Katsotaan yhdessä samaan suuntaan – hyvinvointialueet, kunnat ja järjestöt


Etusivu / Blogi / Katsotaan yhdessä samaan suuntaan – hyvinvointialueet, kunnat ja järjestöt

Kotikaupungissani Tampereella on vireä ja aktiivinen kolmannen sektorin järjestökenttä. Alueellamme toimii noin 1 900 yhdistystä, ja noin 30 % tamperelaisista aikuisista osallistuu järjestötoimintaan.

Tampere on ollut myös valtakunnallisesti tunnettu edelläkävijä järjestöyhteistyön rakenteiden luomisessa. Lasten Parlamentti perustettiin Tampereella ensimmäisenä jo vuonna 2001. Lisäksi kaupungissamme toimii Järjestöedustamo, joka on Tampereen kaupungin ja hyvinvointialan järjestöjen edustajista koostuva yhteistyöelin. Sen päätehtävä on yhteistyön kautta edistää kuntalaisten hyvinvointia ja arjessa pärjäämistä. Kaupungissamme on myös useita onnistuneita lähiö- ja aluekehityshankkeita, joissa on tehty hyvää yhteistyötä alueen kolmannen sektorin kanssa.

Järjestöjen toiminta on Tampereella vaikuttavaa ja ketterää

Kaupunkistrategiassamme ”Tampere – Sinulle paras” keskiöön on nostettu osallisuus ja yhteisöllisyys ja toimintamalliksi on rakennettu yhdessä toimiminen. Kaupunki tukee yhteisöjen syntymistä ja toimintaa avustamalla ja tarjoamalla niiden käyttöön tiloja, neuvontaa ja ohjausta, verkostoja sekä uutta teknologiaa.

Kolmannen sektorin järjestöt:

Järjestöjen toiminta on kunnan näkökulmasta vaikuttavaa ja ketterää. Järjestöiltä kerättävät kokemukset tuovat myös tietoa kunnan palvelujen kehittämiseen ja päätöksenteon tueksi.

Järjestöjen hyte-työ vaikuttaa kansansairauksien syihin ja hillitsee kustannuksia

Toimin Tampereella sosiaali- ja terveyspalveluiden ja sivistyspalveluiden apulaispormestarina ja näillä kahdella palvelualueella on monia yhteisiä rajapintoja. Yksi rajapinta on terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen (hyte).

Sosiaali- ja terveyspalveluiden siirtyminen kunnilta hyvinvointialueiden vastuulle muuttaa merkittävästi kuntien rooleja. Tulevaisuuden kaupungeissa ja kunnissa sivistys- ja elinvoimaroolit korostuvat. Samalla kuntalaisten hyvinvoinnin edistäminen nousee kunnan yhdeksi merkittävimmistä tehtävistä. Hyvinvointiin ja terveyteen vaikuttavia kunnan palveluita ovat esimerkiksi varhaiskasvatus, perusopetus, toisen asteen koulutus ja vapaa sivistystyö, liikunta-, nuoriso- ja kulttuuripalvelut ja ehkäisevä päihdetyö.

Mielenkiintoinen kysymys nousee jatkossa myös terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen kumppanuuksista ja järjestöavustuksista.

Järjestöjen terveyttä ja hyvinvointia edistävällä työllä vaikutetaan suoraan keskeisiin kansansairauksien syihin ja samalla hillitään kustannuksia, jotka seuraavat terveydenhoidosta tai sairauspoissaoloista.

Järjestöavustamisen kokonaisuus ei saa jäädä rakenneuudistuksen jalkoihin

Järjestöt tekevät myös paikallisesti erittäin tärkeää työtä köyhyyden ja huono-osaisuuden vähentämiseksi matalalla kynnyksellä. Jatkossa on huolehdittava, ettei järjestöavustamisen kokonaisuus jää huomioimatta ja mittavan rakenneuudistuksen jalkoihin. Kunnilla tulee jatkossakin olla rooli hyte-avustusten kohdentamisessa ja siihen riittävät resurssit. Näin toteutuu alueellinen tasa-arvoisuus ja paikallisuus parhaiten.

Kirjailija Antoine de Saint-Exupéry sanoi: ”Rakastaa ei ole sama kuin katsoa toisiaan silmiin, se on katsomista yhdessä samaan suuntaan.” Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen on tärkeä rajapinta hyvinvointialueiden ja kuntien kesken, ja siinä on katsottava yhdessä samaan suuntaan ja tehtävä vahvaa yhteistyötä kolmannen sektorin kanssa.

Rintakuvassa Johanna Loukaskorpi

 

Kirjoittaja Johanna Loukaskorpi on Tampereen apulaispormestari ja SOSTEn hallituksen jäsen.
johanna.loukaskorpi(at)tampere.fi
Tampereen kaupunki