Skip to content

Kansalaisyhteiskunta tärkeä puheissa – säädösten valmistelussa marginaalissa

18.2.2020 10.00

Kansalaisyhteiskunta
Väkevästi yhdessäRahapelitSosiaaliturvaAvustusjärjestelmäJärjestöilleKansalaisyhteiskuntaSote-järjestöt

Puolueet, jotka istuivat Juha Sipilän hallituksen aikana oppositiossa, pitivät ennen viime kevään eduskuntavaaleja ääntä siitä, että Sipilän hallitus valmisteli lakeja kapea-alaisesti. Oppositiopuolueet tukivat kansalaisjärjestöjen laajaa osallisuutta ja halusivat ihmisten – palveluiden ja sosiaaliturvan käyttäjien – äänen kuuluviin. Oppositiopuolueet halusivat parantaa järjestöjen toimintaedellytyksiä ja keventää byrokratiaa. Tämä henki jatkui vaalien yli, Antti Rinteen ja myös Sanna Marinin hallituksen ohjelmaan kirjaukseen saakka.

Todellisuus on sen jälkeen ollut toisenlainen. Rinteen ja Marinin hallitusten aikana on toistuvasti käynnistetty pelkkään virkamiespohjaan tai kolmikantaan pohjaavia lakien valmisteluja ilman esimerkiksi sote-järjestöjen osallisuutta. Samoja kokemuksia on osin muillakin kattojärjestöillä.

Järjestöavustuksia yhdenmukaistetaan – järjestöt ulkoistettiin asiantuntijoiksi

Osana uuden Veikkauksen perustamista jo vuonna 2015 sovittiin kansliapäällikkö Päivi Nergin johtajamassa työryhmässä, että kansalaisjärjestöille myönnettävien avustusten käytäntöjä yhdenmukaistetaan soveltuvin osin. Yksimielisessä työssä 2015 olivat mukana kaikki tuotonjakoministeriöt ja kansalaisjärjestöjen kattojärjestöt. Tämän työn piti olla valmis ja käytössä jo vuoden 2017 alusta. Ei ollut.

Viime syksynä yhdenmukaistamis- ja muulle uudistustyölle määriteltiin uusi aikataulu, joka on realistinen ja kannatettava. Työtä tekemään on kuitenkin asetettu vain virkamiesjäsenistä koostuva jaosto. Kansalaisjärjestöt vaativat päästä siihen mukaan. Niiden palautteen jälkeen päätettiin, että jaostolla on myös laajempi kokoonpano, johon järjestöjen edustajat voivat osallistua asiantuntijoina. Tasaveroista valmistelua tämä ei ole. Jäsenet päättävät, asiantuntijoita kuullaan.

STEA-avustusasetusta valmisteltiin yksinomaan virkamiestyönä

Sosiaali- ja terveysministeriössä (STM) on käynnissä STEA-avustusasetuksen osittaisuudistus. Se sai alkunsa hallitusohjelman kirjauksesta, jossa velvoitettiin vähentämään byrokratiaa ja lisäämään kansanvaltaisuutta viimeistään vuoden 2021 alusta.

Uudistusta on valmisteltu yksinomaan virkamiestyönä, sillä seurauksella, että useita järjestöjen keskeisinä pitämiä kysymyksiä ei ole uudistuksen yhteydessä käsitelty. Avustuksen saajien – järjestöjen – näkökulmasta uudistuksen muutokset ovat nykytilanteeseen verrattuna varsin vähäisiä. Uudistuksen vaikutusarviointi jopa alkaa rehellisesti huomiolla, että hallinnollinen taakka ei juuri vähene.

Valmistelun lähtökohdan olisi pitänyt olla kunnianhimoisempi ja kokonaisvaltaisempi niin, että avustuksen saajien näkemyksiä olisi kartoitettu jo luonnoksen valmisteluvaiheessa. Ehkä virkamiehet eivät tätä halunneet.

Arpajaislain uudistamisesta järjestöt nakattiin ulos varmuuden vuoksi

Pelihaittojen vähentämiseksi ja Veikkauksen toiminnan kehittämiseksi hallitusohjelmassa on linjattu arpajaislain uudistamisesta. Tätä valmisteleva työryhmä on nimeämisvaiheessa. Poiketen arpajaislakia valmistelleista aiemmista työryhmistä mukaan ei nyt otettu edunsaajien tai pelihaittajärjestöjen edustajia.

Itse kahdessa aiemmassa arpajaislakiporukassa istuneena voin todeta, että järjestöt ovat olleet mukana rakentavalla ja asiantuntevalla otteella. Tätä ei kukaan ole kiistänyt, mutta meille on sanottu, että edunsaajien rooli on viime aikojen julkisessa keskustelussa muodostunut ongelmalliseksi. Järjestöt voidaan siis nakata sivuun some-öyhötyksen pelossa.

Sosiaaliturvaa uudistetaan 5 jaostossa, sote-järjestöt mukana vain yhdessä

7.2. STM lähetti niille tahoille, jotka otetaan mukaan sosiaaliturvakomiteaan, pyynnöt nimetä jäseniä ja asiantuntijoita. Kyseessä on alkaneen vuosikymmenen suurimpia valmisteluhankkeita.

Itse komiteaan on SOSTElta edustus pyydetty, mutta varsinainen työ tehdään kuitenkin valtaosin jaostoissa. Niissä kansalaisjärjestöt ovat mukana vain yhdessä, siinä, joka käsittelee asumista. Vaikka syntyvyydestä käydään kovaa keskustelua, esimerkiksi nyt toisistaan eroavia perhekäsitteitä pohtimassa ole lapsi-, perhe- tai sote-järjestöä, ainoastaan työmarkkinatoimijoita, jotka katsovat asiaa ihan eri vinkkelistä. Myöskään esimerkiksi kuntoutusta pohtimassa ei ole kuntoutusjärjestöjä. Lähes pöydästä kuin pöydästä puuttuu arjen asiantuntemus, joka olisi sinne välittynyt tehokkaasti sote-järjestöjen kautta.

Virkamiehet ja poliitikot eivät tunnista ulos jättämistä

Kun olemme tästä ulos jättämisen ilmiöstä yrittäneet virkamiesten tai poliitikkojen kanssa puhua, he eivät ole tunnistaneet ilmiötä. Ehkä yllä olevat esimerkit riittävät tässä kohtaa todistamaan pointin oikeaksi. Jos hallituksen ja ministeriöiden paperitavara ja juhlapuheet kansalaistoiminnasta eivät johda käytännön tekoihin, jää meille järjestötoimijoille suuhun paha maku.

Valtioneuvoston tulisi päivittää ripeästi periaatepäätöksensä kansalaisyhteiskunnan toiminnan edistämisestä ja velvoittaa ministeriöt päivittämään omat kansalaisjärjestöstrategiansa. Ja ennen kaikkea Sanna Marinin hallituksen pitäisi ryhtyä elämään järjestöjen kanssa kuten opettaa.

Kommentit

  1. Yksi unohdetuista sanoo:

    2016 Suomen ratifioima YK:n vammaisoikeussopimus velvoittaa osallistamaan vammaiset henkilöt kaikilla päätöksenteon tasoilla niissä päätöksissä, jotka vaikuttavat vammaisten elämään. Siis osallistamaan. Tämä ei ole mikään mielipide tai halu vaan velvollisuus. Mitkä päätökset ovat sellaisia missä velvoite osallistaa jo valmistelun alkuvaiheessa on relevantti. Itse en ole vielä keksinyt mitkä elämän osa-alueet olisivat sellaisia mitkä eivät koskettaisi vammaisia henkilöitä. Päätöksenteosta vammaisia ei ole ulkoistettu tai ulos pullautettu, kun heidät unohdetaan tyystin vaikka kansainvälinen sopimus velvoittaisi muuhun.

  2. Jukka Haapakoski sanoo:

    Erittäin tärkeä huomio Vertti Kiukas. Työryhmätasolla Pääministeri Juha Sipilän vetämä hallitus ja itse asiassa laajemmin edellisten hallitusten aikaan esimerkiksi Työttömien Keskusjärjestöllä on ollut mahdollisuus osallistua työryhmätyöskentelyyn.

    Hallitusohjelmassa on toisaalta paljon hyvää ja työttömille tärkeitä päätöksiä on jo tehty.

    Mutta kolmikannassa ei asu kaikki viisaus, miten palvelujärjestelmä huomioi kansalaisiaan ja mikä on kansalaisten kokemus palvelujärjestelmän toimivuudesta.

    Kun esimerkiksi työttömät ovat itse päässeet tuomaan esille näkökulmiaan ja kokemuksiaan esimerkiksi TE-palveluista, Kelasta tai sosiaalitoimen toimintatavoista, ajankohtaiset ongelmat ja palvelujärjestelmän kipupisteet nousevat esille.

  3. Pauliina Lampinen sanoo:

    Kiitos Vertti! Hyvä kirjoitus!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Väkevästi yhdessä -blogi

Kaikki blogin artikkelit
Blogi
pääsihteeri

11.2.2020 13:30

Järjestöt tarvitsevat yhteistyötä muuttuvassa sotessa – miten se organisoidaan?

SOSTE on koordinoinut muutaman vuoden laajaa hankekokonaisuutta, Järjestö 2.0:aa, joka on tarjonnut järjestöille jokaisessa maakunnassa tukea maakunta- ja sote-uudistukseen valmistautumisessa ja vaikuttamisessa. Lähtiessään aikanaan hakemaan tätä koordinaatiohanketta SOSTE teki selkeän poikkeuksen: tämä on ainut raha-automaatti- tai veikkausvoittovaroin rahoitettu hanke, jota SOSTE on hakenut. Haasteena hajanaiset tavoitteenasettelut Hankekokonaisuus oli SOSTEn näkökulmasta alusta alkaen haasteellinen. Itsenäiset maakuntahankkeet […]

Blogi
pääsihteeri

10.12.2019 09:40

Monipuolinen osaaminen takaa parhaan lopputuloksen

Suomessa on pitkä perinne valmistella asioita laaja-alaisesti. Tämä on ollut vahvuus. Monitahoiset asiat selkenevät monelta kantilta pohdittaessa ja lopputuloksesta tulee yleensä ajassa kestävämpi ja arjessa toimivampi. Onkin harmi, että järjestöjen avustusjärjestelmää on lähdetty uudistamaan mahdollisimman suppealla ja yksipuolisella työryhmällä. Tällainen menettelytapa on aiemmin sovitun vastainen. VA-digissä valtionavustusprosessit digitalisoidaan Edellisen hallituksen – tai nyt kai pitää […]

Blogi
pääsihteeri

5.11.2019 12:20

Kohti vastuullisempaa rahapelipolitiikkaa

Kuluneen vuoden ja erityisesti syksyn aikana on käyty vilkasta keskustelua rahapelipolitiikasta, pelaamisen aiheuttamista haitoista, Veikkauksen epäeettisistä mainoksista ja järjestöjen rahoituksesta pelituotoilla. Kohun ja omistajaohjausministerin vaihtumisen seurauksena Veikkauksen hallitusta uusittiin ja yhtiön toimintaan tehtiin isoja muutoksia. Miksi näin ja miten eteenpäin? Rahapelaaminen ei katoa, jollei ihmislaji muutu Rahapelaaminen on Suomessa yleistä. Olemme Euroopan ja maailmankin mitassa […]