Skip to content

Kohti hybridimallia?

2.4.2019 13.00

Sote-uudistus
Hyvinvoivat ihmisetEduskuntavaalitSosiaali- ja terveyspalvelutSote-uudistus

Maakuntauudistuksen kariuduttua eduskuntavaalien yhdeksi pääkysymykseksi nousi sittenkin taas sote. Vai nousiko? Alkuvaiheen jälkeen julkinen keskustelu on siirtynyt sote-palveluiden kehittämistarpeeseen. Keskustelu hallintohimmeleistä ja siitä, kuka saa järjestää tai tuottaa nämä palvelut, on siirtynyt pääosin taka-alalle.

Sote-palveluiden uudistus tarvitaan

Keskustelu sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittämisestä onkin aiheellinen. Hoitotakuu, hoitajamitoitukset, lääkärien määrät ja sisältölakien uudistamistyö ovat asioita, joihin tuleekin palata. Varsinkin viime hallituskauden aikana, eri kärkihankkeista ja kokeiluista huolimatta, asiantuntijoiden aika meni pitkälle hallintorakenteeseen liittyvään lainsäädäntötyöhön. Palveluiden ja hallintorakenteen kehittäminen kulki kyllä rinta rinnan, mutta ei aina käsi kädessä. Ei ole kuitenkaan epäilystäkään, etteikö myös järjestämistapakysymykseen palata viimeistään hallitusneuvotteluissa.

Miten sitten puolueet aikovat ratkaista tämän ikuisuuskysymyksen? Yritys perata läpi eri puolueiden sote-malleja ei ole helppo tehtävä. Puolueiden vaaliohjelmat olivat pääosin jo tehtyinä, ennen kuin päätös soten kaatumisesta saatiin. Tämä lienee syy siihen, ettei kaikilta löydy selkeitä uusia malleja.

Näyttää kuitenkin siltä, että tulevalla hallituskaudella keskitytään pelkästään sosiaali- ja terveyspalveluiden rakenneuudistukseen, sillä ainoastaan keskusta ajaa yhä monialaista maakuntaa. Tämä on kannatettava suunta. Julkisen sektorin roolista palveluiden järjestämisestä vastuullisena tahona vallitsee yksimielisyys. Samoin yksityinen sektorin, järjestöjen ja osuuskuntien roolista täydentää tuottajina sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja. Myös palveluseteleiden käytön laajentamiselle ja henkilökohtaiselle budjetille näytetään vihreää valoa. Nämä kaikki ovat yhä täysin SOSTEn sote-linjauksien mukaisia.

Entä järjestämismalli?

Mutta entä sitten se järjestämismalli? Valtaosa puolueista rakentaisi mallin maakuntien pohjalle ainakin alkuvaiheessa, mutta alueiden määrä tulisi jatkossa vaihtelemaan. RKP rakentaisi mallin sairaanhoitopiirien pohjalle ja jättäisi sosiaalihuollon kunnille. Kokoomus on selkeästi vahvojen kuntien kannalla mutta tunnistaa kyllä, että suurimmassa osassa Suomea tarvittaneen laajoja kuntien yhteistyöalueita. Toisaalta moni maakunta- tai sote-aluemallia kannattava puolue nostaa esiin muun muassa pääkaupunkiseudun erityispiirteiden huomioimisen.

Hallittu hybridi

Kaikki puolueet kannattavat sitä, että sote-palveluiden rahoituksen päävastuu on valtiolla. Eri puolueiden kannattamien mallien rahoitus on vahvasti kytköksissä itse malliin. Esimerkiksi maakuntapohjaista mallia kannattavat pitävät verotusoikeutta ainakin selvitettävänä asiana. Kristillisdemokraatit eivät kannata sote-alueiden verotusoikeutta, ja kokoomus pohjaisi ratkaisun sekä kuntien verorahoitukseen että valtionosuuksiin. Kokoomus ehdottaa myös ainoana puolueena pohdittavaksi sitä, että osa yliopistosairaaloiden rahoituksesta siirretään valtion rahoitettavaksi.
Millainen sote-malli meille nyt sitten näyttäisi olevan tulossa? Itse veikkaisin jonkinlaista hybridimallia, jossa on otettu huomioon alueiden erilaisuus: Nykyistä suurempia sote-alueita, mutta esimerkiksi muutamalle suurelle kunnalle tulisi mahdollisuus vastata soten perustason palveluiden järjestämisestä.

Valitun rahoitusmallin tulee olla mahdollisimman yksinkertainen. Yhdenvertaisuuden takaamiseksi vahvaa valtionohjausta tultaneen kuitenkin tarvitsemaan.

Hallittu hybridi on kuitenkin parempi ratkaisu kuin nyt vapaaehtoisesti muodostuva sekamalli. Valtakunnallisten sote-linjausten puuttuessa maakunnissa tehdään parhaillaan keskenään hyvin erilaisia ratkaisuja. Ne eivät välttämättä ole taloudellisesti eivätkä palveluiden saatavuuden kannalta kannattavia.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Hyvinvoivat ihmiset -blogi

Kaikki blogin artikkelit
Blogi
erityisasiantuntija

15.1.2021 10:00

Sotu-uudistus: Moniportaista asumisen tukemisen järjestelmää on selkiytettävä ja joustavoitettava

Perusturva Sosiaaliturvakomitean työ sosiaaliturvauudistuksessa etenee askel kerrallaan komitean määrittelemien ongelmakokonaisuuksien kartoittamisella. Ensin selviteltiin sosiaaliturvan monimutkaisuutta, sitten ansiotulojen ja sosiaaliturvan yhteensovittamisen toimivuutta. Näiden rinnalla on käsitelty myös niiden työttömien tilannetta, jotka ovat tosiasiassa työkyvyttömiä. Seuraavassa komitean kokouksessa 25.1. käsitellään viimesijaisen turvan, perusturvan ja asumisen tukemisen kokonaisuutta. Myöhemmin kevättalvella on edessä vielä etuuksien ja palvelujen yhteensovittamiseen liittyvien ongelmien […]

Blogi

13.1.2021 13:00

Hyvää uutta vuotta! – Nollatoleranssi kiusaamiselle, rasismille ja syrjimiselle

Kansalaisyhteiskunta Vuosi käynnistyi karusti Yhdysvalloissa. Mikä on demokratian tila? Sitä voi kysyä niin Yhdysvalloissa kuin meillä Euroopassakin. Onko meillä varaa hyväksyä ääri-ilmiöt, äärioikeistolaisuus, ääripopulismi ja väkivalta? Ei ole. Meidän on puolustettava oikeusvaltiota, demokratiaa ja ihmisoikeuksia. Suomessakin on selkeämmin puhuttava siitä, mikä on oikein ja mikä väärin. Päättäjien on kunnioitettava toisiaan Päättäjillä on valtaa ja vastuuta, ja […]

Blogi
erityisasiantuntija

12.1.2021 13:00

Vastaammeko nuorten ilmastohuoleen?

Hyvinvointi ja terveys Vuoden 2018 Nuorisobarometrin mukaan ilmastonmuutos on nuorten suurin tulevaisuutta koskeva huoli. Tällä viikolla Suomella olisi erityinen tilaisuus näyttää, että se vastaa tähän huoleen. Portugalilaisnuoret ovat haastaneet Suomen ja 32 maata riittämättömistä ilmastotoimista Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen. Suomella on 15.1.2021 asti mahdollisuus lähteä sovintomenettelyyn, myöntää tähän mennessä tehtyjen ilmastotoimien riittämättömyys ja luvata toimia jatkossa paremmin. On ainakin kolme […]