Skip to content

Järjestötietoraportti – tietoa järjestöistä ja järjestötiedosta

29.5.2020 10.05

Sote-järjestöt
Elinvoimaiset järjestötJärjestöt mukana muutoksessaJärjestöilleKansalaisyhteiskuntaSote-järjestötSote-uudistus

Tieto on valtaa, sanoivat menneisyyden oppineet ja filosofit. Nykypäivässä lausahdusta tuskin kukaan kyseenalaistaa. Tietoyhteiskuntamme sosiaali- ja terveydenhuoltoa digitalisoidaan kokonaisvaltaiseksi tietojohtamisen järjestelmäksi.

Sote-uudistus on tuntunut monin tavoin alan järjestöjen toiminnassa ja lisännyt tiedon tarvetta. SOSTEn Järjestö 2.0: mukana muutoksessa -hanke on julkaissut Järjestötieto sote-uudistuksessa -raportin järjestötiedosta, joka tarkastelee ajankohtaisia tietokysymyksiä sote-järjestöjen, sote-uudistuksen ja digitalisaation näkökulmasta.

Paljon puhetta tiedosta, mutta mitä järjestötieto on?

Kun aloitin järjestötietoraportin valmistelun keväällä 2019, oli järjestökentällä runsaasti erilaisia odotuksia ja puhetta tarvittavasta tiedosta. Moni odotti tietopohjaista faktapakettia, jolla osoitettaisiin vastaansanomattomasti järjestöjen merkitys suomalaisella sote-kentällä. Yksittäiset järjestötoimijat kyselivät, mitä tietoa he voisivat tuottaa järjestöstään. Nopeasti kävi selväksi, että ”järjestötieto” on käsitteenä ylimalkainen – monenlaista tietoa pidetään järjestötietona alan toimijoiden keskuudessa.

Alueellisessa kehittämistyössä järjestötieto on yksinkertaista, mutta usein vaikeasti saatavilla olevaa tietoa maakunnassa toimivista järjestöistä. Sote-palvelunohjaukseen kaivataan samaa perustietoa järjestöistä ja etenkin niiden toiminnan sisällöstä. Monille järjestötoimijoille järjestötieto hahmottuu ennen kaikkea tutkimustietona ja vaikuttavuutta osoittavana arviointitietona, mutta se on myös järjestöjen asiantuntijatietoa ja järjestöjen välittämää kansalaisten kokemustietoa palvelutarpeista. Ja järjestötiedon piiriin on laskettava myös potilastietojärjestelmien ja laaturekisterien tarvitsema rakenteinen data.

Tieto voi olla määrällistä ja laadullista, raakadataa ja syvällisempää ymmärrystä vaikuttavuudesta. Järjestötieto myös liikkuu monilla akseleilla. Sen avulla löydetään järjestöt, kuvataan niiden toimintaa, todennetaan toiminnan tulokset ja osoitetaan järjestöjen merkitys.

Järjestötieto kuvaa järjestöjä ja mitä niissä tehdään

Mutta mitä ovatkaan sote-järjestöt, joista tietoa halutaan tuottaa? Sote-uudistuksen myötä järjestöjen toimialamääritelmät ja toiminnalliset rajanvedot ovat joutuneet suurennuslasin alle. Kun sote-palvelut siirtyvät maakunnille, kunnilla ei välttämättä ole tarvetta erotella järjestöjä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä, vaan kaikki järjestöt voidaan asettaa samalle viivalle ”hyte-järjestöiksi” (hyvinvointi ja terveys). Toisaalta joissakin maakunnissa sote-järjestöiltä on toivottu niiden toimintaa kuvaavia tarkennettuja toimialakarttoja, jotta kuntapäättäjät saisivat paremman kuvan juuri sote-järjestöjen toiminnasta. Palvelutuotannossa on jo pidempään käyty rajan vetoa suhteessa ”järjestölähtöiseen auttamistoimintaan”.

Järjestötieto on myös tietoa sote-järjestökentän rikkaasta sisäisestä kirjosta. On paikallisia ja valtakunnallisia järjestöjä. Osa toimii vapaaehtoisten voimin ja toisilla on paljon palkattuja ammattilaisia. Kohderyhmiin kuuluu niin vanhuksia, lapsiperheitä, sairaita kuin syrjäytyneitä. Joidenkin toiminta on melkein kuin palvelutoimintaa – mutta vain melkein.

Tietokysymykset pysyvät tapetilla myös tulevaisuudessa

Nyt julkaistavan raportin yleisenä tuloksena on, että järjestötiedon kaikilla saroilla on puutteita. Raportissa suositukset tulevalle kehittämistyölle keskittyvät sote-uudistukseen. Digitaalisia rekistereitä ja muita julkishallinnon tietovarantoja on hyödynnettävä jatkossa entistä tehokkaammin.

On pidettävä huoli, että järjestöistä tallennettua tietoa voidaan tulevaisuudessa hyödyntää mahdollisimman laajasti eri tarpeisiin. Rekistereihin kerrytetty tieto kertoo järjestömääristä, kuvailee järjestötoimintaa ja auttaa löytämään järjestöt sekä paikallisesti että digitaalisesti.

Laajemmassa kuvassa rekisteritieto jättää kuitenkin vielä paljon sanomatta. Vaikuttavuudesta rekisteritieto voi kertoa vain, jos se yhdistetään muuhun tietoon. Tämä on kehitteillä olevan Suomen uuden kansallisen sote-tietojärjestelmäkokonaisuuden suuri tavoite. Onnistuessaankaan sote-uudistus ei vielä poista perinteisiä tiedonkulkuun ja eri toimijoiden välisiin toimintakulttuureihin liittyviä ongelmia.

Järjestöjen toiminnan yhteiskunnallisen merkityksen kirkastamiseen tarvitaan myös tulevaisuudessa järjestökohtaista vaikuttavuusarviointia, järjestötutkimusta, verkostotyötä, avoimuutta ja yhteistyötä. Järjestötiedon keräämisellä ja hyödyntämisellä on suuri merkitys, kun haluamme tehdä näkyväksi järjestöjen osallistumista ja osaamista yhteisen hyvinvoinnin rakentamisessa.

 

Järjestö 2.0 -hankkeen kotisivut ovat Innokylässä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Elinvoimaiset järjestöt -blogi

Kaikki blogin artikkelit
Blogi

28.5.2020 13:50

Maakunnan silmin

Kansalaisyhteiskunta Suomi on suuri maa, jossa maakunnat ovat palanneet vaikuttamisen keskiöön. Kysymys ei ole pelkästään identiteetistä, juurista tai luontosuhteesta. Ihmiset asuvat kunnissa, jotka sijoittuvat maakuntiin ja siellä missä ihmiset asuvat, hallinnollisilla rajoilla ja toimintojen organisoinnilla on merkitystä. Maakunnat ja maakuntahallinto voivat olla oikeasti mahdollisuus, jos ne samalla tukevat ihmisten osallisuutta ja sitä kautta elinvoimaa sekä asukkaidensa […]

Blogi
järjestöpäällikkö

25.5.2020 16:00

Kuunteleeko valtionhallinto järjestöjä?

Kansalaisyhteiskunta Kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunta KANE selvitti, miten järjestöt kokevat yhteistyön sujuvan julkisen hallinnon kanssa. Järjestöt olivat melko tyytyväisiä mahdollisuuteensa vaikuttaa ja osallistua. Järjestö- ja vapaaehtoistoiminnan arvostus on myös korkealla. Sen sijaan julkisten avustamiskäytäntöjen koetaan tiukentuneen eikä toiminnan arvostus näy resursseissa. Vastaajat kokevat, että yhteiskunta odottaa heiltä yhä enemmän palveluita, mutta ne pitäisi tuottaa vapaaehtoisvoimin. Tärkein vaikutuskanava ovat […]

Blogi
järjestöpäällikkö

12.5.2020 08:39

Järjestöt tarvitsevat yhteiset ohjeet toiminnan avaamiseen

Järjestöille Sosiaali- ja terveysjärjestöt tarvitsevat ohjeet siihen, mitä toiminnan hallittu käynnistäminen tarkoittaa käytännössä. Ministeriöiden tulee laatia ohjeistukset yhteistyössä kattojärjestöjen ja järjestökentän kanssa. Järjestöillä on käytännön ymmärrystä siitä, mitä asioita ohjeistuksessa pitää ottaa huomioon, kun puhutaan esimerkiksi matalan kynnyksen kohtaamispaikan, järjestöjen vertaistapaamisten tai toimintakeskuksen avaamisesta. Vaarana ristiriitaiset ja epäselvät ohjeet Ohjeistusvastuu on aluehallintovirastoilla, jotka puolestaan saavat ohjausta […]