Skip to content

Järjestöjen viesti perille kehysriihessä, aiemmat leikkaukset aiheuttavat eriarvoisuutta

17.4.2018 13.38

Sote-järjestöt
Elinvoimaiset järjestötHyvinvointi ja terveysKehysriihiPerusturvaSosiaaliturvaTyöllisyysHyvinvointi ja terveysKansalaisyhteiskuntaPerusturvaSosiaali- ja terveyspalvelutSote-järjestötToimeentuloTyöllisyys

Pääministeri Juha Sipilän hallitus julkaisi viimeviikolla kehysriihineuvotteluiden lopputuloksen. Kehysriihi oli yksi viimeisistä isoista vaikuttamisen paikoista ennen ensivuoden eduskuntavaaleja ja tulevia hallitusohjelmaneuvotteluja. Tämä näkyi myös sosiaali- ja terveysjärjestöjen toimissa. SOSTE ja järjestöt olivat hereillä, mutta menikö viesti perille?

SOSTE laati ennakkoon laajan suosituspaketin kehysriiheen. Tavoitteissa listattiin tarvittavat päätökset, sekä laskettiin ehdotetuille toimille euromääräiset hintalaput. Menolisäysten osalta kärkisuositukset olivat sosiaaliturvan indeksijäädytysten purkaminen sekä sote-palveluiden asiakasmaksujen kohtuullistaminen. Menolisäykset tasapainotettiin tulopuolella esittämällä sokeriveron käyttöönottoa sekä alkoholi ja tupakkaveron nostoa.

Media huomioi kehysriihen ennakkouutisoinnissa järjestöjen tavoitteet hyvin. Sosiaali- ja terveysjärjestöt eivät olleet pelkkiä passiivisia seuraajia, vaan ohjasivat budjettivalmistelusta käydyn keskustelun suuntaa. Tämä näkyi niin perhepolitiikasta käydyssä keskustelussa, kuin esimerkiksi siinä, että perusturvan indeksileikkaukset nousivat yhdeksi budjettikeskustelun pääteemoista. SOSTE osallistui tämän keskustelun pohjustamiseen jo helmikuussa julkaisemalla sosiaaliturvan muutoksia käsitelleen raportin, joka sai laajasti huomiota.

Oliko saadusta mediahuomiosta hyötyä? Kohenevan taloustilanteen ja lähestyvien vaalien myötä budjettikehys sisälsi lukuisia positiivisia paikkauksia. Aiemmin tehdyt isot päätökset perusturvan indeksijäädytyksistä ja asiakasmaksuista kuitenkin vesittävät näitä suotuisia toimia.

Lopputuloksessa korostuu pitkäjänteisen vaikuttamisen merkitys. Hyvä esimerkki tästä on adoptioperheiden perhevapaat. Kehysriihessä päätettiin, että adoptioperheiden perhevapaat päivitetään samalle tasolle muiden lapsiperheiden kanssa. Tämä on ollut alan järjestöjen pitkäaikainen tavoite, joka sitkeällä työllä nyt saavutettiin. Samalla pitkäjänteisyydellä myös muut sosiaali- ja terveysjärjestöjen tavoitteet on mahdollista saavuttaa.

Kehysriihen keskeiset päätökset

Sosiaaliturva

  • Perusturvan korottamiseen ei osoitettu lisävaroja. Riihen yhteydessä päätetty eriarvoisuuden torjuntaan suunnattu toimenpideohjelma (70 miljoonaa euroa) rahoitettiin käytännössä aiemmin päätetyillä sosiaaliturvan indeksijäädytyksillä.
  • Takuueläkkeisiin tehdään tasokorotus, jonka vaikutus etuuden tasoon on noin yhdeksän euroa kuussa. Samalla takuueläkkeen kanssa korotetaan eläketuki, nuorten kuntoutusraha ja ammatillisen kuntoutuksen vähimmäismääräinen päiväraha, joista on vähennetty näiden kaikkien vaikutus eläkkeensaajan asumistukeen ja toimeentulotukeen. Budjettivaikutus 10 miljoonaa euroa.
  • Vähimmäismääräisiä päivärahoja (sairauspäiväraha, vanhempainpäiväraha, kuntoutusraha ja erityishoitoraha) nostetaan työmarkkinatukea vastaavalle tasolle. Tämä tarkoittaa 3,22 euron korotusta/ päivä eli etuuden taso nousee 80, 5 euroa kuussa.
  • Kelan toimintakuluihin tehdään 8 miljoonan euron korotus, jolla vahvistetaan toimeentulotuen käsittelyä ja puhelinpalvelua sekä varaudutaan toimitilojen peruskorjauksiin.

Terveys, hyvinvointi ja palvelut

  • Valinnanvapauspilottien alkamisvaihetta rahoitetaan 200 miljoonalla eurolla aiemmin päätetyn 100 miljoonan euron sijaan.
  • Hallitus kohdentaa lääkkeiden vuosiomavastuurajan alentamiseen 5 miljoonaa euroa. Lääkekatto laskee nykyisestä noin 600 eurosta noin neljäkymmentä euroa.
  • Maakunta- ja sote-uudistuksen valmisteluun ja ohjaukseen osoitetaan 95 miljoonaa euroa vuonna 2019.
  • Adoptioperheiden adoptiotuen tarkistamiseen osoitetaan 0,3 miljoonan euron määrärahalisäys. Adoptiovanhemman vanhempainrahakausi pidennetään 233 arkipäivään. Vanhempainrahaoikeus myönnetään kaikille, jotka adoptoivat alle 18-vuotiaan lapsen oman perheensä ulkopuolelta. Monikkoperheiden isille myönnetään isyysraha pidennettynä.
  • Hallitus rahoittaa kansallisen lääkekehityskeskuksen perustamista kehyskaudella yhteensä 11 miljoonalla eurolla.

Työllisyys

  • Julkisiin työvoimapalveluihin myönnetään ELY-keskuksille lisärahaa 11,2 miljoonaa euroa. Tämä mahdollistaa 206 henkilötyövuoden lisäämisen työvoimapalveluihin.
  • Aktiivimallin mukaiseksi aktiivisuusehtoa kerryttäväksi työvoimapalveluksi katsotaan jatkossa osallistuminen ammattiliiton tai -järjestön, kansalaisjärjestön, kunnan tai muun vastaavan tahon järjestämään työllistymistä edistävään valmennukseen, koulutukseen tai toimintaan. Edellytyksenä on se, että sen järjestämistä on rahoitettu julkisista varoista tai se on muutoin työvoimaviranomaisten hyväksymää.
  • Hallitus uudistaa työasuntovähennystä niin, että se tukee paremmin työn perässä muuttamista. Vähennyksen enimmäismäärää korotetaan nykyisestä 250 eurosta 450 euroon.
  • Hallitus käynnistää huhtikuussa selvityksen, jonka tavoitteena on kartoittaa osatyökykyisten tilannetta työmarkkinoilla, siirtymiä työkyvyttömyysetuuksille ja sieltä pois sekä palveluita, joiden avulla edistetään työelämässä pysymistä tai työllistymistä. Selvitys on osa Osatyökykyisille tie työelämään -kärkihanketta.
  • Osaamisen kehittämiseen kohdennetaan lisärahaa 54 miljoonaa euroa.

Muut päätökset

  • Toisen asteen opiskelijat eli ammattikoululaiset ja lukiolaiset voivat jatkossa saada oppimateriaalien, kuten oppikirjojen hankintaan 46 euron lisäopintorahan kuussa.
  • Talous- ja velkaneuvontaan osoitettiin lisärahaa 5 miljoonaa euroa. Ylivelkaantumista taltutetaan myös kiristämällä pikavippien myöntämisen ehtoja.
  • Hallitus käynnistää seuraavaa hallitusta varten kansallisen lapsistrategian valmistelun.
  • Varhaiskasvatuksen tasa-arvoa tuetaan uudella 10 miljoonan euron määrärahalla.
  • Hallitus pääomittaa 50 miljoonalla eurolla yleishyödyllisen A-Kruunu Oy:tä. Päätöksen myötä A-Kruunu Oy voi lisätä vuosittaisen kohtuuhintaisen vuokra-asuntotuotantonsa 800 asuntoon.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Elinvoimaiset järjestöt -blogi

Kaikki blogin artikkelit
Blogi
tutkija

30.8.2019 11:45

Sata vuotta rekisteritietoa yhdistystoiminnasta

Montako yhdistystä Suomessa on? Moniko niistä toimii sosiaali- ja terveysalalla? Yksinkertaisiin kysymyksiin on luontevinta etsiä vastausta yhdistysrekisteristä, onhan se jo 100 vuoden ajan toiminut kansallisena kolmannen sektorin tietovarantona. Rekisterissä on syksyllä 2019 yli 106 000 yhdistystä. Ensimmäinen suuri sote-uudistus Suomi itsenäistyi ensimmäisen maailmansodan loppuvaiheessa ja ajautui saman tien maata repivään sisällissotaan. Levottomuudet olivat omiaan ajamaan […]

Blogi
erityisasiantuntija

5.6.2019 17:39

Pikavippejä, geoblokkausta ja byrokratiaa – tarkastelussa hallitusohjelman kansalaisyhteiskuntakirjaukset

Byrokratiaa kevennetään. Autonomiaa kasvatetaan. Avustusjärjestelmä uudistetaan. Sote-järjestöjen toimintaedellytyksiä vahvistetaan. Kansalaisjärjestöillä ja erityisesti sosiaali- ja terveysjärjestöillä on syytä olla tyytyväinen edellä mainittuihin hallitusohjelman kirjauksiin. Hallitusohjelmaa lukiessa tuntuu siltä, että puolueet ovat monelta osin kuulleet järjestöjen huolet ja viestit. Kansalaistoiminnan hallintokuormaa on vara purkaa ja lupakäytäntöjä keventää, toivottavasti tämä työ saadaan pian käyntiin. Myös kansalaisyhteiskunnan vahvistaminen – […]

Blogi

23.5.2019 08:30

Vad är Forums roll i att stödja civilsamhället?

I början av 1990-talet pågick en utredning av den svenska socialtjänsten. Eftersom utredningen inte tog alls tog upp frågor av vad det svenska civilsamhället gjorde när det gäller sociala frågor, så valde ett antal organisationer att bilda en svensk intresseorganisation för socialt arbete som grundades på civilsamhällets organisationer. Det blev Forum – idéburna organisationer med […]