Korona vahvistaa sote-uudistuksen tarvetta – lisää yhteistyötä tarvitaan varautumisessa

Korona vahvistaa sote-uudistuksen tarvetta –  lisää yhteistyötä tarvitaan varautumisessa

Etusivu / Blogi / Korona vahvistaa sote-uudistuksen tarvetta – lisää yhteistyötä tarvitaan varautumisessa

Julkista palvelujärjestelmää täydentävien järjestöjen on joiltakin osin vaikea hahmottaa liittymäpintaansa koronan leviämistä estävään työhön. Poikkeusolojen yhteistyötahoja on paljon eikä yhteisiä toimintamalleja vielä ole. Pirstaleinen sote-toimijoiden kenttä on saatava kiinteytettyä nopeasti samaan suuntaan, samanaikaisesti ja toistensa panoksen hyödyntäväksi palvelujärjestelmäksi.

Sote-kentän hajanaisuus näkyy hengityssuojainkeskustelussa

Konkreettisesti sote-kentän hajanaisuus on näkynyt hengityssuojainten saatavuuteen liittyvässä keskustelussa. Järjestöt tuottavat runsaasti muun muassa kotipalveluja ja asumispalveluja. Suojaimia saadaan sairaanhoitopiirien kautta kunnilta. Ja hankintaan toimittajilta, mikäli niitä löytyy. Ohjeistus ja kuntien valmiusvarastojen koko vaihtelee. Kun kunta tai sote-kuntayhtymä ilmoittaa suojainten saatavuusongelmista, herää kysymys, riittääkö suojaimia täydentävässä roolissa toimiville järjestöjen palveluntuottajille, jos ongelmaa on jo järjestelmän perustaksi katsotussa julkisessa palvelussa.

Valmiussuunnittelun roolit ja vastuunjako selkeytettävä nopeasti

Järjestöjen näkökulmasta valmiussuunnittelun roolit sekä työn- ja vastuunjako vaativat nopeasti selkeyttämistä. Ulkopuolisten palveluntuottajien, kuten järjestöjen, varautumista ohjaavat valtio, kunnat ja sairaanhoitopiirit ostopalvelusopimuksillaan. Sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatioiden tulisi varautumisessaan arvioida myös, tarvitsevatko ne häiriötilanteissa tukea lisäksi esimerkiksi vapaaehtoisjärjestöiltä tai seurakunnilta.

Valmiussuunnittelun ja varautumisjärjestelmän pääpiirteet

Järjestöjä osallistetaan valmiussuunnitteluun paitsi lainsäädännössä myös yleisen turvallisuusstrategian lähtökohdista. Sen mukaan varautuminen toteutetaan kokonaisturvallisuuden toimintaperiaatteella, jossa yhteiskunnan elintärkeistä toiminnoista huolehditaan viranomaisten, elinkeinoelämän, järjestöjen ja kansalaisten yhteistyönä.

Nyt tarvitaan vastauksia etenemiseen

Toimijoita on monta ja toimintatavat monenlaisia niin valmiussuunnitteluviranomaisten kuin järjestöjenkin puolella. Poikkeusolojen tilannekuva kertoo nyt, että valmiussuunnittelu ja varautuminen on koeponnistettu ja korjattavaa löytyi.

Vaikka varautumista suunnitellaan ja tehdään yhteistyössä, jokainen organisaatio vastaa omasta varautumisestaan eli valmiudesta ja kyvystä vastata häiriötilanteisiin.
Vaikka tämä varautumisvastuu lähtökohtaisesti koskee myös järjestöjä, tuskin se on kattavasti sisäistynyt järjestöjenkään toimintaan.

Luontevat vastuutahot valmiussuunnittelulle ovat tulevat sote-järjestämisvastuulliset maakunnat sitten kun uudet sote-rakenteet on saatu valmiiksi. Tilanne olisi kuitenkin selkeytettävä jo sitä ennen. Vastauksia etenemiseen tarvitaan nyt: