumisen merkitystä.
  2. Vahvista yhteistyötä muiden järjestöjen ja sektoreiden kanssa ilmastotyössä.
  3. Lisää tietoisuutta ilmastonmuutoksen vaikutuksista ja hillintäkeinoista.
  4. Näytä esimerkkiä omalla toiminnallasi.
  5. Tue ilmastoystävällistä politiikkaa.

Pidetään huolta, että suomalaiset sosiaali- ja terveysjärjestöt tekevät oman osuutensa ilmastonmuutoksen hillinnässä. Tukea ja sparrausta oman järjestön ilmastotyöhön saa SOSTEsta. Ilmastokestävyys on myös tiivis osa SOSTEn vaikuttamistyötä.

Kirjoittajat ovat korkeakouluharjoittelija Noora Koskela ja SOSTEn erityisasiantuntija Simo Rissanen. Noora on viidennen vuoden valtio-opin opiskelija Jyväskylän yliopistosta ja työskentelee SOSTEssa kestävän kehityksen, ilmastonmuutoksen ja toimeentulon teemojen parissa.
noora.koskela@soste.fi