Skip to content

Kestävän kehityksen viikolla on hyvä miettiä omia kulutustottumuksia

19.4.2018 13.58

Hyvinvointi ja terveys
Inhimillisempi EurooppaHyvinvointi ja terveysHyvinvointi kaikissa politiikoissaHyvinvointi ja terveys

Kiireinen työpäivä on takana. Lapset pitäisi hakea päiväkodista ja perheelle pitäisi saada nopeasti ruokaa, jonka jälkeen pitäisi vielä lähteä harrastuksiin. Ei muuta kuin tekemään suunnitelma, kuinka arjen palapeli saadaan toimimaan. Äkkiä paikallisjunalla hakemaan autoa junaparkista, lapset kyytiin päiväkodilta ja seuraavaksi ruokakauppaan. Tutussa supermarketissa ostoskoriin päätyy ilman sen kummempaa harkintaa  appelsiineja Egyptistä, lihaa Brasiliasta ja riisiä Myanmarista. Kuulostaako tutulta?

Kestävä kehitys konkretisoituu arjessa

Tosiasia on, että sillä, mitä syömme, miten asumme tai liikumme tai mitä ostamme, on merkittäviä ympäristövaikutuksia. Arjen valintojen äärellä tulee ihan liian harvoin mietittyä ruuan alkuperää, vaikka se olisi konkreettinen tapa edistää kestävää kehitystä. Moni tietää myös, että pyöräily olisi ekologisesti ja terveyden kannalta parempi tapa taittaa työmatkat, mutta arjen aikataulut ja kaupunkirakenteet eivät aina tue kestävän kehityksen kannalta parasta liikkumismuotoa. Arjen valintojen pitäisi olla helppoja ja hauskoja ja elämää rikastuttavia asioita eikä suinkaan hankalia tai vaikeasti toteutettavia. Siksi esimerkiksi kaupunkirakenteiden pitäisi osaltaan mahdollistaa ja helpottaa ihmisten valintoja.

Kannattaa valita kotimaista ruokaa

Tiedon merkitystä ei kuitenkaan käy kiistäminen, kun halutaan edistää kestävää kehitystä. Jos kuluttaja tietää, että kilon tuottamiseen egyptiläisiä appelsiineja kuluu 600 litraa vettä, brasilialaisen lihan tuottamiseen 20 000 litraa ja Myanmarilaisen riisin tuottamiseen lähes 3 000 litraa, sekin voi olla pysäyttävä tieto ja joitain se saattaa puhutella niin, että he valitsevat seuraavalla kerralla toisin. Suomalaisen kuluttajan kannattaa valita suomalaista ruokaa, jos hän haluaa tehdä ilmaston ja vesijalanjäljen kannalta hyviä valintoja esimerkiksi perunan vesijalanjälki on 1/20 osa riisin vesijalanjäljestä.

Suomi on ulkoistanut merkittävän osan ympäristövaikutuksistaan. Suomalaisten kuluttamien maataloustuotteiden tuottamiseen tarvittavasta viljelymaasta noin 40 prosenttia on Suomen ulkopuolella etenkin muualla Euroopassa ja Etelä-Amerikassa. Pelkkä Suomen tilanteen tarkastelu ei siis anna oikeaa kuvaa suomalaisten ympäristökuormasta.

Nyt tai ei koskaan

Suomi menestyy hyvin useilla hyvinvoinnin mittareilla. Pitkä elinikä, korkea koulutustaso ja tyytyväisyys elämään on saavutettu kattavan sosiaalipolitiikan ja taloudellisen vaurastumisen seurauksena. Tällä kaikella on kuitenkin hintansa. Suomalaisten kulutus on ylittänyt globaalisti oikeudenmukaisen ja kestävän tason. On selvää, että näin ei voi jatkua, jos haluamme turvata elämisen edellytykset myös lapsillemme ja lapsenlapsillemme. Muutoksen vauhdittamiseksi tarvitaan nopeita poliittisia päätöksiä ja tässä kattava ja ajantasainen tieto toimii hyvänä pohjana. Jos ja kun halutaan tehdä kestävää kehitystä tukevia päätöksiä, kannattaa tutustua valtioneuvoston kanslian kokoamiin kestävän kehityksen tilan seurantakoreihin. Tutustua kannattaa myös yhteenvetoon Suomen kestävän kehityksen kokonaistilasta ja uuteen Maapallolle mahtuva tulevaisuus Syke policy briefiin.

Teot ratkaisevat joka tasolla

Kestävän kehityksen viikkoa vietetään 30.5.-5.6. Viikon käynnisti Kestävän kehityksen tila ja tulevaisuus –tilaisuus Finlandia-talolla, jossa mm. pääministeri Juha Sipilä kertoi kestävän kehityksen integroimisesta vuoden 2019 budjettisuunnitteluun ja BKT:lle rinnakkaisten mittareiden ottamisesta osaksi hallituksen strategisten työkalujen kehittämishanketta. Sipilä ilmoitti myös, että hänen oma toimenpidesitoumuksensa on valmis. Hän kertoi, että aikoo itse sitoutua omassa työssään ja henkilökohtaisessa elämässään edistämään kaikkia kestävän kehityksen tavoitteita. Hän lupasi tavoitella hiilineutraaliutta omassa perheessään vuoden 2020 loppuun mennessä. Tavoitteen saavuttamiseksi hän aikoo vähentää kulutusta, tuottaa itse uusiutuvaa energiaa ja istuttaa uutta metsää.

Tilaisuudessa oli myös ilo huomata, että Suomessa on monia yrityksiä, jotka tekevät paljon kestävän kehityksen eteen. Meillä on hyviä innovaatioita, jotka liittyvät mm. autoilun vähentämiseen, pakkausten kierrättämiseen ja energiaviisaiden kotien kehittämiseen. Toivoa paremmasta on, mutta tekoja kestävän kehityksen edistäminen vaatii. Pelkät puheet eivät vie maapalloa eikä Suomea eteenpäin kestävän kehityksen tiellä. Tarvitaan niin aktiivisia kuluttajia kuin innovatiivisia yrityksiä. Aloittaa voit osaltasi tekemällä elämäntapatestin, jotta näet ovatko elämäntapasi ympäristön puolella vai sitä vastaan?

SOSTE on osaltaan sitoutunut viemään kestävän kehityksen tavoitteita eteenpäin mm. osatyökykyisten osalta. Tutustu yhteiskuntasitoumuksiin, joita on tehty tähän mennessä yli 800.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Inhimillisempi Eurooppa -blogi

Kaikki blogin artikkelit
Blogi
erityisasiantuntija

11.3.2019 15:21

Komissio arvioi maaraportissa Suomen tilanteen myönteiseksi

Euroopan unionin vuotuinen ohjausjakso on edennyt jälleen vaiheeseen, jossa Euroopan komissio on julkaissut jokaiselle jäsenmaalle laatimansa maaraportin. Raportissa käsitellään ennen kaikkea jäsenmaiden taloudellista tilannetta ja talouspolitiikan suuntaa, mutta myös jossain mitassa sosiaalista kehitystä, sosiaalipolitiikkaa ja koulutuspolitiikkaa. Seuraava vaihe ohjausjaksossa on Suomen kansallisen uudistusohjelman esittäminen huhtikuussa, jonka jälkeen komissio antaa maakohtaiset suosituksensa Suomelle toukokuun aikana. Komission […]

Blogi
erityisasiantuntija

7.3.2019 14:39

Brexitin kaikkia vaikutuksia on mahdotonta arvioida

Britanniassa järjestettiin 23. kesäkuuta 2016 kansanäänestys maan EU-jäsenyydestä. Äänestäjistä enemmistö eli 52 % äänesti Euroopan unionista eroamisen puolesta ja 48 % jäsenyyden puolesta. EU:lla ja Isolla-Britannialla on ollut kaksi vuotta aikaa sopia eron ehdoista. Viimeisimmän tiedon mukaan Britannian parlamentti pääsee äänestämään erosopimuksesta kuun puolivälissä. Tuolloin Brexit-päivä 29.3. on jo niin lähellä, että yhä todennäköisemmältä alkaa […]

Blogi
erityisasiantuntija

12.2.2019 11:44

Suomen kolmas EU-puheenjohtajakausi osuu Euroopan tulevaisuuden kannalta taitekohtaan

Kukin EU-maa toimii vuorollaan kuuden kuukauden ajan EU:n puheenjohtajamaana. Suomelle puheenjohtajuus on tuttua jo kahdelta ensimmäiseltä kerralta vuosilta 1999 ja 2006. Suomen kolmas puheenjohtajuuskausi käynnistyy Romanian kauden jälkeen 1.7.2019. Puheenjohtajuus ajoittuu erittäin mielenkiintoiseen vaiheeseen, sillä käsillä on kahdet vaalit ensin eduskuntavaalit huhtikuussa ja heti perään on vuorossa europarlamenttivaalit toukokuussa. Edessä on uuden hallituksen nimittäminen kotimaassa […]