Skip to content

Jääkö tavoite integraatiosta haaveeksi?

20.6.2018 15.26

Sote-uudistus
Hyvinvoivat ihmisetintegraatioSote-uudistusSosiaali- ja terveyspalvelutSote-uudistus
yhteiskuntasuhdepäällikkö

Jälleen kerran hallituksen vastuuministerit kokoontuivat tiedotustilaisuuteen (18.6.) kertomaan valinnanvapausesitykseen tehtävistä muutoksista perustuslakivaliokunnan lausunnon perusteella.

Uudistuksen vaiheistuksen, palveluiden rahoituksen sekä muun muassa EU-notifikaation lisäksi hallitus esitti vastineessaan muutoksia asiakassuunnitelmaan. Se esitti, että valinnanvapauslakiehdotuksen kaikista säännöksistä poistetaan maininnat, jotka liittyvät asiakassuunnitelman sitovuuteen palveluntuottajien osalta. Asiakassuunnitelma ei olisi muutoksenhakukelpoinen päätös, vaan suunnitelma, joka toimisi asiakkaan palvelutarpeen arvioinnin palvelujen suunnittelun ja yhteensovittamisen työkaluna.

Muutokset esitetään siis tehtäväksi siihen työkaluun, jolla uudistuksessa on pyritty edes jollain tavalla turvaamaan asiakastasolla eheät ja joustavat palveluketjut eli niin sanottu sote-integraatio. Keskeinen ongelma on se, että valinnanvapausmalli itsessään pilkkoo palvelut lukuisille eri tuottajille. Varsinkin paljon palveluita tarvitsevien kohdalla tämä voi merkitä pallottelua luukulta toiselle.

Hallituksen vastineessa sitovuuden poistamista perustellaan perustusvaliokunnan täsmennysvaatimuksilla. Perustuslakivaliokunnan mukaan asiakassuunnitelman oikeudellinen velvoittavuus jää lakiehdotuksen ja sen perustelujen valossa varsin epäselväksi ja jäsentymättömäksi. Valiokunta kuitenkin piti tärkeänä asiakassuunnitelmaa koskevan sääntelyn tavoitetta sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteensovittamisesta.

Myös SOSTE on useaan otteeseen korostanut, että asiakassuunnitelman velvoittavuus on varmistettava ja se, että kaikki tuottajat noudattavat sitä. Asiakassuunnitelman merkitys etenkin paljon palveluita tarvitsevien kohdalla on aivan keskeinen. Valinnanvapauslakiesitykseen sisältyvän asiakassuunnitelman ideana on juuri ollut, että nyt eri lakien perusteella laadittavien erillisten suunnitelmien sijasta asiakkaalle laadittaisiin yksi suunnitelma. Siihen sisältyisi kootusti asiakkaan palvelutarpeet sekä se, miten palvelut toteutetaan asiakkaan tarpeita vastaavasti. Tällä on pyritty nimenomaan siihen, että vaikka ihminen saisi eri paikoista palvelut, kokonaisuus olisi hahmotettavissa yhdestä paikasta.

Mitä keinoksi toimiviin palveluketjuihin?

Terveydenhuollon ja sosiaalihuollon palveluiden nykyistä parempi ”yhteen pelaaminen” on ollut koko uudistuksen yksi keskeisimmistä tavoitteista. Keinot alkavat kuitenkin pahasti kuivua kasaan, jos asiakassuunnitelmalle kaavailtu rooli integraation toteuttajana liukenee. Sote-keskus on jo käytännössä typistynyt terveyskeskukseksi ja maakunnan liikelaitoksen kiertävien sosiaalityöntekijöiden resursointi on suuri kysymysmerkki. Mitä enää jää jäljelle keinoksi sirpaleisessa monituottajamallissa?

Maakuntien pitää nyt ratkaista, kuinka eheät palveluketjut toteutetaan. Asiakassuunnitelman on hyvä olla joustavasti asiakkaan tilanteen huomioiva integraation työkalu, mutta se ei myöskään saa olla liian löysä ja muuttua merkityksettömäksi kirjaukseksi. Mutkat oikoen: Asiakassuunnitelmasta ei saa tulla maakunnan palvelulupauksen kaltaista ylätason unelmapaperia, samaan aikaan kun käytännössä raha ohjaa tekemistä.

Asiakassuunnitelmien velvoittavuutta olisi mahdollista korostaa esimerkiksi maakuntien ja palveluntuottajien välisissä sopimuksissa. Maakunta voisi esimerkiksi sopimusehdoissa edellyttää, että asiakassuunnitelmia pitää noudattaa. Palveluntuottajalta voisi lisäksi vaatia perusteluja, jos se jostain syystä poikkeaisi asiakassuunnitelmasta. Ehtojen toteutumisen seurannassa ja valvonnassa on omat haasteensa, mutta jotenkin se pitää ratkaista. Tärkeintä on, että ihminen saa tarvitsemansa palvelut ja tuen, eikä tästä periaatteesta ole syytä livetä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Hyvinvoivat ihmiset -blogi

Kaikki blogin artikkelit
Blogi
johtaja, varapääsihteeri

13.2.2019 12:22

Lähtöruudun kuopiminen sotessa turhauttaa 

Sote-ratkaisun lykkääntymistä tuskin kiittäisivät asiakkaat sen enempää kuin uudistuksen toimeenpanijatkaan. Olkoonkin, että ilkikurinen kansalaismieli tuppaa joskus ilakoimaan, jos herrojen haaveet lyttääntyvät.  Resurssit eivät lykkäämisestä ainakaan lisäänny. Pikemminkin päinvastoin. Erityisen totta tämä on sote-järjestöjen näkökulmasta. Järjestöillä on halua ja kyvykkyyttä yhteistyöhön alueellisten sote-ekosysteemien rakentamisessa. Ja toisaalta rehellisyyden nimissä on sanottava, että valmiita ratkaisuja ei järjestöilläkään ole tarjottavana. Silti viriämässä on ymmärrys, […]

Blogi
erityisasiantuntija

31.1.2019 10:53

Tulevaisuuden perusturvalla täytyy tavoitella köyhyyden ja eriarvoisuuden vähentämistä

Köyhyys on myös Suomessa todellinen ongelma, jonka vähentämiseksi pitää ryhtyä toimiin. Suomi on sitoutunut osana YK:n kestävän kehityksen Agenda 2030-tavoitteita puolittamaan köyhyyden 2030-luvulle mennessä. Tämä tarkoittaisi yli 400 000 ihmisen tilanteen korjaamista. Köyhyys- tai syrjäytymisriskissä eli vuonna 2016 849 000 henkilöä. Lisäksi Suomi on EU:n 2020-strategiassa sitoutunut vähentämään köyhyys- tai syrjäytymisriskissä elävien ihmisten määrää 150 […]

Blogi
erityisasiantuntija

29.1.2019 09:51

Sosiaali- ja terveysjärjestöistä löytyy perusturvan uudistamisen erityisosaamista

Kuuntelen naista, jolla on rollaattori ja ties millaisia tukia ympärillään. Nainen kertoo, että hänellä on geenivirhe. Sen takia hän joutuu silloin tällöin – milloin vain – sairaalaan viikoiksi kerrallaan. Silti hän käy palkkatöissä ja on käynyt koko elämänsä, joitain työttömyysjaksoja lukuun ottamatta. Ilman palkkatyötä hän eläisi koko elämänsä köyhyydessä pienellä eläkkeellä. Työnteon lisäksi hän on […]