Skip to content

Järjestöt tarvitsevat yhteiset ohjeet toiminnan avaamiseen

12.5.2020 8.39

Järjestöille
Elinvoimaiset järjestötKoronavirusKoronavirus ja järjestöjen toimintaedellytyksetJärjestöille

Sosiaali- ja terveysjärjestöt tarvitsevat ohjeet siihen, mitä toiminnan hallittu käynnistäminen tarkoittaa käytännössä. Ministeriöiden tulee laatia ohjeistukset yhteistyössä kattojärjestöjen ja järjestökentän kanssa. Järjestöillä on käytännön ymmärrystä siitä, mitä asioita ohjeistuksessa pitää ottaa huomioon, kun puhutaan esimerkiksi matalan kynnyksen kohtaamispaikan, järjestöjen vertaistapaamisten tai toimintakeskuksen avaamisesta.

Vaarana ristiriitaiset ja epäselvät ohjeet

Ohjeistusvastuu on aluehallintovirastoilla, jotka puolestaan saavat ohjausta eri ministeriöistä. On toivottavaa, että eri ministeriöt koordinoisivat aluehallintovirastojen ohjausta. Muuten vaarana on, että eri sektoreiden järjestöt saavat samaan toimintaan kuten vaikkapa lasten päiväleirien käynnistämiseen epäselviä ja ristiriitaisia ohjeita riippuen siitä, onko kyse liikuntaleiristä, luontoleiristä vai maahanmuuttajalasten leiristä.

Ristiriitaisista ohjeista järjestöillä on jo kokemusta. Toisessa kunnassa järjestöä velvoitetaan jatkamaan toimintaa sopimussakon uhalla, toisessa kunnassa ehdottomasti kielletään jatkamasta täysin samanlaista toimintaa vedoten poikkeusoloihin. Palveluita tuottavat järjestöt saivat monenlaista ohjeistusta toiminnan ylläpitämiseen poikkeustilan käynnistyttyä, kun viranomaisten yleisohjeita sovellettiin käytäntöön eri tavoin eri puolella Suomea.

Ohjeistava viranomainen tarvitsee tietoa järjestötoiminnan laajasta kirjosta, jotta ohjeistuksissa ei sorruta yleistyksiin, jotka eivät auta järjestöjä käytännön ratkaisuissa. Urheilutapahtumaan tai matalan kynnyksen kohtaamispaikan päivätoimintaan voi molempiin osallistua 50 henkilöä, mutta toimintaympäristö ja kohderyhmä ovat aivan erilaiset. Toiminta vaatii aivan erilaisia ratkaisuja toteutuakseen turvallisesti.

Avoimia kysymyksiä on paljon

Miten toiminnan erilainen luonne ja kohderyhmä voidaan huomioida ohjeistamisessa? Entä miten huomioidaan erilaiset paikalliset olosuhteet? Miten ohjeistetaan lapsille ja nuorille suuntautuvaa toimintaa? Entä pääsääntöisesti aikuisille suuntautuvaa toimintaa?

Järjestöjen toiminnasta osa on hyvin paikallista ja kohdistuu vain paikalliselle väestölle, osa taas kokoaa osallistujia ympäri Suomea. Osa toiminnasta sijoittuu alueille, joilla koronatartuntoja on ollut vähän, osa toiminnasta on taas alueille, jossa tartuntoja on ollut paljon suhteessa väestöön. Aluehallintovirastojen vastuualueet ovat maantieteellisesti laajoja, ja saman aluehallintoviraston alueellakin voi olla erilaisia epidemiatilanteita.

”Ohjeistuksessa tarvitaan erityistilanteiden huomioimista ja periaatteellisia linjauksia, joita järjestö voi soveltaa omaan toimintaansa ja omaan kohderyhmäänsä.”

Avoimia, ratkaistavia kysymyksiä on paljon. Tämän vuoksi ohjeistuksessa tarvitaan erityistilanteiden huomioimista ja periaatteellisia linjauksia, joita järjestö voi soveltaa omaan toimintaansa ja omaan kohderyhmäänsä. Toiminnan uudelleen käynnistäminen on iso ponnistus järjestölle ja vastuu toiminnan kohderyhmän terveydestä on raskas. Toiminnan käynnistämistä ei voi perustaa mutu-tuntumaan.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Elinvoimaiset järjestöt -blogi

Kaikki blogin artikkelit
Blogi

1.12.2020 10:00

Rohkeutta avun antamiseen – ja pyytämiseen

Kansalaisyhteiskunta Vapaaehtoisten päivää vietetään tänä vuonna Suomessa perjantaina 4. joulukuuta. Korona-aika on vaatinut totutusta poikkeavia näkökulmia kaikkeen tekemiseen. Saksassa uusi videokampanja houkuttelee nuoria aikuisia olemaan tekemättä mitään. Kampanjan mukaan rohkeus on sitä, että jaksaa lojua laiskana kotona. Mutta mitä on rohkeus korona-ajan vapaaehtoistoiminnassa? Rohkeus on valmiutta muuttaa auttamisen tapoja Kansalaistoimijoiden kekseliäisyydestä ei ole ollut tänä vuonna […]

Blogi

30.11.2020 14:38

Pienkeräyksissä on käyttämätöntä potentiaalia – tuloksia SOSTEn rahankeräyskyselystä

Kansalaisyhteiskunta Rahankeräyslaki 863/2019 on ollut voimassa maaliskuusta 2020 lähtien. Uudella lailla luovuttiin rahankeräyslupien määräaikaisuudesta, kaikki rahankeräysluvat myönnetään nykyisin toistaiseksi voimassa olevina. Pienkeräyksestä ilmoitettava poliisilaitokselle Uudessa laissa lanseerattiin myös uusi lakisääteinen varainhankintainstrumentti: pienkeräys. Pienkeräyksillä järjestö tai muu lain 5 §:n mainitsema organisaatio voi ilman rahankeräyslupaakin järjestää kahdesti vuodessa korkeintaan kolme kuukautta kestävän rahankeräyksen. Pienkeräyksestä on etukäteen ilmoitettava […]

Blogi
tutkija

4.11.2020 11:20

Kaikki säätiöt eivät jaa miljoonia euroja kulttuurille ja tieteelle

Sote-järjestöt SOSTEn Järjestö 2.0 – Järjestöt mukana muutoksessa -hanke on juuri julkaissut raportin sosiaali- ja terveysalan säätiöistä. Julkisuudesta voi saada sen käsityksen, että kaikki säätiöt ovat satumaisen rikkaita ja jakavat avustuksia erilaisiin tärkeinä pitämiinsä kohteisiin. Aivan tuulesta temmattu tämä mielikuva ei toki ole, sillä Säätiöt ja rahastot ry:n laskelmien mukaan eri säätiöt jakoivat rahaa vuonna 2019 […]