Skip to content

Kiteytä, ihminen!

23.11.2021 9.00

Järjestöille
JärjestöhommissaJärjestöilleJärjestöopasKansalaisyhteiskuntaSote-järjestöt

Otsikon huudahduksen voisi moni meistä itselleen toisinaan todeta, ja vaikuttavuusasioissa jos missä tätä tarvitaankin.

Olemme järjestäneet vuoden aikana työpajoja, joissa on käsitelty sitä, miten voi parantaa oman toiminnan tuloksellisuuden hahmottamista ja vaikutusketjun kuvaamista. Mitä tapaamisista on jäänyt käteen? Paljonkin – niin osallistujille kuin vetäjille. Yhteen kokoontumalla ja yhdessä pohtimalla tapahtuu oppimista ja syntyy oivalluksia. Yllätys oli se, että keskusteluun alkoi livahdella mietelauseita ja sloganeita. Mietelauseet voivat olla jo puhkikuluneita, mutta niiden kautta saatiin jaettua yhteistä ymmärrystä. Annetaan niille siis tilaisuus.

Rönsyt pois – fokus esiin!

Palataan ensin otsikon kiteyttämiseen. Rönsyt pois – fokus esiin! -lausahdus sai työpajan erään osallistujan puuskahtamaan, että tästä tulee jatkossa meidän slogan.

Asiansa osaava asiantuntija kykenee kertomaan toiminnastaan ja sen tavoitteista kaiken. Kuka myöntää, ettei olisi koskaan sortunut kertomaan liikaa, kun aihe on itselle tuttu ja mieluisa?

Tässä kohtaa on itse kunkin hyvä yrittää hypätä pois oman pään sisältä ja miettiä, mitä muut haluavat ja kykenevät ottamaan vastaan. Mikä on välttämätöntä tietoa, jotta asia tulee ymmärretyksi? Mikä taas on saman toisin sanomista, liikaa yksityiskohtiin menemistä, väärässä kohtaa sanomista tai muuten vaan höystämistä? Riskinä höystämisen taktiikassa on se, että puhuja itsekin kadottaa kirkkauden ja muut eivät pääse sitä näkemään lainkaan.

Ei halata koko maailmaa

Ei halata koko maailmaa -toteamus kehottaa myöntämään, että vaikka näemme tarpeen ja haluaisimme saada paljon aikaan, tekomme ovat rajallisia. Tuloksia syntyy, vaikka uskaltaakin rajata ja kohdentaa. Tätä rajaamista ei tarvitse piilotella puhumalla suurilla ja abstrakteilla sanoilla.

Samaan pottiin kuuluu myös lausahdus Vähemmän on enemmän. Tavoitteiden määrä ei kerro toiminnan laajuudesta ja tuloksellisuudesta. Usein polveilevat tai rönsyilevät tavoitteet antavat viitteen siitä, että kaikessa pöydälle nostetussa ei saada aikaan tuloksia. Se voi syödä uskottavuutta jo ketjun alkumetreillä.

Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty

Vaikuttavuustyöhön liitettynä vanha kunnon sananparsi Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty kertoo siitä, että tarpeen hahmottamiseen ja tarpeesta johdetun tavoitteen asettamiseen on syytä keskittyä ja sille pitää varata aikaa. Se on kuin investointi tulevaan.

Moni tuskailee tulosten osoittamisen ja mittaamisen kanssa. Usein he saavat neuvon palata tarkastelemaan tavoitteitaan eli onko tavoitteet asetettu järkevällä ja realistisella tavalla. Kirpaiseva lausahdus Minkä taakseen jättää, sen edestään löytää on siis tässäkin yhteydessä totta.

Tavoitteet kulkevat mukana koko ajan ja niihin peilaamiselta ei voi välttyä. Kun tavoitteet ovat hyvällä mallilla, riittää kun mittaa ja arvioi niitä tuloksia, mitä on tavoittelemassa. Ei tarvitse kantaa taakkaa harteillaan siitä, että jossain olisi valmiit ja paremmat mittarit, kunhan joku vain kertoisi, mitkä ovat minulle sopivia. Mitata voi sen verran kuin on mahdollista mitata, ja myös omat mittarit ovat arvokkaita. Riittää, kun tekee parhaansa riittää siis usein aika pitkälle.

Tekemällä oppii

Tekemällä oppii -sananparsi vaikuttaa myös olevan totta. Seuraava resepti on hyvä ohjenuora vaikuttavuusasioiden oppimiseen:

  • hieman teoriatietoa
  • jonkin verran muiden kokemuksista oppimista ja
  • paljon itse työstämistä.

Valmista mallia ei ole olemassa. On hyvin todennäköistä, että yleisessä webinaarissa ei saa osuvia neuvoja juuri oman toiminnan tulosten mittaamiseen. Usein webinaareissa jaetaan teoriatietoa, joka onkin hyvä olla hallussa perustasolla, jotta tietää mistä on kyse. Muilta osallistujilta voi saada ideoita, vinkkejä, oivalluksia ja inspiraatiotakin. Lopulta työ on kuitenkin tehtävä itse. Hihat käärimällä saa aikaan asioita, ilmaiseksi ne eivät tule. Muistaako kukaan saaneensa aikaan toimivaa tavoitteen asetantaa, tuloksellisuuden kuvausta ja arviointia, ilman että päässä olisi sauhunnut edes hieman?

Teorian ja käytännön risteyskohta on tehty ylitettäväksi

Usein vaikuttavuuteen liittyvä teoria tuntuu helpolta, mutta käytäntö onkin monimutkaisempi. Haasteita syntyy siinä kohdassa, kun teoriatietoa pitäisi soveltaa omaan toimintaan. Kehitimme tähän mietelauseen Teorian ja käytännön risteyskohta on tehty ylitettäväksi. Tässä risteyskohdassa osa turhautuu, kun samat teoriat ja esimerkit on jo kuultu moneen kertaan ja niistä ei löydy ratkaisua omaan solmuun.

Tässä kohdassa voi myös innostua työstämään lisää. Voi olla hyvä hakeutua keskustelemaan muiden kanssa johonkin sparraukseen. Saman asian ajaa myös esimerkiksi kollegoiden, oman järjestöperheen tai samankaltaisen haasteen äärellä olevien muiden järjestötoimijoiden kanssa pähkäily. Kohtaamme usein toimijoita, jotka pohdiskelevat vaikuttavuuteen liittyviä kysymyksiä turhaan yksin.

Osa on kokenut helpottavaksi ajatuksen siitä, että muillakin on haasteensa. Eräs työpajan osallistuja on kuvannut, että on saanut uutta buustia ja intoa työhönsä, kun vaikutusketju ja arviointi on kirkastunut. Jaettu ilo on kaksinkertainen ilo, jaettu suru vain puolet.

Tulevaisuus tehdään yhdessä

Tämän blogin viimeisiä mietelauseita viedään, kun todetaan, että Laivat kääntyvät hitaasti. Siis kärsivällisyyttä, ihminen! Vaaditaan sinnikkyyttä ja pitkäjänteisyyttä kehittää toimintaa ja sen arviointia. Asiat kirkastuvat yksi kerrallaan, tuloksellisuuden osoittaminen helpottuu ja huomaat jo kohta olevasi käytännön arvioinnin konkari.

Ehkä voit ryhtyä miettimään haasteellisempia kokonaisuuksia. Sellaisena odottamassa on esimerkiksi ekosysteemiajattelu eli toisin sanoen ilmiölähtöinen ajattelu, jota tarvitaan kompleksisempien haasteiden parissa. Yhdessä enemmän sopii kiteyttämään yhteiskehittämisen ajattelu- ja toimintatapaa, jossa erilaiset toiminnat kytkeytyvät yhteisen vaikuttavuustavoitteen saavuttamiseksi, jotta asiat olisivat jatkossa paremmin. Päätämmekin kirjoituksemme sloganiin Tulevaisuus tehdään yhdessä.

 

Rintakuvissa Erica Mäkipää ja Mervi Aaltokallio.

 

Mervi Aalto-Kallio (oikealla)
erityisasiantuntija
Erica Mäkipää
erityisasiantuntija
SOSTE

Kommentit

  1. Mervi Leivo sanoo:

    Hei!

    Sattumalta löydetty tekstinne (olin etsimässä muuta sivuiltanne) olikin juuri oikea kannuste tähän aamuun! Erityisesti resepti oli mainio. Kiitos! Nyt käärin hihat – lyhyestä virsi kaunis.

    Lempein marrasterveisin,
    Mervi

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Järjestöhommissa -blogi

Kaikki blogin artikkelit
Blogi
erityisasiantuntija, koulutukset ja tapahtumat

16.3.2021 13:00

Huomaatko virtuaalitapahtuman hyvät puolet?

SOSTEtalk! SOSTEtalk! 2021 järjestetään virtuaalitapahtumana koronapandemiatilanteen ja -rajoitusten vuoksi. Virtuaalitapahtumassa emme saa samaa osallistumisen ja elämysten kokemusta kuin livetapahtumassa. Toisaalta, asian voi kääntää toisin päin ja voimme kysyä, mitä uutta tai parempaa virtuaalitapahtuma tarjoaa? Osallistua voit mistä vain Tapahtumaan osallistut oman tietokoneen tai mobiililaitteen kautta, lisäksi tarvitset vain nettiyhteyden. Sinun ei tarvitse matkustaa tapahtumapaikalle halki Suomen […]

Blogi

11.12.2020 11:00

Tunnistatko vaikuttavuuden solmukohtia?

Järjestöille Vaikuttavuuden arviointi tai toiminnan tulosten tarkastelu ei ole aina helppoa. Siinä missä me SOSTEssa olemme nähneet oppimista vaikuttavuutta käsitelleissä sparrauksissa ja koulutuksissa, olemme myös itse oppineet niissä erilaisista vaikuttavuuden arvioinnin solmukohdista. Jos jokin tuloksellisuuden arvioinnissa on sinua tökkinyt, olisikohan sinullakin jokin seuraavista kuudesta solmukohdasta avaamatta. Tiedolliset solmukohdat Kolme ensimmäistä solmukohtaa ovat kaikille yhteisiä. Niitä voi […]

Blogi

10.11.2020 10:00

Mitä eroa on tietosuojalla ja tietoturvalla?

Sote-järjestöt Tietosuojasta ja tietoturvasta puhuttaessa nämä käsitteet menevät usein sekaisin keskenään, samoin kuin näiden käsitteiden sisältämät asiat. Käsitteiden sekoittuminen puhekielessä ei ole vaarallista, mutta helpottaa keskustelua ja omaa ymmärrystä, kun hahmottaa, mitä milläkin käsitteellä tarkoitetaan. Tietosuojan tavoite on rekisteröidyn eli yksittäisen henkilön, jonka tietoja käsitellään, luottamuksen ja oikeuksien – kuten yksityisyyden – turvaaminen henkilötietoja käsiteltäessä. Tietoturvan […]