Järjestöt tarvitsevat yhteiset ohjeet toiminnan avaamiseen

Riitta Kittilä katsoo hymyillen kameraan, vieressä lukee hänen nimensä ja sana SOSTEblogi.

Etusivu / Blogi / Järjestöt tarvitsevat yhteiset ohjeet toiminnan avaamiseen

Sosiaali- ja terveysjärjestöt tarvitsevat ohjeet siihen, mitä toiminnan hallittu käynnistäminen tarkoittaa käytännössä. Ministeriöiden tulee laatia ohjeistukset yhteistyössä kattojärjestöjen ja järjestökentän kanssa. Järjestöillä on käytännön ymmärrystä siitä, mitä asioita ohjeistuksessa pitää ottaa huomioon, kun puhutaan esimerkiksi matalan kynnyksen kohtaamispaikan, järjestöjen vertaistapaamisten tai toimintakeskuksen avaamisesta.

Vaarana ristiriitaiset ja epäselvät ohjeet

Ohjeistusvastuu on aluehallintovirastoilla, jotka puolestaan saavat ohjausta eri ministeriöistä. On toivottavaa, että eri ministeriöt koordinoisivat aluehallintovirastojen ohjausta. Muuten vaarana on, että eri sektoreiden järjestöt saavat samaan toimintaan kuten vaikkapa lasten päiväleirien käynnistämiseen epäselviä ja ristiriitaisia ohjeita riippuen siitä, onko kyse liikuntaleiristä, luontoleiristä vai maahanmuuttajalasten leiristä.

Ristiriitaisista ohjeista järjestöillä on jo kokemusta. Toisessa kunnassa järjestöä velvoitetaan jatkamaan toimintaa sopimussakon uhalla, toisessa kunnassa ehdottomasti kielletään jatkamasta täysin samanlaista toimintaa vedoten poikkeusoloihin. Palveluita tuottavat järjestöt saivat monenlaista ohjeistusta toiminnan ylläpitämiseen poikkeustilan käynnistyttyä, kun viranomaisten yleisohjeita sovellettiin käytäntöön eri tavoin eri puolella Suomea.

Ohjeistava viranomainen tarvitsee tietoa järjestötoiminnan laajasta kirjosta, jotta ohjeistuksissa ei sorruta yleistyksiin, jotka eivät auta järjestöjä käytännön ratkaisuissa. Urheilutapahtumaan tai matalan kynnyksen kohtaamispaikan päivätoimintaan voi molempiin osallistua 50 henkilöä, mutta toimintaympäristö ja kohderyhmä ovat aivan erilaiset. Toiminta vaatii aivan erilaisia ratkaisuja toteutuakseen turvallisesti.

Avoimia kysymyksiä on paljon

Miten toiminnan erilainen luonne ja kohderyhmä voidaan huomioida ohjeistamisessa? Entä miten huomioidaan erilaiset paikalliset olosuhteet? Miten ohjeistetaan lapsille ja nuorille suuntautuvaa toimintaa? Entä pääsääntöisesti aikuisille suuntautuvaa toimintaa?

Järjestöjen toiminnasta osa on hyvin paikallista ja kohdistuu vain paikalliselle väestölle, osa taas kokoaa osallistujia ympäri Suomea. Osa toiminnasta sijoittuu alueille, joilla koronatartuntoja on ollut vähän, osa toiminnasta on taas alueille, jossa tartuntoja on ollut paljon suhteessa väestöön. Aluehallintovirastojen vastuualueet ovat maantieteellisesti laajoja, ja saman aluehallintoviraston alueellakin voi olla erilaisia epidemiatilanteita.

”Ohjeistuksessa tarvitaan erityistilanteiden huomioimista ja periaatteellisia linjauksia, joita järjestö voi soveltaa omaan toimintaansa ja omaan kohderyhmäänsä.”

Avoimia, ratkaistavia kysymyksiä on paljon. Tämän vuoksi ohjeistuksessa tarvitaan erityistilanteiden huomioimista ja periaatteellisia linjauksia, joita järjestö voi soveltaa omaan toimintaansa ja omaan kohderyhmäänsä. Toiminnan uudelleen käynnistäminen on iso ponnistus järjestölle ja vastuu toiminnan kohderyhmän terveydestä on raskas. Toiminnan käynnistämistä ei voi perustaa mutu-tuntumaan.