Korona testaa valmiussuunnittelun

Korona testaa valmiussuunnittelun

Etusivu / Blogi / Korona testaa valmiussuunnittelun

Suomalainen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen korkea toimintavarmuus ja luotettavuus turvataan häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa yhteistoimintamallilla, jossa yhteiskunnan elintärkeistä toiminnoista huolehtivat viranomaiset, elinkeinoelämä, järjestöt ja kansalaiset yhteistyönä.

Yhtenäisellä tilannekuvalla ja suunnittelulla varmistetaan yhteinen kyky toimia erilaisissa häiriötilanteissa kansallisesti, alueellisesti ja paikallisesti.

Varautumisella varmistetaan sote-huollon häiriötön toiminta

Normaaliolojen häiriötilanteet ja poikkeusolot tuuppaavat käytännössä aina tehtäviä sosiaalihuollolle, terveydenhuollolle ja ympäristöterveydenhuollolle, joten sosiaali- ja terveydenhuollon varautuminen on kokonaisturvallisuuden kannalta avainasemassa.

Varautumisella on pyritty varmistamaan etukäteen sote-huollon mahdollisimman häiriötön toiminta ja tarvittavat tavanomaisesta poikkeavat toimenpiteet.

Häiriötilanteiden ja poikkeusolojen toiminta perustuu normaalioloissa päivittäin käytössä oleviin järjestelyihin. Oleellinen osa sekä häiriötilanteisiin että poikkeusoloihin varautumista ovat valmiussuunnitelmat. Viranomaisten, yritysten ja järjestöjen valmiuteen liittyvien toimintojen yhteensovittamista kehitetään koko ajan. Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) julkaisi viime keväänä uudet sote-huollon valmiussuunnitteluohjeet: Valmius- ja jatkuvuudenhallintasuunnitelma : Ohje sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoille.

Lisäksi palveluja tuottavia järjestöjä koskee Sopimusperusteisen varautumisen ohje, jossa käsitellään varautumista ostopalveluissa.

Korona testaa nyt palvelujärjestelmän toimivuutta. Samalla se testaa myös valmiussuunnittelun: miten onnistuimme etukäteistehtävässä, muodostammeko ja jaammeko yhteisen tilannekuvan kitkatta ja onko sujuvalle yhteistyölle luotu parhaat mahdolliset edellytykset.

Järjestöt mukana myös poikkeusolojen neuvottelukunnassa

Valtioneuvosto on asettanut STM:n esityksestä poikkeusolojen sosiaali- ja terveydenhuollon neuvottelukunnan, jossa myös järjestöillä on edustus.

Neuvottelukunnan jäsenet

Järjestöjä neuvottelukunnassa edustavat SOSTE ja SPR. Itse olen neuvottelukunnan jäsen, pääsihteerimme Vertti Kiukas varajäsen ja SPR:stä jäsenenä on kansainvälisen katastrofiavun päällikkö Tiina Saarikoski ja varajäsenenä Veripalvelun lääketieteellinen johtaja Jarkko Ihalainen. Lisäksi neuvottelukunnan jaostoissa on jäseninä järjestöedustajia.

Neuvottelukunta tekee esityksiä niistä sote-huollon normaaliolojen järjestelyistä, joilla parannetaan kansallista, alueellista ja paikallista valmiutta suurissa asiakas- ja potilasmääriä aiheuttavissa tilanteissa muodostetaan perusta poikkeusoloihin varautumiselle.

Nimensä mukaisesti neuvottelukunta suunnittelee ja valmistelee myös sote-huollon toimintaa poikkeusoloissa.

Neuvottelukunta voidaan asettaa viideksi vuodeksi kerrallaan, mutta sote-ennakoinnista johtuen keväällä 2019 asetetun neuvottelukunnan toimikausi jatkuu 31.5.2021 saakka.

Ennen koronavirusta neuvottelukunnan mielenkiinto kohdistui valmiussuunnittelun järjestelyihin uusissa sote-rakenteissa, mutta korona muuttaa tilanteen. Nyt neuvottelukunta keskittyy sosiaali- ja terveydenhuollon toimivuuden seurantaan. Poikkeusolojen neuvottelukunta kokoontuu 14.5. Ainakaan sote ei enää vie kaikkea huomiota.