Kehittämällä elinympäristöä voimme tukea lapsen oikeutta terveyteen


Etusivu / Blogi / Kehittämällä elinympäristöä voimme tukea lapsen oikeutta terveyteen

YK:n Lapsen oikeuksien sopimuksen 24. artikla sisältää lapsen oikeuden elää mahdollisimman terveenä ja saada tarvittaessa hoitoa. Artiklan 3 mukaan taas kaikissa julkisen tai yksityisen sosiaalihuollon, tuomioistuinten, hallintoviranomaisten tai lainsäädäntöelimien toimissa, jotka koskevat lapsia, on ensisijaisesti otettava huomioon lapsen etu.

Elinympäristö vaikuttaa lapsen terveyteen

Elinympäristömme on muuttunut muutamassa vuosikymmenessä merkittävästi paitsi myönteiseen, myös terveellisiä elintapoja uhkaavaan suuntaan. Arkiliikunta on vähentynyt kaikissa ikäryhmissä, istuminen on lisääntynyt ja kaloripitoista, mutta vähän ravintoaineita sisältävää ruokaa on tarjolla yltäkylläisesti. Ilmiölle on annettu myös nimi: obesogeeninen eli lihomista edistävä ympäristö.

Makeiden ja suolaisten naposteltavien pakkauskoot ovat suurentuneet ja jättipakkauksen perunalastuja saa usein halvemmalla kilohinnalla kuin pienen pakkauksen. Myös annoskoot ovat kasvaneet. Hampurilaisaterian voi valita mega-annoksena ja joissakin ravintoloissa ruokaa saa syödä ja limua juoda aterian hinnalla rajattomasti.

Las­ten ja nuor­ten li­havuus on lisään­tynyt viimeisten vuosikymmenten aikana. Lihavuuteen liittyviä sairauksia ja sydän- ja verisuonitautien riskitekijöitä, kuten kohonneita rasva-arvoja tai verenpainetta, voidaan todeta jo lapsuudessa. Myös hammasterveys on vaarassa. Paitsi makean syönnistä myös happamien juomien tiheään toistuvasta käytöstä aiheutuvat hampaiden eroosiovauriot ovat huolestuttavan yleisiä myös lapsilla ja nuorilla, ja niiden määrä näyttäisi edelleen olevan vahvassa kasvussa.

Mitä tarkoittaa oikeus elää terveenä?

Oikeus elää terveenä tarkoittaa lasten ja lapsiperheiden terveydenhoidon lisäksi myös tietoa ja opetusta. Lapsen oikeuksien sopimuksessa painotetaan, että vanhempien ja lasten tulee saada tietoa ja opetusta ja että heitä tulee tukea käyttämään saamiaan perustietoja mm. terveydestä ja elintavoista. Artiklassa painotetaan myös ehkäisevän terveydenhuollon, vanhempainohjauksen ja perhepalvelujen kehittämistä. Perusterveydenhuollon palvelut, kuten äitiys- ja lastenneuvolapalvelut, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto, ovatkin tärkeässä roolissa lasten ja perheiden terveyden edistämisessä ja elintapaohjauksessa.

Tiedon, opetuksen ja terveyden edistämisen näkökulmasta varhaiskasvatus, koulut ja oppilaitokset ovat yhtä tärkeässä roolissa kuin terveydenhuolto. Perustiedot itsestä huolehtimisesta, terveydestä ja siihen vaikuttavista elintavoista, kuten liikunnasta, ravitsemuksesta ja riittävästä unesta ovat pääomaa, jonka jokainen lapsi saa varhaiskasvatuksen ja koulutiensä aikana. Varhaiskasvatus ja koulu tasoittavat siten myös lasten taustasta johtuvia terveyseroja; kaikki lapset saavat samat perustiedot ja opetuksen sekä terveellisen lounaan ja liikuntaa päiväkoti- tai koulupäivän aikana. Varhaiskasvatuksen ja koulujen terveyttä edistävä rooli on viime aikoina huomioitu entistä vahvemmin myös varhaiskasvatus- ja opetussuunnitelmissa. Myös lasten ruokailu- ja liikuntasuosituksissa korostuvat varhaiskasvatuksen ja koulun rooli terveellisten elintapojen edistäjänä ja tukena.

Miten elinympäristöä tulisi kehittää?

Elintarvikkeiden tuotekehityksellä voidaan vaikuttaa lasten ja lapsiperheiden suosimien elintarvikkeiden ravitsemukselliseen laatuun; vähentämällä suolaa, sokeria ja rasvaa, parantamalla rasvan laatua, lisäämällä kuituja ja kasviksia. Vapaaehtoinen ravitsemussitoumus on tähän kehitetty työkalu.

Verotuksella voidaan vaikuttaa elintarvikkeiden hintaan esimerkiksi terveellisten kasvisten matalammalla verotuksella tai runsaasti sokeria sisältävien tuotteiden korkeammalla verotuksella. Lapsia tulee myös kaikin tavoin suojella epäterveellisten elintarvikkeiden ja juomien mainonnalta ja markkinoinnilta ja toisaalta kehittää terveellisten tuotteiden markkinointia ja mainontaa.

Elinympäristöä voidaan monin tavoin kehittää terveellisemmäksi, liikuntaan innostavaksi ja liikunnan esteitä poistavaksi. Ilo kasvaa liikkuen ja Liikkuva koulu -ohjelmat tekevät sitä varhaiskasvatuksessa ja kouluissa. Yhdyskuntasuunnittelulla kävelyä, pyöräilyä ja muuta aktiivista liikkumista sekä pääsyä liikuntapaikkoihin voidaan tehdä helpommaksi ja turvallisemmaksi kaikille ikäryhmille. Liikuntatoimen, järjestöjen ja terveydenhuollon yhteistyöllä voidaan tukea lapsia, erityisesti vähän liikkuvia lapsia ja lapsiperheitä, ja ohjata heitä erilaisten liikuntamahdollisuuksien pariin. Hyviä esimerkkejä löytyy useista kunnista mm. Nokialta, jossa on kehitetty perheliikuntaa koko kunnan yhteistyönä. Nokialle myönnettiin vuonna 2017 Perheliikuntamyönteisin kunta -palkinto.

Lapsen oikeus on aikuisen velvollisuus

Näin on UNICEFin entinen pääsihteeri J.P. Grant viisaasti todennut. Terveydenhuoltolaki (1326/2010) velvoittaa kunnan eri toimijoita yhteistyöhön väestön terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi. Yhteistyössä voidaan kehittää elinympäristöä, siten että lasten ja lapsiperheiden terveelliset elintavat ovat mahdollisimman helppoja ja luontevia. Kehittämistyössä apuna on lapsivaikutusten arviointi, jolla voidaan ennakoida ja seurata mitä hyötyjä ja haittoja esimerkiksi yhdyskuntasuunnittelussa, varhaiskasvatuksessa ja kouluissa tehtävillä päätöksillä ja toimenpiteillä on lasten hyvinvoinnille.

Lapsen oikeuksien julistus korosti, että ihmiskunnan velvollisuutena on antaa lapselle paras mitä se pystyy tarjoamaan. Tehdään se yhdessä!

Päivi Mäki, kehittämispäällikkö, THL

Päivi Nykyri, erityisasiantuntija, SOSTE

Tämä blogi on osa Lasten terveysfoorumin viiden blogin sarjaa, joka käsittelee lasten oikeutta terveellisiin elintapoihin. Teemaa tullaan käsittelemään myös eduskunnan Lapsen puolesta -ryhmän kanssa järjestettävässä vuosittaisessa Lasten terveyskäräjät -seminaarissa marraskuun alkupuolella.