Skip to content

Kohti hybridimallia?

2.4.2019 13.00

Sote-uudistus
Hyvinvoivat ihmisetEduskuntavaalitSosiaali- ja terveyspalvelutSote-uudistus

Maakuntauudistuksen kariuduttua eduskuntavaalien yhdeksi pääkysymykseksi nousi sittenkin taas sote. Vai nousiko? Alkuvaiheen jälkeen julkinen keskustelu on siirtynyt sote-palveluiden kehittämistarpeeseen. Keskustelu hallintohimmeleistä ja siitä, kuka saa järjestää tai tuottaa nämä palvelut, on siirtynyt pääosin taka-alalle.

Sote-palveluiden uudistus tarvitaan

Keskustelu sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittämisestä onkin aiheellinen. Hoitotakuu, hoitajamitoitukset, lääkärien määrät ja sisältölakien uudistamistyö ovat asioita, joihin tuleekin palata. Varsinkin viime hallituskauden aikana, eri kärkihankkeista ja kokeiluista huolimatta, asiantuntijoiden aika meni pitkälle hallintorakenteeseen liittyvään lainsäädäntötyöhön. Palveluiden ja hallintorakenteen kehittäminen kulki kyllä rinta rinnan, mutta ei aina käsi kädessä. Ei ole kuitenkaan epäilystäkään, etteikö myös järjestämistapakysymykseen palata viimeistään hallitusneuvotteluissa.

Miten sitten puolueet aikovat ratkaista tämän ikuisuuskysymyksen? Yritys perata läpi eri puolueiden sote-malleja ei ole helppo tehtävä. Puolueiden vaaliohjelmat olivat pääosin jo tehtyinä, ennen kuin päätös soten kaatumisesta saatiin. Tämä lienee syy siihen, ettei kaikilta löydy selkeitä uusia malleja.

Näyttää kuitenkin siltä, että tulevalla hallituskaudella keskitytään pelkästään sosiaali- ja terveyspalveluiden rakenneuudistukseen, sillä ainoastaan keskusta ajaa yhä monialaista maakuntaa. Tämä on kannatettava suunta. Julkisen sektorin roolista palveluiden järjestämisestä vastuullisena tahona vallitsee yksimielisyys. Samoin yksityinen sektorin, järjestöjen ja osuuskuntien roolista täydentää tuottajina sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja. Myös palveluseteleiden käytön laajentamiselle ja henkilökohtaiselle budjetille näytetään vihreää valoa. Nämä kaikki ovat yhä täysin SOSTEn sote-linjauksien mukaisia.

Entä järjestämismalli?

Mutta entä sitten se järjestämismalli? Valtaosa puolueista rakentaisi mallin maakuntien pohjalle ainakin alkuvaiheessa, mutta alueiden määrä tulisi jatkossa vaihtelemaan. RKP rakentaisi mallin sairaanhoitopiirien pohjalle ja jättäisi sosiaalihuollon kunnille. Kokoomus on selkeästi vahvojen kuntien kannalla mutta tunnistaa kyllä, että suurimmassa osassa Suomea tarvittaneen laajoja kuntien yhteistyöalueita. Toisaalta moni maakunta- tai sote-aluemallia kannattava puolue nostaa esiin muun muassa pääkaupunkiseudun erityispiirteiden huomioimisen.

Hallittu hybridi

Kaikki puolueet kannattavat sitä, että sote-palveluiden rahoituksen päävastuu on valtiolla. Eri puolueiden kannattamien mallien rahoitus on vahvasti kytköksissä itse malliin. Esimerkiksi maakuntapohjaista mallia kannattavat pitävät verotusoikeutta ainakin selvitettävänä asiana. Kristillisdemokraatit eivät kannata sote-alueiden verotusoikeutta, ja kokoomus pohjaisi ratkaisun sekä kuntien verorahoitukseen että valtionosuuksiin. Kokoomus ehdottaa myös ainoana puolueena pohdittavaksi sitä, että osa yliopistosairaaloiden rahoituksesta siirretään valtion rahoitettavaksi.
Millainen sote-malli meille nyt sitten näyttäisi olevan tulossa? Itse veikkaisin jonkinlaista hybridimallia, jossa on otettu huomioon alueiden erilaisuus: Nykyistä suurempia sote-alueita, mutta esimerkiksi muutamalle suurelle kunnalle tulisi mahdollisuus vastata soten perustason palveluiden järjestämisestä.

Valitun rahoitusmallin tulee olla mahdollisimman yksinkertainen. Yhdenvertaisuuden takaamiseksi vahvaa valtionohjausta tultaneen kuitenkin tarvitsemaan.

Hallittu hybridi on kuitenkin parempi ratkaisu kuin nyt vapaaehtoisesti muodostuva sekamalli. Valtakunnallisten sote-linjausten puuttuessa maakunnissa tehdään parhaillaan keskenään hyvin erilaisia ratkaisuja. Ne eivät välttämättä ole taloudellisesti eivätkä palveluiden saatavuuden kannalta kannattavia.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Hyvinvoivat ihmiset -blogi

Kaikki blogin artikkelit
Blogi

18.10.2019 09:00

Päivän tärkein ateria -toimintamalli edistää lapsen ja vanhemman keskinäistä vuorovaikutusta

Pääkaupunkiseudulla pilotoitu Päivän tärkein ateria -toimintamalli on tarkoitettu vanhempien ja lasten vuorovaikutuksen vahvistamiseen. Se on mainio ja käyttökelpoinen tapa tavoittaa niitä vanhempia, joille koulujen vanhempainillat eivät sovi tai niihin osallistumisen motivaatio on alhainen. Yhteinen aamupala oman lapsen kanssa koulussa ennen koulupäivän alkua tarjoaa yhteistä aikaa ja vahvistaa vanhemman ja lapsen keskinäistä vuorovaikutussuhdetta. Järjestöjen kehittämä toimintamalli […]

Blogi

6.9.2019 09:00

Mera kan göras för att förebygga självmord

Då man ser på fakta och statistik om självmord kan man konstatera att år 2017 gjordes 824 självmord i Finland, vilket är 30 mera än år 2016 och 90 mera än år 2015. WHO uppskattar i sin rapport från år 2015 att över 800 000 människor dör årligen till följd av självmord runtom i världen […]

Blogi

23.8.2019 08:05

Digitalisering också på svenska

Inom social- och hälsovården är digitaliseringen på framfart. Digitalisering av tjänster är ett sätt att öka tjänsternas tillgänglighet för klienten, minska kostnaderna för serviceanordnaren och förbättra tjänsternas kvalitet. Digitala tjänster och artificiell intelligens inom sjukvården kan bidra till ökad patientsäkerhet, effektivitet och kvalitet, då genomsökning av information försnabbas avsevärt till exempel i samband med diagnostisering. […]