Skip to content

Korona testaa valmiussuunnittelun

17.3.2020 10.40

Sosiaali- ja terveyspalvelut
Hyvinvointi ja terveysKoronavirusKoronavirus ihmisten arjessaHyvinvointi ja terveysJärjestöilleSosiaali- ja terveyspalvelut
johtaja, varapääsihteeri

Suomalainen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen korkea toimintavarmuus ja luotettavuus turvataan häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa yhteistoimintamallilla, jossa yhteiskunnan elintärkeistä toiminnoista huolehtivat viranomaiset, elinkeinoelämä, järjestöt ja kansalaiset yhteistyönä.

Yhtenäisellä tilannekuvalla ja suunnittelulla varmistetaan yhteinen kyky toimia erilaisissa häiriötilanteissa kansallisesti, alueellisesti ja paikallisesti.

Varautumisella varmistetaan sote-huollon häiriötön toiminta

Normaaliolojen häiriötilanteet ja poikkeusolot tuuppaavat käytännössä aina tehtäviä sosiaalihuollolle, terveydenhuollolle ja ympäristöterveydenhuollolle, joten sosiaali- ja terveydenhuollon varautuminen on kokonaisturvallisuuden kannalta avainasemassa.

Varautumisella on pyritty varmistamaan etukäteen sote-huollon mahdollisimman häiriötön toiminta ja tarvittavat tavanomaisesta poikkeavat toimenpiteet.

Häiriötilanteiden ja poikkeusolojen toiminta perustuu normaalioloissa päivittäin käytössä oleviin järjestelyihin. Oleellinen osa sekä häiriötilanteisiin että poikkeusoloihin varautumista ovat valmiussuunnitelmat. Viranomaisten, yritysten ja järjestöjen valmiuteen liittyvien toimintojen yhteensovittamista kehitetään koko ajan. Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) julkaisi viime keväänä uudet sote-huollon valmiussuunnitteluohjeet: Valmius- ja jatkuvuudenhallintasuunnitelma : Ohje sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoille.

Lisäksi palveluja tuottavia järjestöjä koskee Sopimusperusteisen varautumisen ohje, jossa käsitellään varautumista ostopalveluissa.

Korona testaa nyt palvelujärjestelmän toimivuutta. Samalla se testaa myös valmiussuunnittelun: miten onnistuimme etukäteistehtävässä, muodostammeko ja jaammeko yhteisen tilannekuvan kitkatta ja onko sujuvalle yhteistyölle luotu parhaat mahdolliset edellytykset.

Järjestöt mukana myös poikkeusolojen neuvottelukunnassa

Valtioneuvosto on asettanut STM:n esityksestä poikkeusolojen sosiaali- ja terveydenhuollon neuvottelukunnan, jossa myös järjestöillä on edustus.

Neuvottelukunnan jäsenet

  • eri ministeriöt
  • puolustusvoimat
  • huoltovarmuuskeskus
  • kirkkohallitus
  • terveydenhuollon edustajina sairaanhoitopiirien edustajat
  • sosiaalihuollon edustajina viiden erva-alueen keskuskaupunkien kaupunkien edustajat
  • ympäristöterveydenhuollon edustajina Helsingin, Kuopion ja Oulun kaupunkien edustajat
  • järjestöjen edustajina SOSTE ja Suomen Punainen Risti
  • edustajat Kuntaliitosta

Järjestöjä neuvottelukunnassa edustavat SOSTE ja SPR. Itse olen neuvottelukunnan jäsen, pääsihteerimme Vertti Kiukas varajäsen ja SPR:stä jäsenenä on kansainvälisen katastrofiavun päällikkö Tiina Saarikoski ja varajäsenenä Veripalvelun lääketieteellinen johtaja Jarkko Ihalainen. Lisäksi neuvottelukunnan jaostoissa on jäseninä järjestöedustajia.

Neuvottelukunta tekee esityksiä niistä sote-huollon normaaliolojen järjestelyistä, joilla parannetaan kansallista, alueellista ja paikallista valmiutta suurissa asiakas- ja potilasmääriä aiheuttavissa tilanteissa muodostetaan perusta poikkeusoloihin varautumiselle.

Nimensä mukaisesti neuvottelukunta suunnittelee ja valmistelee myös sote-huollon toimintaa poikkeusoloissa.

Neuvottelukunta voidaan asettaa viideksi vuodeksi kerrallaan, mutta sote-ennakoinnista johtuen keväällä 2019 asetetun neuvottelukunnan toimikausi jatkuu 31.5.2021 saakka.

Ennen koronavirusta neuvottelukunnan mielenkiinto kohdistui valmiussuunnittelun järjestelyihin uusissa sote-rakenteissa, mutta korona muuttaa tilanteen. Nyt neuvottelukunta keskittyy sosiaali- ja terveydenhuollon toimivuuden seurantaan. Poikkeusolojen neuvottelukunta kokoontuu 14.5. Ainakaan sote ei enää vie kaikkea huomiota.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Hyvinvointi ja terveys -blogi

Kaikki blogin artikkelit
Blogi

3.8.2020 10:00

Ylipainon aiheuttamia sairauksia voidaan vähentää poliittisilla päätöksillä

Kansanterveys USA:ssa alkoi 1970-luvulla kehitys, joka johti ruokien ja juomien halpenemiseen, aiempaa tehokkaampaan markkinointiin ja supermarkettien syntyyn. Samalla yhdysvaltalaisten painokäyrät ampaisivat nousuun. Seuraavalla vuosikymmenellä supermarketit ja epäterveellisten elintarvikkeiden kasvava tarjonta levisivät Suomeen ja muihin rikkaisiin maihin. Tällä hetkellä suurin osa suomalaisista on ylipainoisia. Ylipainosta on puhuttava siksi, että se aiheuttaa paljon sairauksia. Puolesta miljoonasta tyypin 2 […]

Blogi
yhteiskuntasuhdepäällikkö

15.7.2020 10:00

Verotuksella terveyshyötyjä

Kansanterveys Yhteiskuntaa ravistelleen koronavirusepidemian jälkeen on hyvä pohtia pitkän tähtäimen toimenpiteitä, joilla voidaan edistää väestön terveyttä, ehkäistä ja vähentää kansansairauksia ja samalla vahvistaa kansantaloutta. Verotus on yksi tällainen keino. Maailman terveysjärjestö (WHO) suosittelee jäsenmailleen lisättyyn sokeriin, suolaan ja tyydyttyneeseen rasvaan kohdistuvan, kansanterveyttä edistävän veron käyttöönottoa. Verotuksella voidaan ohjata kansalaisten kulutuskäyttäytymistä terveyttä edistäviin valintoihin, vähentää sairastavuutta, siirtää […]

Blogi

1.7.2020 09:00

Miksi koronaepidemia parantaisi hyvinvointia?

Hyvinvointi ja terveys Kun aloimme maaliskuussa 2020 suunnittelemaan uutta Sosiaalibarometriä, odotimme synkkiä tuloksia. Koronapandemia on pelottava maailmanlaajuinen katastrofi, jonka voi odottaa horjuttavan perusteellisesti turvallisuuden tunnetta ja hyvinvointia.    Kukaan ei voinut välttyä koronan vaikutuksilta siihen, miten liikuimme ja keitä tapasimme, miten teimme töitä ja miten vietimme vapaa-aikaa. Monien tulevaisuuden suunnitelmat romuttuivat. Lyhyessä ajassa sadattuhannet menettivät työpaikkansa tai lomautettiin. Aikaisemmat kevään 2020 kyselytutkimukset antoivat odottaa monenlaisten huolien kasvavan.  […]