Skip to content

Kansanterveyden neuvottelukunta: Mitä ja miksi?

20.8.2021 9.00

Hyvinvointi ja terveys
Hyvinvointi ja terveysHyvinvointi ja terveysKansanterveysSote-järjestöt

Kuluvalla hallituskaudella kansanterveyden neuvottelukunta on yksi keskeinen poikkihallinnollinen rakenne laajalaisen terveyspolitiikan toteuttamiseksi. Toimikaudelle 1.8.2020–31.7.2023 asetetun neuvottelukunnan tehtävänä on koordinoida ja seurata hallitusohjelmaan kirjattujen hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämiseen liittyvien tavoitteiden toimeenpanoa.

Kansanterveyden neuvottelukunnan tarkoituksena on oppia ymmärtämään eri hallinnonalojen näkökulmia sekä luoda kaikkia hallinnonaloja hyödyttävät pysyvät rakenteet poikkihallinnolliselle hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämiselle. Neuvottelukunta toimii myös asiantuntijana sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksessa erityisesti hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämisen sekä eriarvoisuuden kaventamisen näkökulmasta.

Neuvottelukunnan työn ohjenuorena on valtioneuvoston periaatepäätös hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämisestä. Periaatepäätöksellä linjataan niitä toimia, joilla suomalaisten hyvinvoinnin ja terveyden eriarvoisuus saadaan vähenemään vuoteen 2030 mennessä. Valtioneuvostotason periaatepäätös on tärkeä tukijalka terveyden ja hyvinvoinnin edistämistyölle.

Periaatepäätöksen tueksi on koottu Hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistäminen 2030 -toimeenpanosuunnitelma, joka kokoaa eri hallinnonaloilla tehtäviä toimenpiteitä yhdeksi kokonaisuudeksi. Toimeenpanosuunnitelmassa toimenpiteet on kuvattu periaatepäätöksen neljän painopisteen mukaisesti:

  1. Kaikille mahdollisuus osallisuuteen
  2. Hyvät arkiympäristöt
  3. Hyvinvointia ja terveyttä edistävä toiminta ja palvelut
  4. Päätöksenteolla vaikuttavuutta

Neuvottelukunnalle on lisäksi annettu tehtäväksi laatia ehdotus tulevaksi lakisääteiseksi poikkihallinnollisen hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämisen yhteistyön tulevaksi rakenteeksi.

Neuvottelukunnan tehtävät ovat laaja-alaisia ja koskettavat useaa hallinnonalaa. Tästä syystä asioita käsitellään neuvottelukunnassa neljässä jaostossa:

  • Hyvinvointi- ja terveyspolitikan arviointi- ja seurantajaosto
  • Rakenteet ja menetelmät -jaosto
  • Kansallisen tason (valtionhallinto) poikkihallinnollisen yhteistyön uudistamisen jaosto
  • Hyvinvointitaloudenjaosto

Sote-järjestöt mukana neuvottelukunnassa

Sosiaali- ja terveysalan järjestöt tekevät merkittävää työtä suomalaisten kansanterveyden eteen. SOSTE ry:n neuvottelukuntaan nimeäminä edustajina olemme tuoneet järjestöjen merkitystä esiin terveyden ja hyvinvoinnin edistäjinä.

Järjestöjen tekemän työn kerrannaisvaikutuksia auttaa hahmottamaan se, että Suomessa on noin 11 000 sote-alan järjestöä. Vapaaehtoisina toiminnassa on lähes puoli miljoona ihmistä vuosittain eri muodoissa. Tämän on arvioitu kattavan 21 000 henkilötyövuotta. Järjestöjen toiminta tavoittaa kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevia ryhmiä sekä lukuisia erityisryhmiä ja heidän läheisiään. Järjestöt ovat mitä suuremmissa määrin maamme keskeisiä kansanterveyden ja hyvinvointitalouden edistäjiä.

Neuvottelukunnan jäseniä osallistumme neuvottelukunnan kokouksiin ja teemme tiivistä yhteistyötä SOSTEn kanssa. Kokoonnumme myös säännöllisesti alajaostoissa työskentelevien sostelaisten ja järjestötoimijoiden kanssa pohtimaan yhteisiä viestejämme.

Neuvottelukunnassa olemme korostaneet, että sote-järjestöjen tekemän työn merkitys tulee tunnistaa, kun päätöksiä kansanterveystyön tulevaisuudesta tehdään. Sote-uudistus, kustannuspaineet sekä järjestörahoitukseen kohdistuvat rakenteelliset muutokset haastavat nykyistä järjestelmää merkittävällä tavalla.

Muutostilanteessa järjestötoimijoiden tulee tehdä työtään ja sen vaikutuksia tunnetuksi yhä voimallisemmin, sillä sote-järjestöjen toimintaa ja kokonaismerkitystä terveyden ja hyvinvoinnin edistäjänä ei välttämättä aina täysin tunnisteta. Koko järjestösektoria koskevan viestinnän lisäksi on erityisen tärkeää, että jokainen sote-järjestö kykenee kertomaan vielä nykyistäkin vahvemmin omasta työstään ja sen tärkeydestä suomalaisten hyvinvoinnille.

 

Kansanterveyden neuvottelukunnan jäsen
Juha Mikkonen
Terveyspolitiikan ja -hallinnon tohtori, PhD, toiminnanjohtaja
Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry

Kansanterveyden neuvottelukunnan varajäsen
Marja Kinnunen
VTT, toiminnanjohtaja
Tuki- ja liikuntaelinliitto Tule ry

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Hyvinvointi ja terveys -blogi

Kaikki blogin artikkelit
Blogi
yhteiskuntasuhdepäällikkö

3.9.2021 15:01

Terveysveron aika on nyt

Hyvinvointi ja terveys Epäterveellinen ruokavalio lisää väestön sairastavuutta ja aiheuttaa kustannuksia sekä yksilöille että yhteiskunnalle erityisesti julkisen terveydenhuollon menojen kasvuna. Tämä asia on kaikkien tiedossa, mutta neuvonnan, ohjauksen ja valistuksen lisäksi muut keinot ovat olleet varsin vähissä. Kansanterveyden haasteet vaativat kuitenkin yhteiskunnallisia ratkaisuja ja yksi väline terveellisempään ruokaympäristöön on verotus. SOSTE ja sote-järjestöt ovat esittäneet terveysveroa, jotta ruokaympäristömme […]

Blogi

31.8.2021 13:00

Onko hyvä kuolema mahdollinen?

Sosiaali- ja terveyspalvelut ”Maaritin elämän loppu oli aivan turhan pitkä ja tuskainen. Viimeisten viikkojen ja päivien muisteleminen on minulle yhä hyvin vaikeaa. Vaikka Maarit sai vahvat lääkkeet ja lopulta hänet nukutettiin, näin hänen kärsimyksensä. Se oli väärin. Maarit olisi ansainnut paremman lähdön.” Näin kertoo toimittaja Vesa Kallionpää puolisonsa kansanedustaja Maarit Feldt-Rannan kuolemasta juuri ilmestyneessä Anneli Juutilaisen kirjoittamassa kirjassa […]

Blogi

8.6.2021 13:00

Anna-Maja Henriksson: Hoitojonot lyhyemmiksi palveluseteleillä – kaikkia järjestäjätahoja tarvitaan

Kuntavaalit Kuinka kauan olet saanut odottaa pääsyä kiireettömään hoitoon koronapandemian aikana? Vastaus riippuu täysin siitä, missä päin Suomea asut, sillä pandemia on vaikuttanut hoitojonoihin epätasaisesti eri puolilla Suomea. Koronan aiheuttamia hoitojonoja voidaan purkaa palveluseteleillä On kuitenkin niin, että julkisen terveydenhuollon resurssit on ollut täysin välttämätöntä suunnata koronaviruksen torjumiseen. Kansainvälisesti vertailtuna Suomi on onneksi selvinnyt koronakriisistä hyvin […]