Kaikki säätiöt eivät jaa miljoonia euroja kulttuurille ja tieteelle


Etusivu / Blogi / Kaikki säätiöt eivät jaa miljoonia euroja kulttuurille ja tieteelle
Kansikuva SOSTEn Järjestö 2.0 -hankkeen raportista Sosiaali- ja terveysalan säätiöt Suomessa. Siirryt pdf-raporttiin.
SOSTEn Järjestö 2.0 -hanke on selvittänyt sote-säätiöiden nykytilaa.

SOSTEn Järjestö 2.0 – Järjestöt mukana muutoksessa -hanke on juuri julkaissut raportin sosiaali- ja terveysalan säätiöistä.

Julkisuudesta voi saada sen käsityksen, että kaikki säätiöt ovat satumaisen rikkaita ja jakavat avustuksia erilaisiin tärkeinä pitämiinsä kohteisiin. Aivan tuulesta temmattu tämä mielikuva ei toki ole, sillä Säätiöt ja rahastot ry:n laskelmien mukaan eri säätiöt jakoivat rahaa vuonna 2019 peräti 527 miljoonaa euroa. Edellisestä vuodesta potti oli kasvanut lähes 30 miljoonalla eurolla. Useimmin näissä uutisissa tuntuvat vilahtelevan Suomen Kulttuurirahasto, Svenska Kulturfonden, Jane ja Aatos Erkon säätiö sekä Koneen Säätiö.

Säätiöt ovat oma erityinen organisaatiomuotonsa suomalaisella kolmannella sektorilla, mutta apurahojen jakaminen ei suinkaan ole niiden ainoa toimintamuoto. Sosiaali- ja terveysalalla toimii suuri joukko säätiöitä, vaikka niistä harvoin puhutaan omana ryhmänään. Esimerkiksi sote-uudistuksessa ja markkinaistuvassa toimintaympäristössä säätiöt on niputettu yhteen yhdistysten kanssa, vaikka organisaatiomuodoilla on eroavaisuuksia.

Lainsäädäntö määrittelee säätiöt omaksi organisaatiomuodokseen

Säätiölaki edellyttää säätiöltä ”hyödyllistä tarkoitusta”. Yhdistyksistä poiketen säätiöillä ei ole jäseniä. Säätiöt on järjestöjä selvemmin perustettu taloudelliseen toimintaan jo alusta lähtien. Liiketoiminnan harjoittaminen ei voi olla säätiön ensisijainen tehtävä, mutta säätiö voi harjoittaa liiketoimintaa toimintatarkoituksensa rahoittamiseksi tai toimintatarkoitukseen liittyvänä toimintamuotona. Säätiön taloudellisesta toiminnasta säädetään säätiölaissa yhdistyslakia yksityiskohtaisemmin.

Säätiölaki asettaa säätiöt suoraan julkisen valvonnan alle, sillä rekisteriviranomaisten tehtävänä on valvoa, että säätiön toiminnassa noudatetaan säätiön omia sääntöjä sekä säätiölakia.

Säätiöitä on enemmän kuin lehtien palstoilta voi päätellä

Suomessa on peräti noin 2700 rekisteröityä säätiötä. Määrä ei ole suuremmin muuttunut 2000-luvulla. SOSTEn Järjestö 2.0 -hanke on tehnyt sosiaali- ja terveysalan säätiöistä selvityksen, jossa laskettiin sote-säätiöiden määrä ja kysyttyiin niiden näkemyksiä sote-uudistuksesta ja koronakriisistä.

Patentti- ja rekisterihallituksen ylläpitämästä säätiörekisteristä ei saa selville säätiöiden toimialoja. Toimialajakaumaa voidaan kuitenkin etsiä Yritys- ja yhteisötietojärjestelmästä (YTJ), joka luokittelee tietonsa Toimialaluokitus 2008 -luokituksen (TOL2008) mukaisesti.

Valitettavasti tämäkään rekisteri ei suoraan kerro säätiöiden määrää toimialoittain. Sosiaali- ja terveysalan säätiöiden löytäminen edellytti koko rekisteriaineiston perkaamista ja lisäksi toimintaa kuvaavien tietojen etsimistä verkosta. Tulkintatyö olisi ollut helpompaa, jos käytössä olisi ollut säätiöiden viralliset säännöt. Kaikkiaan sosiaali- ja terveysalan säätiöitä oli 419 eli 15,5 prosenttia kaikista säätiöistä.

Sosiaali- ja terveysalan säätiöt usein ”laitossäätiöitä”

YTJ-rekisteriaineiston toimialaluokittelusta sosiaali- ja terveysalan säätiöiden yleisimmäksi toimintaa leimaavaksi piirteeksi voidaan nostaa laitostoiminta. Jopa puolet sosiaali- ja terveyspalveluiden säätiöistä ylläpitää laitosta, kun hoito- ja kuntoutuslaitosten lisäksi mukaan lasketaan myös palveluasumiseen ja asumispalveluihin keskittyvät säätiöt. Säätiöt tarjoavat laitospalveluita monille eri kohderyhmille: ikääntyneille, vammaisille ihmisille, mielenterveys- ja päihdeongelmaisille sekä lapsille ja nuorille.

Säätiöissä sote-uudistuksen pelätään lisäävän markkinaehtoistumista

Rekisteriaineiston tietoja täydentämään SOSTEn Järjestö 2.0 -hanke teki kyselyn toukokuussa 2020. Kyselyyn valittiin mukaan noin 100 sote-alalla toimivaa säätiötä, joilta kysyttiin säätiön toiminnan muodoista sekä sote-uudistuksen ja koronakriisin vaikutuksista säätiön toimintaan.

Sote-uudistukseen suhtauduttiin pääpiirteissään pidättäytyvästi. Vain harvat säätiöt suhtautuivat uudistuksen sisältöön kielteisesti, mutta uudistuksen vaikutukset omassa toimintaympäristössä olivat monille epäselviä ja uudistuksen toteutumiseen suhtauduttiin epäilevästi. Uhkakuvat ovat tuttuja jo sote-uudistuksen aiemmista vaiheista: Vastaajat pelkäävät sote-uudistuksen nopeuttavan jo muutenkin pitkään trendinä olleen markkinaehtoisuuden lisääntymistä, joka vahvistaa suurten toimijoiden asemaa pienten kustannuksella. Uusien sote-maakuntien epäillään etääntyvän toimijoista liiaksi.

Kysely tehtiin toukokuussa, jolloin koronakriisi näytti koettelevan pahemmin säätiöiden toiminnan kohderyhmiä kuin itse säätiöitä. Säätiöiden asiakkaita koetteli ennen kaikkea pandemiasta seurannut eristäytyminen, ja puolet vastanneista totesi, että asiakkaat eivät ole kriisin vuoksi voineet käyttää säätiön tarjoamia palveluita. Omaa toimintaansa säätiöt olivat sopeuttaneet kriisiin lykkäämällä tapahtumia ja siirtämällä toimintoja verkkoon. Harva säätiö kuitenkin koki ajankohtaisten uhkien vaarantavan koko säätiön tulevaisuuden: ”Me sopeudumme ja jatkamme elämäämme.”

SOSTEn Järjestö 2.0 -hankkeessa toteutettu Sosiaali- ja terveysalan säätiöt Suomessa -raportti (pdf) kuvaa sosiaali- ja terveysalan säätiöiden toimintaa 2020-luvun Suomessa. Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun sote-alan säätiöitä tarkastellaan omana erillisenä ryhmänään. Säätiöraportti on ladattavissa pdf-tiedostona Innokylästä ja SOSTEn sivuilta.