Keskitytään kohtaamisiin, kun kehitämme terveydenhuoltoa


Etusivu / Blogi / Keskitytään kohtaamisiin, kun kehitämme terveydenhuoltoa

Kärryt kolisevat käytävillä, saranat narahtelevat ovien avautuessa ja puhelin pirisee jossain kauempana. Nenässä polttelee tuttu neo-amiseptin tuoksu. Tämä on aistimaisemaa, jossa aika saa paradoksaalisia piirteitä. Asiakkaille se matelee, mutta henkilökunnalle kiitää. Kuulostaako tutulta? Aivan – näistä ympäristöistä meistä jokaisella on omakohtaisiakin kokemuksia.

Terveyspalvelujen erityispiirre on, että niissä liikutaan hyvin yksityisten, kipeitten ja usein varsin monisyistenkin asioitten äärellä. Siksi niissä tapahtuvien kohtaamisten onnistuminen ja kiireettömyys on ensiarvoisen tärkeää. Juuri kohtaamiseen ja kohtaamattomuuteen kytkeytyvät kuitenkin monet terveyspalvelujemme ongelmista. Seurauksena syntyy luottamuspulaa, jonka vaikutukset näkyvät esimerkiksi rokotekriittisyytenä ja siinä, että hoitoon ei edes hakeuduta.

Jotta jatkossa olisi toisin, on luottamusta rakennettava yhteistyöllä. Terveydenhuollon kehittäminen asiakaskeskeisesti on nyt enemmän kuin tarpeen. Viime vuosina terveyspalveluissa yleistynyt lean-ajattelu on hyvä esimerkki tällaisesta toiminnasta. Sen keskeisenä tavoitteena on asiakastyytyväisyyden lisääminen ja hukan karsiminen. Terveyspalveluissa hukkaa syntyy, kun aikaa tuhlautuu esimerkiksi välinehuoltoon, tavaroiden siirtelyyn, odotteluun, ajanvarauksiin ja tietojärjestelmien viiveisiin. Kun prosesseja tehdään sujuvammiksi, niukkoja resursseja voidaan vapauttaa muuhun käyttöön. Parhaimmillaan tästä hyötyvät niin asiakkaat kuin järjestelmäkin.

Hyvä esimerkki on suun terveydenhuollossa monilla paikkakunnilla jo käytössä oleva ”kerralla enemmän” –toimintamalli. Sen idea on yksinkertainen: Yhdellä käynnillä tehdään mahdollisimman monta tutkimusta ja toimenpidettä. Tuloksetkin ovat varsin lupaavia. Asiakkaat ovat päässeet nopeammin hoitoon. Tiloja, välineitä ja henkilöstöresursseja on voitu käyttää tehokkaammin. Henkilöstö on ollut työhönsä entistä tyytyväisempiä  ja kiireen tuntu vastaanotolla on vähentynyt. Tämä on tärkeä oppi, sillä hyvinvoiva henkilöstö on sairaanhoitopiirien tärkein voimavara ja asiakkaan ehdoton etu. Ja toisaalta, kaikki sellaiset toimenpiteet, jotka vapauttavat aikaa asiakaskohtaamisiin, ovat enemmän kuin tervetulleita. Vain kiireetön kohtaaminen mahdollistaa, että asiakas tulee vastaanotolla aidosti nähdyksi ja kuulluksi.

Hyväksi havaitusta on malliksi muuallekin.

Muokataan järjestelmän prosessit kuntoon, tarkistetaan resurssit ja panostetaan myös koulutukseen. Vuorovaikutustaitojen tulee olla kiinteä osa terveydenhuollon ammattilaisten osaamistaitovaatimuksia. Näillä palikoilla rakennamme onnistuneita kohtaamisia ja varmistamme, että apua ja tukea saadaan, kun sitä tarvitaan.