Skip to content

Kohtuuhintainen asuminen saatava kaikkien ulottuville

3.5.2019 8.10

Toimeentulo
Hyvinvoivat ihmisetasuminenToimeentulo

Asumisen hinta on todellinen ongelma. Huhtikuussa julkaistujen Sosiaalibarometri 2019:n ennakkotulosten mukaan erityisesti Uudellamaalla ja muissa Suomen suurimmissa kaupungeissa asumisen kalleus vaikuttaa lähivuosina oman alueen eriarvoistumisen kasvuun. Näin totesi kaksi kolmesta Kelan paikallisjohtajista ja noin 60 prosenttia sekä sosiaalityöntekijöistä että työ- ja elinkeinotoimistojen (TE) johtajista. 

Kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen tarjoajien, KOVAn piirissä, tilanne näkyy erityisesti asuntohakemusten voimakkaana kasvuna viimeisten parin vuoden aikana. Hakijamäärät ovat ennätyssuuria etenkin pääkaupunkiseudulla. Asumisen kalleus ei kurjista vain pienituloisimpia, vaan myös keskiluokka kärsii asumisen kalleudesta. Keskiluokan kurjistumiseen kiinni vast’ikään huomiota myös Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö (OECD). Keskiluokan kurjistuminen johtuu OECD:n mukaan keskeisesti asumisen merkittävästä kallistumisesta suhteessa ansiotason kehitykseen. OECD peräänkuuluttaa jäsenmailtaan muun muassa merkittävää kohtuuhintaisten asuntojen lisärakentamista, jotta ihmiset selviäisivät tulevaisuudessa nykyistä paremmin kasvavien asumiskustannusten keskellä. 

Sosiaalibarometri: Kohtuuhintainen asuminen on turvattava

Toimia tarvitaan – näillä kolmella pointilla päästään alkuun

Tuoreimpaan Sosiaalibarometriin vastanneista selvä enemmistö piti tärkeänä, että kohtuuhintaisen asumisen turvaamiseksi on käynnistettävä erilaisia lisätoimia. Yli 80 prosenttia Kelan paikallisjohtajista ja sosiaalityöntekijöistä oli tätä mieltä. Lisäksi lähes kolme neljästä TE-toimistojen johtajista oli tätä mieltä. 

Kohtuuhintaisia asuntoja tarvitaan siis enemmän. Miten tähän päästään? Esittelen kuuluisat kolme pointtia. 

 1. Lisätään asuntopolitiikan pitkäjänteisyyttä.

Kun kiinteistöjen rakennuttaminen ja omistaminen on pitkäjänteistä toimintaa, olisi ensiarvoisen tärkeää, että myös harjoitettavan asuntopolitiikan suunta olisi mahdollisimman pitkälle ajanjaksolle tiedossa. Asuntopolitiikan pitkäjänteisyyden lisäämistä on peräänkuuluttanut muun muassa eduskunta syksyllä 2018 hyväksyessään tarkastusvaliokunnan mietinnön asuntopolitiikan kehittämiskohteista. 

2. Kohtuuhintaisen asuntotuotannon edellytys on toimiva tuotantotukijärjestelmä

Nykyinen korkotukijärjestelmämme toteuttaa tätä. Järjestelmä kaipaa edelleen kuitenkin kehittämistä ja nykyisellään sen keskeinen ongelma on valtion tuen vähyys. Nykyisen, matalan korkotason aikana valtion ainoa tuki on täytetakaus korkotukilainalle. Se ei ole merkityksetön tuki, mutta ongelma on se, että tuen määrä ei ole tasapainossa 40 vuoden rajoitusaikojen kanssa. Rajoitusaika ei niinkään ole ongelma kohtuuhintaisia asuntoja rakennuttaville ja omakustannusperiaatteella toimiville vuokrataloyhtiöille, vaan valtion tuen vähyys. Korkotukijärjestelmää tulisikin kehittää ehdoiltaan kannustavaksi. 

3. Kohtuuhintaisia asuntoja tarvitaan lisää

Sen edellytyksenä on, että esimerkiksi maankäytön, asumisen ja liikenteen MAL-sopimuksissa kohtuuhintaisen vuokra-asuntotuotannon osuus nostetaan nykyisestä 20-25 prosentista merkittävästi suuremmaksi, esimerkiksi 40 prosenttiin. Lisäksi oleellista on, että kasvukunnissa kaavoitus toimii ja kunnissa on riittävä rakentamiskelpoisten tonttien varanto. Kuntien tulee ottaa kunnianhimoiset tavoitteet kaavoitukseen. Myös tonttien hinnoittelu vaikuttaa asumisen hintaan. 

Neljäs, ja ylimääräinen pointti on se, että markkinaehtoinen, siis vapaarahoitteinen, asuntotuotanto ei yksin ratkaise asumisen saatavuuteen ja hintaan liittyviä ongelmia. Asuntopolitiikassakin markkinaehtoisuus on hyvä renki, mutta huono isäntä. Perustelen tätä väitettä sillä, että asunto- ja kiinteistöalalla puhkikulunut hokema siitä, että asuntojen yleisen tarjonnan lisääminen itsessään ja pelkästään ratkaisisi asumisen saatavuuteen ja hintaan liittyvät ongelmat, ei noin mustavalkoisesti pidä paikkaansa. 

Tietääkseni missään maassa asuntokysymystä olisi ratkaistu puhtaasti vapaarahoitteisella asuntotuotannolla. Lisäksi on hyvä muistaa, että markkinaehtoinen asuntotuotanto ei pysty tarjoamaan kaikille ihmisille heille soveltuvaa asuntoratkaisua. Myös alueilla, joilla asuntomarkkinat ovat epätäydelliset ja asuntotuotanto on pääosin vapaarahoitteista, vapaarahoitteisen asuntuotannon rakennuttajat vähentävät uusien asuntojen tarjontaa, jos niiden hinnat tai vuokrat eivät nouse. En tällä kommentilla ole väittämässä, etteikö vapaarahoitteistakin asuntotarjontaa tarvittaisi – silläkin on kyllä oma paikkansa ja tehtävänsä asuntokysymyksen ratkaisussa. Tätä oleellisempaa on kuitenkin muistuttaa, että Suomessa tarvitaan vahvaa julkisen vallan omistuksessa ja rajoituksenalaisina olevaa asuntokantaa, joka haastaa paitsi markkinaehtoista asuntotuotantoa, edistää kilpailua asuntomarkkinoilla, mutta myös tarjoaa kohtuuhintaisia koteja ihmisille. 

Jouni Parkkonen KOVA

Jouni Parkkonen

Kirjoittaja on Kohtuuhintaisen vuokra-asumisen edistäjät – KOVA ry:n toiminnanjohtaja

ja SOSTEn valtuuston jäsen

 

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Hyvinvoivat ihmiset -blogi

Kaikki blogin artikkelit
Blogi
erityisasiantuntija

15.5.2019 07:00

Nostetaan Suomen EU-puheenjohtajuuskaudella esiin Suomen ominaispiirteitä ja osaamista

EU on tänä vuonna esillä tavallista enemmän muun muasssa europarlamenttivaalien takia, jotka järjestetään Suomessa 26.5. Vaalien jälkeen Euroopan unionin toimielimet vaihtuvat. Euroopan parlamentti järjestäytyy kesä-heinäkuussa, sen tavoitteista ja painopisteistä keskustellaan syksyn aikana, ja uusi komissio aloittaa työnsä marraskuussa. Oman lisänsä syksyyn tuo Suomen EU-puheenjohtajuuskausi, joka alkaa vajaan kahden kuukauden kuluttua. Suomessa järjestetään epävirallisia ministerikokouksia ja […]

Blogi

13.5.2019 08:30

Lastensuojelupalveluista vuoden taidokkain hankinta

Kuntaliiton julkisten hankintojen neuvontayksikkö palkitsi Oulun lastensuojelupalveluhankinnan vuoden 2018 taidokkaimpana hankintana. Hankinnassa hyödynnettiin ennakkoluulottomasti nykyisen hankintalain joustovaraa luomalla oma uusi hankintamenettely, dynaaminen toimittajarekisteri. Menettely mahdollistaa rekisterin vuosittaisen päivittämisen, palvelujen kehittämisen ja siirtymisen vaikuttavuusperusteiseen hinnoitteluun. Rekisteriin pääsevät kaikki vähimmäisvaatimukset täyttävät tarjoajat. Valinta rekisteriin kuuluvien toimittajien välillä tehdään aina lapsen edun perusteella. Taidokkaan hankinnan arviointikriteereissä painotettiin muun […]

Blogi
erityisasiantuntija

8.5.2019 09:00

Perinnöksi hyvinvointia

Seuraavan hallituksen on välttämätöntä ottaa hallitusohjelmassaan tärkeäksi prioriteetiksi lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin edistäminen. Muuta vaihtoehtoa ei ole, mikäli halutaan ehkäistä eriarvoisuutta, ylisukupolvista huono-osaisuutta sekä lapsiköyhyyttä. Tilanne nyt Lapsiköyhyys on Suomessa kasvussa. Vuonna 2017 köyhien lasten (0–17 v) osuus oli 13,9 % ja on ohittanut koko väestön köyhyysasteen. Köyhyydessä elää 150 000 lasta. Toimeentulovaikeuksien kanssa […]