Suomen Yrittäjät ja eri asiantuntijat ovat hallituksen koronaviruspandemian eristystoimenpiteiden myötä ilmaisseet huolensa yritystoiminnan ja ihmisten toimeentulon puolesta.
Yhteiskunnassa on monilla nyt hätä ja pelko tulevaisuudesta, täysin oikeutetusti. Kolmannen sektorin tehtävä on huolehtia erityisesti yhteiskunnan heikompiosaisista. Erilaisia huolen ilmaisuja kuuluu nyt kentän ruohonjuuritason toimijoilta. Tämä kirjoitus on hätähuuto näiden ihmisten puolesta. Toivomme, että hyvinvointivaltiossa voimme myös poikkeusoloissa pitää kaikki ihmiset perusoikeuksien, hyvinvoinnin ja toimeentulon osalta matkassa mukana. Kuinka käy heidän, jotka tässä muuttuneessa tilanteessa lähtevät takamatkalta, maksavatko he koronaepidemian kalleimman laskun?
Kansaneläkelaitos (KELA) ilmoitti 20.3.2020 muutoksista koskien läsnäolokuntoutusta ja kuntouttavaa työtoimintaa. Saadun palautteen pohjalta KELA muutti 24.3.2020 ohjeita kuntoutuspalvelujen toteuttamisesta. Useat kuntoutustoimintaa järjestävät toimijat ovat kuitenkin joutuneet keskeyttämään toimintansa, lomauttamaan henkilöstön sekä ohjaamaan toimintaan osallistuvat ihmiset tyhjän päälle.
Kuka kuulee hätähuudon?
Lähikuntoutukseen, työpajatoimintaan tai kuntouttavaan työtoimintaan osallistuvat ihmiset ovat usein myös taloudellisesti heikossa asemassa ja heidän taloutensa on usein eri etuuksien varassa. Sininauhaliiton jäsenyhteisöt, kuten koko järjestökenttä, ovat huolissaan siitä, mitä toiminnan loppuminen voi aiheuttaa tästäkin näkökulmasta näiden henkilöiden hyvinvointiin, toimintakykyyn ja toimeentuloon. Useimmille heistä esimerkiksi kuntouttavan työtoiminnan kulukorvaus (9 €/pv, joka monelle muulle ei ole paljon) on ollut elinehto, jolla he ovat voineet turvata arjen välttämättömät tarvikkeet, kuten ruuan ja lääkkeet.
”Asiakkaat ovat karanteenin vuoksi ahdistuneita ja tarvitsisivat juuri nyt yhä enemmän tukea.”
Sininauhaliiton jäsenyhteisöjen työntekijät kertovat, että heidän työnsä on muuttunut yhtä enemmän kriisityöksi ja hätäpäivystykseksi, jossa työtunteja ei lasketa.
Järjestöissä toimintaa sopeutetaan. Osa on tässä onnistunut, kiitos hyvän ja joustavan yhteistyön kunnan kanssa. Hyvä esimerkki löytyy muun muassa Sininauhaliiton jäsenyhteisöstä Rauman Seudun Katulähetyksestä, jossa kuntouttavan työtoiminnan tehtävät muutettiin työtehtäviksi ruoka-aputoiminnassa. Monella ihmisellä ja perheellä on tässä ahdistavassa tilanteessa entistä suurempi ruoka-avun tarve. Ilman sitä moni kokisi suoranaista nälkää. Valitettavasti osalla toimijoista toiminnan jatkamisen edellytykset ovat äkkinäisesti ehtyneet, jolloin lomautukset ja irtisanomiset ovat olleet väistämättömiä.
Monen paikallisen pienen ja usein myös alueensa ainoan järjestötoimijan pääasiallinen tulo on tullut kuntouttavasta työtoiminnasta (kunnat maksavat työtoiminnan järjestämisestä), eikä näillä toimijoilla ole mitään puskureita toiminnan turvaamiseksi. Työntekijöiden lomautusajan palkat pystytään ehkä maksamaan pariksi viikoksi, mutta rahat loppuvat todella nopeasti. Irtisanottavien työntekijöiden loppupalkat voivat suistaa yhdistyksen koko talouden miinukselle, jolloin yhdistys on varaton, velkaantunut ja konkurssikypsä.
Tämän jälkeen erityisesti pienille paikkakunnille ei saada uutta vastaavaa toimintaa, vaikka tilanne joskus aikanaan helpottaakin. Kokonaiskuvassa tämä voi tuntua pieneltä, mutta näille ihmisille ja järjestöille se on huolestuttava, akuutti ja vakava asia.
Perustason sosiaali- ja terveyspalvelut on turvattava
Järjestötoimijat ovat aina osaltaan vastanneet yhteiskunnan muuttuneisiin tilanteisiin ja jopa paikanneet puuttuvia palveluja.
Työtoiminnalla on pitkä historia päihdekuntoutuksessa. Vielä 1980-luvulla päihdekuntoutusjakso saattoi kestää kolme kuukautta ja kuntoutus sisältää paljon työtä. 1990-luvun lama leikkasi kolmen kuukauden kuntoutukset kolmeen viikkoon ja poisti esimerkiksi peltotyöt ja vastaavat fyysiset työt kuntoutusohjelmista. Samaan aikaan alkoivat kehittyä nykyiset kuntouttavan työtoiminnan palvelut. Toisin sanoen 1990-luvulla päihdekuntoutus ja kuntouttava työtoiminta eriytyivät, vaikka itse asiassa kyse oli samasta kohderyhmästä ja vielä 1980-luvulla samasta palvelusta.
Moni järjestö on aikanaan alkanut tuottaa kuntouttavan työtoiminnan palveluja voidakseen tukea päihdekuntoutujia. Mitä pienempi paikkakunta, sitä todennäköisemmin siellä ei ole tarjolla varsinaisia päihdepalveluja, vaan jo vuosia ainoat ja parhaat päihdekuntoutujille suunnatut palvelut ovat olleet päiväkeskus ja kuntouttava työtoiminta. Usein näistä palveluista on vastannut sama järjestö. Monessa keskustelussa unohtuu se, ettei päihdepalveluita ole tarjolla suurien taajamien ulkopuolella.
Poikkeusoloihin tarvitaan joustavuutta
Järjestötoimijat peräänkuuluttavat etätoiminnan mahdollistamista kuntouttavan työtoiminnan ja tukityön piirissä oleville, sillä ”tyhjän päältä” on vaikea myöhemmin uudelleen nousta toimintaan mukaan. Etätoimintaa ei ole ihmeellisen vaikeaa toteuttaa.
Sosiaali- ja terveysministeriö on antanut 20.3.2020 kunnille ohjeet perustason sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamisesta. Ministeriössä pohditaan parhaillaan mahdollisen tarkemman ohjeen antamista, joka koskisi verkossa annettavaa kuntouttavaa työtoimintaa. Aiemmin linjauksissa mainittu ”muulla tavoin” voisi olla muun muassa verkossa etänä toteutettavaa toimintaa. Lainsäädäntö ei tunne etävalmennusta, ja normaalioloissa tätä vaihtoehtoa pohdittaisiin vielä.
Onneksi ainakin osa isommista kaupungeista on jo nyt ryhtynyt toimeen aiemman ohjeistuksen mukaisesti. Muun muassa Tampereen kaupunki on käynnistänyt ripeästi etäkuntoutuksen suunnittelun ja lähettänyt palveluntuottajille pyynnön etäkuntoutuksen toteuttamisen palvelukuvauksesta. Toivomme, että tätä tapaa tullaan pian laajasti toteuttamaan myös muualla Suomessa.
Poikkeuksellisessa tilanteessa erilaisten vaihtoehtoisten toteutusmuotojen tulisi olla mahdollisia. Tärkeintä on asiakkaan etu ja se, että toimitaan asiakkaan kanssa yhteisymmärryksessä.
Pekka Lund työskentelee Sininauhaliiton toiminnanjohtajana ja Jaana Joutsiluoma suuunnittelijana.
pekka.lund(at)sininauha.fi
jaana.joutsiluoma(at)sininauha.fi
Sininauhaliitto