Skip to content

Kohti hybridimallia?

2.4.2019 13.00

Sote-uudistus
Hyvinvoivat ihmisetEduskuntavaalitSosiaali- ja terveyspalvelutSote-uudistus

Maakuntauudistuksen kariuduttua eduskuntavaalien yhdeksi pääkysymykseksi nousi sittenkin taas sote. Vai nousiko? Alkuvaiheen jälkeen julkinen keskustelu on siirtynyt sote-palveluiden kehittämistarpeeseen. Keskustelu hallintohimmeleistä ja siitä, kuka saa järjestää tai tuottaa nämä palvelut, on siirtynyt pääosin taka-alalle.

Sote-palveluiden uudistus tarvitaan

Keskustelu sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittämisestä onkin aiheellinen. Hoitotakuu, hoitajamitoitukset, lääkärien määrät ja sisältölakien uudistamistyö ovat asioita, joihin tuleekin palata. Varsinkin viime hallituskauden aikana, eri kärkihankkeista ja kokeiluista huolimatta, asiantuntijoiden aika meni pitkälle hallintorakenteeseen liittyvään lainsäädäntötyöhön. Palveluiden ja hallintorakenteen kehittäminen kulki kyllä rinta rinnan, mutta ei aina käsi kädessä. Ei ole kuitenkaan epäilystäkään, etteikö myös järjestämistapakysymykseen palata viimeistään hallitusneuvotteluissa.

Miten sitten puolueet aikovat ratkaista tämän ikuisuuskysymyksen? Yritys perata läpi eri puolueiden sote-malleja ei ole helppo tehtävä. Puolueiden vaaliohjelmat olivat pääosin jo tehtyinä, ennen kuin päätös soten kaatumisesta saatiin. Tämä lienee syy siihen, ettei kaikilta löydy selkeitä uusia malleja.

Näyttää kuitenkin siltä, että tulevalla hallituskaudella keskitytään pelkästään sosiaali- ja terveyspalveluiden rakenneuudistukseen, sillä ainoastaan keskusta ajaa yhä monialaista maakuntaa. Tämä on kannatettava suunta. Julkisen sektorin roolista palveluiden järjestämisestä vastuullisena tahona vallitsee yksimielisyys. Samoin yksityinen sektorin, järjestöjen ja osuuskuntien roolista täydentää tuottajina sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja. Myös palveluseteleiden käytön laajentamiselle ja henkilökohtaiselle budjetille näytetään vihreää valoa. Nämä kaikki ovat yhä täysin SOSTEn sote-linjauksien mukaisia.

Entä järjestämismalli?

Mutta entä sitten se järjestämismalli? Valtaosa puolueista rakentaisi mallin maakuntien pohjalle ainakin alkuvaiheessa, mutta alueiden määrä tulisi jatkossa vaihtelemaan. RKP rakentaisi mallin sairaanhoitopiirien pohjalle ja jättäisi sosiaalihuollon kunnille. Kokoomus on selkeästi vahvojen kuntien kannalla mutta tunnistaa kyllä, että suurimmassa osassa Suomea tarvittaneen laajoja kuntien yhteistyöalueita. Toisaalta moni maakunta- tai sote-aluemallia kannattava puolue nostaa esiin muun muassa pääkaupunkiseudun erityispiirteiden huomioimisen.

Hallittu hybridi

Kaikki puolueet kannattavat sitä, että sote-palveluiden rahoituksen päävastuu on valtiolla. Eri puolueiden kannattamien mallien rahoitus on vahvasti kytköksissä itse malliin. Esimerkiksi maakuntapohjaista mallia kannattavat pitävät verotusoikeutta ainakin selvitettävänä asiana. Kristillisdemokraatit eivät kannata sote-alueiden verotusoikeutta, ja kokoomus pohjaisi ratkaisun sekä kuntien verorahoitukseen että valtionosuuksiin. Kokoomus ehdottaa myös ainoana puolueena pohdittavaksi sitä, että osa yliopistosairaaloiden rahoituksesta siirretään valtion rahoitettavaksi.
Millainen sote-malli meille nyt sitten näyttäisi olevan tulossa? Itse veikkaisin jonkinlaista hybridimallia, jossa on otettu huomioon alueiden erilaisuus: Nykyistä suurempia sote-alueita, mutta esimerkiksi muutamalle suurelle kunnalle tulisi mahdollisuus vastata soten perustason palveluiden järjestämisestä.

Valitun rahoitusmallin tulee olla mahdollisimman yksinkertainen. Yhdenvertaisuuden takaamiseksi vahvaa valtionohjausta tultaneen kuitenkin tarvitsemaan.

Hallittu hybridi on kuitenkin parempi ratkaisu kuin nyt vapaaehtoisesti muodostuva sekamalli. Valtakunnallisten sote-linjausten puuttuessa maakunnissa tehdään parhaillaan keskenään hyvin erilaisia ratkaisuja. Ne eivät välttämättä ole taloudellisesti eivätkä palveluiden saatavuuden kannalta kannattavia.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Hyvinvoivat ihmiset -blogi

Kaikki blogin artikkelit
Blogi

30.9.2020 10:00

Auttajien taakka kasvoi – koronakevään vaikutukset ruoka-apuun

Kansalaisyhteiskunta Ruoka-apuun turvautuvien määrä kasvoi merkittävästi keväällä 2020 koronakriisin ja sen seurannaisvaikutusten myötä. Ruoka-avun tarjoajat vastasivat lisääntyneeseen hätään muuttamalla toimintatapoja ja tiivistämällä järjestöjen, seurakuntien ja kuntatoimijoiden yhteistyötä. Selvitimme ruoka-aputoimijoiden kokemuksia koronakeväästä Ruoka-apu.fi-sivustolle tuotetussa ja 30.9. julkaistussa Koronakriisin vaikutukset ruoka-apuun 2020 (pdf) -selvityksessä tarkastelimme ruoka-aputoimijoiden havaintoja koronakeväältä, eli maalis-kesäkuun ajalta. Tarkastelimme ruoka-aputoimijoiden selviytymiskeinoja koronakeväänä, asiakasmäärien kehitystä, lahjoitetun […]

Blogi

21.9.2020 09:00

Turvaverkko vai hämähäkinseitti

Perusturva Kohtaan työssäni paljon nuoria ja perheitä, joiden elämäntilanteet ovat vaikeita. Nyt sosiaaliturvaa uudistettaessa olen havahtunut miettimään hyvinvointivaltion turvaverkkoa. Sen tavoite on ollut ottaa koppia ja mahdollistaa uudelleen ylös ponnahtaminen, mutta se näyttääkin enemmän hämähäkinseitiltä, johon pudottuaan jää kiinni ja jumiin. Pahimmassa tapauksessa omat mahdollisuudet kapenevat tai väärä valinta heittää kokonaan järjestelmän ulkopuolelle. Asiointivastuu on siirretty […]

Blogi

16.9.2020 09:00

Kuka saa hyötyä rahapelirahoista?

Avustusjärjestelmä Olemme lukeneet viime aikoina sosiaalisesta mediasta, kuinka teemme järjestötyötämme ”Veikkaus-verirahoilla” ja kuinka toimintamme on ”rahapeliriippuvaista”. Veikkaus-varojen jakaminen tieteen, taiteen, nuorisotyön, urheilun, liikunnan, hevosurheilun ja sosiaali- ja terveysjärjestöjen tukemiseen on punainen vaate osalle keskustelijoista. Jotkut järjestöt ja henkilöt ovat joutuneet maalittamisen kohteeksi tuotuaan esiin suomalaisen yksinoikeusjärjestelmän hyviä ja toimivia puolia myös järjestöjen rahoitusmallin suhteen. Osalle kärjekkäistä […]