Skip to content

Komissio arvioi maaraportissa Suomen tilanteen myönteiseksi

11.3.2019 15.21

Hyvinvointitalous
Inhimillisempi EurooppaEuroopan unioniHyvinvointitalousPerusturva

Euroopan unionin vuotuinen ohjausjakso on edennyt jälleen vaiheeseen, jossa Euroopan komissio on julkaissut jokaiselle jäsenmaalle laatimansa maaraportin. Raportissa käsitellään ennen kaikkea jäsenmaiden taloudellista tilannetta ja talouspolitiikan suuntaa, mutta myös jossain mitassa sosiaalista kehitystä, sosiaalipolitiikkaa ja koulutuspolitiikkaa. Seuraava vaihe ohjausjaksossa on Suomen kansallisen uudistusohjelman esittäminen huhtikuussa, jonka jälkeen komissio antaa maakohtaiset suosituksensa Suomelle toukokuun aikana.

Komission maaraportissa Suomen taloudelliseen sekä yhteiskunnalliseen tilanteeseen suhtaudutaan varsin myönteisesti. Viimeaikainen vahva talouskasvu ja työllisyyden kehitys antaa komission mukaan lisää tilaa uudistumiselle. Samalla komissio useassa kohdassa huomauttaa, että Suomi on jo valmiiksi eurooppalaisessa vertailussa kärkipäässä tarkasteltiinpa sitten köyhyys- ja syrjäytymisriskiä tai sukupuolten välisiä työllisyyseroja. Toisin kuin vuoden 2018 maaraportissa, Suomen etenemistä viime vuonna annettujen maakohtaisten suositusten toimeenpanon kanssa komissio kuitenkin pitää vähäisenä.

Köyhyyden vähentämistavoitteen saavuttaminen vaatii korotuksia perusturvaan

Komissio toteaa, että köyhyys- tai syrjäytymisriskissä olevia henkilöitä oli Suomessa 849 000 vuonna 2017. Suomi on sitoutunut vähentämään köyhyys- tai syrjäytymisvaarassa elävien ihmisten määrää  150 000:lla vuosien 2010-2020 välisenä aikana. Tämä tarkoittaa sitä, että vuonna 2020 riskissä olisi enää 770 000 ihmistä. Komissio arvioi varsin optimistisesti, että tämä tavoite olisi vielä mahdollista saavuttaa, vaikka siitä ollaan jääty noin 100 000:lla.

Komissio toteaa etuuksien olevan Suomessa pitkälti riittäviä ja näkee ongelmia olevan lähinnä siinä, että etuuksia koskevat säännöt ovat monimutkaisia. Perusturvan riittävyyden arviointiraportti kuitenkin osoittaa, että vuodesta 2015 vuoteen 2019 erityisesti työttömän perusturvan taso on heikentynyt. Tämä on seurausta indeksileikkauksista ja aktiivimallista johtuvien etuuksien alentamisesta. Arviointiraportissa todetaan, että työttömän, kotihoidon tuen, vähimmäismääräisen sairaus- tai vanhempainpäivärahan saajan tulotasot eivät riitä kattamaan viitebudjettien mukaista kohtuullista minimikulutusta. Opiskelijan sosiaaliturva kattaa kohtuullisen minimikulutuksen vain opintolainan kanssa.

Ilman selkeitä ja johdonmukaisia köyhyyttä ja eriarvoisuutta vähentäviä toimia jää köyhyyden vähentämistavoite haaveeksi. SOSTE on muistuttanut useaan otteeseen, että keskeinen askel siihen pääsemiseksi on perusturvan tason parantaminen, joka tulisi aloittaa kompensoimalla etuuksiin tehdyt indeksileikkaukset ja -jäädytyksen täysimääräisesti. Tämän jälkeen tulee perusturvan tasoa nostaa johdonmukaisesti asteittain niin, että etuudet saavuttavat pidemmällä tähtäimellä kohtuullisen minimin viitebudjettien tason.

Pitkäaikaistyöttömien ja osatyökykyisten palveluihin satsattava

Komissio kiinnittää raportissa monin kohdin huomiota riittävien ja hyvin integroitujen palvelujen varmistamisen tärkeyteen työttömille ja työmarkkinoiden ulkopuolella oleville. Komissio toteaa, että koordinoinnin puute työttömille ja työvoiman ulkopuolella oleville suunnattujen moniammatillisten palvelujen varmistamisessa aiheuttaa haasteita.  Komissio on myös huolissaan osatyökykyisten aseman parantamiseksi tehtävien toimenpiteiden vähäisyydestä esimerkiksi vuoden 2019 talousarviossa.

Palvelujärjestelmän puutteiden vuoksi komissio painottaa työn vastaanottamisen kannustimien parantamista – mainiten sekä byrokratiaan ja järjestelmän monimutkaisuuteen liittyvät kannustimet sekä taloudellisen kannustimet. Perustulokokeilun ensimmäiset tulokset antoivatkin viitteitä siitä, että erityisesti pitkäaikaistyöttömien joukossa suurikaan taloudellinen kannustinvaikutus ei välttämättä lisää työllistymistä, vaikka samalla myös byrokratian aiheuttama taakka vähenisi. Näin ollen komission huoli palveluiden saatavuudesta ja tehokkuudesta on perusteltu.

Työllisyyspolitiikkaan liittyen komissio tuo myös esiin aktiivimallin negatiiviset vaikutukset erityisesti niihin työttömiin, joiden työllistymiseen liittyy eniten haasteita esimerkiksi terveyden tai osaamisen vajeista johtuen. Keskeisenä huolena on se, että ensisijaisen perusturvan leikkaukset voivat johtaa toimeentulotuen käytön lisääntymiseen, mikä entisestään vaikeuttaa työttömän pääsyä takaisin työelämään. Komissio asettaa maaraportissaan paljon toiveita sosiaalietuusjärjestelmän tulevaisuuden uudistustyölle erilaisten kannustinloukkujen vähentämisessä.

SOSTE on korostanut sitä, että esimerkiksi osatyökykyisten työllisyyteen liittyvien haasteiden ratkaisemiseksi on jo olemassa hyviä työkaluja, mutta niitä hyödynnetä riittävällä laajuudella. Palveluiden saatavuuden lisäksi esimerkiksi työnantajat tarvitsevat tietoa ja tukea sekä osatyökyisyydestä että osatyökykyisen ihmisen palkkaamisesta. Työn tuottavuuden kompensaatioilla voi olla työllistymisen kannalta suuri merkitys.

Komissiolla myönteinen näkökulma Suomen terveyseroihin

Kiinnostavaa maaraportissa on se, että siinä piirretään hyvin positiivinen kuva Suomen sosiaali- ja terveyspalveluiden toiminnasta sekä terveyseroista, jotka ovat puhuttaneet paljon Suomessa viime vuosien aikana. Suomen sote-uudistustahan alettiin tekemään juuri siksi, että terveyseroja saataisiin sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmää kehittämällä pienennettyä. On mahdollista, että maaraportissa on oletettu sote-uudistuksen toteutuvan ja korjaavan näitä ongelmia. Tässä valossa maaraportin perusta on jo vanhentunut.

Kuitenkin myös komission näkökulma Suomen terveyseroihin on raportissa varsin positiivinen. Komissio esittää, että terveyteen liittyvä eriarvoisuus mitattuna alimman ja ylimmän koulutusryhmän elinajanodotteiden erolla, on Suomessa vähäisempää kuin EU:ssa. Jos terveyseroja tarkastellaan tulotason mukaan, Suomessa koetun terveyden erot ovat kuitenkin suurempia kuin EU:ssa keskimäärin. Tämä selviää esimerkiksi Euroopan komission ja OECD:n laatimasta Suomen terveysprofiilista vuonna 2017. Olisikin tärkeää, että terveyseroja ilmiönä käsiteltäisiin maaraporteissa nykyistä laajemmin.

Kun Juha Sipilän hallituksen valmistelema sote-uudistus jäi vaiheeseen, on eduskuntavaalien jälkeen muodostettavalla uudella hallituksella edelleen käsissään tärkeä urakka. On keskeistä, että terveyserojen kaventaminen nostetaan tässä työssä johtavaksi päämääräksi ja sote-järjestelmää kehitetään niin, että palveluiden saatavuus niitä tarvitsevien osalta aidosti vahvistuu. Myös terveyden edistämiseen on tehtävä jatkossakin panostuksia, joista Euroopan komissio on maaraportissaakin kiittänyt Suomea.

Osallistu varjosuositusten laatimiseen!

SOSTE valmistelee yhdessä Suomen köyhyyden ja syrjäytymisen vastaisen verkoston EAPN-Finin kanssa järjestökentän suositukset, joita valtioneuvosto ja komissio voivat hyödyntää omia politiikkalinjauksiaan työstäessä.

Vuonna 2018 SOSTEn varjosuosituksissa vaadittiin köyhyyden vastaisia toimia: perusturvan korottamista sekä lisää tukea kohtuuhintaiseen vuokra-asuntotuotantoon. Lisäksi peräänkuulutettiin panostuksia laaja-alaiseen työllisyypolitiikkaan, terveys- ja hyvinvointieroja kaventavaa sote-uudistusta sekä lasten ja nuorten hyvinvoinnista huolehtimista. Nämä suositukset ovat edelleen ajankohtaisia.

Osallistu varjosuositusten laadintaan! Mikä olisi järjestönne näkökulmasta keskeinen suositus Suomelle? Lähetä kommenttisi 17.3.2019 mennessä osoitteeseen anna.jarvinen@soste.fi.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Inhimillisempi Eurooppa -blogi

Kaikki blogin artikkelit
Blogi
erityisasiantuntija

7.3.2019 14:39

Brexitin kaikkia vaikutuksia on mahdotonta arvioida

Britanniassa järjestettiin 23. kesäkuuta 2016 kansanäänestys maan EU-jäsenyydestä. Äänestäjistä enemmistö eli 52 % äänesti Euroopan unionista eroamisen puolesta ja 48 % jäsenyyden puolesta. EU:lla ja Isolla-Britannialla on ollut kaksi vuotta aikaa sopia eron ehdoista. Viimeisimmän tiedon mukaan Britannian parlamentti pääsee äänestämään erosopimuksesta kuun puolivälissä. Tuolloin Brexit-päivä 29.3. on jo niin lähellä, että yhä todennäköisemmältä alkaa […]

Blogi
erityisasiantuntija

12.2.2019 11:44

Suomen kolmas EU-puheenjohtajakausi osuu Euroopan tulevaisuuden kannalta taitekohtaan

Kukin EU-maa toimii vuorollaan kuuden kuukauden ajan EU:n puheenjohtajamaana. Suomelle puheenjohtajuus on tuttua jo kahdelta ensimmäiseltä kerralta vuosilta 1999 ja 2006. Suomen kolmas puheenjohtajuuskausi käynnistyy Romanian kauden jälkeen 1.7.2019. Puheenjohtajuus ajoittuu erittäin mielenkiintoiseen vaiheeseen, sillä käsillä on kahdet vaalit ensin eduskuntavaalit huhtikuussa ja heti perään on vuorossa europarlamenttivaalit toukokuussa. Edessä on uuden hallituksen nimittäminen kotimaassa […]

Blogi
erityisasiantuntija

12.12.2018 13:51

Vuosi sosiaalisten oikeuksien pilarista – muuttuiko mikään?

Havaintoja Sosiaalisten oikeuksien pilarin I seurantakokouksesta Building social Europe -konferenssista 29.-30.11. Lissabonista. Nykyinen komissio ja sen puheenjohtaja Jean-Claude Junker esittelivät vuosi sitten sosiaalisten oikeuksien pilarin, jonka myötä kansalaiset saivat uusia ja entistä tehokkaampia oikeuksia. Sen kolme keskeistä aihealuetta ovat yhtäläiset mahdollisuudet ja pääsy työmarkkinoille, oikeudenmukaiset työolot ja sosiaalinen suojelu ja osallisuus. Pilarin tarkoitus on tehdä EU-lainsäädännössä […]