Skip to content

Korona vahvistaa sote-uudistuksen tarvetta – lisää yhteistyötä tarvitaan varautumisessa

16.4.2020 9.00

Sosiaali- ja terveyspalvelut
Hyvinvointi ja terveysKoronavirusKoronavirus ihmisten arjessaHyvinvointi ja terveysJärjestöilleSosiaali- ja terveyspalvelut
johtaja, varapääsihteeri

Julkista palvelujärjestelmää täydentävien järjestöjen on joiltakin osin vaikea hahmottaa liittymäpintaansa koronan leviämistä estävään työhön. Poikkeusolojen yhteistyötahoja on paljon eikä yhteisiä toimintamalleja vielä ole. Pirstaleinen sote-toimijoiden kenttä on saatava kiinteytettyä nopeasti samaan suuntaan, samanaikaisesti ja toistensa panoksen hyödyntäväksi palvelujärjestelmäksi.

Sote-kentän hajanaisuus näkyy hengityssuojainkeskustelussa

Konkreettisesti sote-kentän hajanaisuus on näkynyt hengityssuojainten saatavuuteen liittyvässä keskustelussa. Järjestöt tuottavat runsaasti muun muassa kotipalveluja ja asumispalveluja. Suojaimia saadaan sairaanhoitopiirien kautta kunnilta. Ja hankintaan toimittajilta, mikäli niitä löytyy. Ohjeistus ja kuntien valmiusvarastojen koko vaihtelee. Kun kunta tai sote-kuntayhtymä ilmoittaa suojainten saatavuusongelmista, herää kysymys, riittääkö suojaimia täydentävässä roolissa toimiville järjestöjen palveluntuottajille, jos ongelmaa on jo järjestelmän perustaksi katsotussa julkisessa palvelussa.

Valmiussuunnittelun roolit ja vastuunjako selkeytettävä nopeasti

Järjestöjen näkökulmasta valmiussuunnittelun roolit sekä työn- ja vastuunjako vaativat nopeasti selkeyttämistä. Ulkopuolisten palveluntuottajien, kuten järjestöjen, varautumista ohjaavat valtio, kunnat ja sairaanhoitopiirit ostopalvelusopimuksillaan. Sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatioiden tulisi varautumisessaan arvioida myös, tarvitsevatko ne häiriötilanteissa tukea lisäksi esimerkiksi vapaaehtoisjärjestöiltä tai seurakunnilta.

Valmiussuunnittelun ja varautumisjärjestelmän pääpiirteet

  • Valmiuslain (1552/2011) mukaan muun muassa valtion sekä kuntien, kuntayhtymien ja muiden kuntien yhteenliittymien tulee valmiussuunnitelmin ja poikkeusoloissa tapahtuvan toiminnan etukäteisvalmisteluin sekä muilla toimenpiteillä varmistaa tehtäviensä mahdollisimman hyvä hoitaminen myös poikkeusoloissa.
  • Terveydenhuoltolain (1326/2010) mukaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän on päätettävä yhteistyössä alueensa kuntien kanssa terveydenhuollon alueellisesta varautumisesta suuronnettomuuksiin ja terveydenhuollon erityistilanteisiin. Sairaanhoitopiirin kuntayhtymä on lisäksi velvollinen laatimaan yhteistyössä alueensa kuntien kanssa terveydenhuollon alueellisen valmiussuunnitelman.
  • Terveydenhuoltolain mukaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän on järjestettävä alueensa ensihoitopalvelu, johon sisältyy osallistuminen alueellisten varautumis- ja valmiussuunnitelmien laatimiseen. Erityisvastuualueen sairaanhoitopiirien kuntayhtymien on sovittava ensihoitokeskuksen tehtävien järjestämisestä erikoissairaanhoidon järjestämissopimuksessa. Ensihoitokeskuksen tehtävänä on muun muassa osallistua alueellisten varautumis- ja valmiussuunnitelmien laatimiseen suuronnettomuuksien ja terveydenhuollon erityistilanteiden varalle yhdessä muiden viranomaisten, toimijoiden ja erityisvastuualueiden kanssa.
  • Sosiaalihuoltolain (1301/2014) mukaan sosiaalipalveluja on järjestettävä äkillisiin kriisitilanteisiin liittyvään tuen tarpeeseen. Alueen sosiaalipäivystyksen tehtävänä on yhteistyössä ensihoitokeskuksen kanssa osallistua alueellaan varautumis- ja valmiussuunnitelmien laatimiseen häiriötilanteiden ja suuronnettomuuksien varalle yhdessä muiden viranomaisten, toimijoiden ja erityisvastuualueiden kanssa siten, että suunnitelmat muodostavat kansallisen kokonaisuuden.
  • Aluehallintovirastojen tehtävänä on niiden toiminnasta säädetyn lain (896/2009) mukaisesti varautumisen ja valmiussuunnittelun yhteensovittaminen alueella ja siihen liittyvän yhteistoiminnan järjestäminen, koulutuksen ja harjoitusten järjestäminen sekä kuntien valmiussuunnittelun tukeminen.
  • Lähde: Valmius- ja jatkuvuudenhallintasuunnitelma: Ohje sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoille STM:n julkaisu 2019:10

Järjestöjä osallistetaan valmiussuunnitteluun paitsi lainsäädännössä myös yleisen turvallisuusstrategian lähtökohdista. Sen mukaan varautuminen toteutetaan kokonaisturvallisuuden toimintaperiaatteella, jossa yhteiskunnan elintärkeistä toiminnoista huolehditaan viranomaisten, elinkeinoelämän, järjestöjen ja kansalaisten yhteistyönä.

Nyt tarvitaan vastauksia etenemiseen

Toimijoita on monta ja toimintatavat monenlaisia niin valmiussuunnitteluviranomaisten kuin järjestöjenkin puolella. Poikkeusolojen tilannekuva kertoo nyt, että valmiussuunnittelu ja varautuminen on koeponnistettu ja korjattavaa löytyi.

Vaikka varautumista suunnitellaan ja tehdään yhteistyössä, jokainen organisaatio vastaa omasta varautumisestaan eli valmiudesta ja kyvystä vastata häiriötilanteisiin.
Vaikka tämä varautumisvastuu lähtökohtaisesti koskee myös järjestöjä, tuskin se on kattavasti sisäistynyt järjestöjenkään toimintaan.

Luontevat vastuutahot valmiussuunnittelulle ovat tulevat sote-järjestämisvastuulliset maakunnat sitten kun uudet sote-rakenteet on saatu valmiiksi. Tilanne olisi kuitenkin selkeytettävä jo sitä ennen. Vastauksia etenemiseen tarvitaan nyt:

  • Millaiset kokoavat rakenteet ja toimintatavat korjaisivat poikkeusoloissa havaitun pirstaleisuuden ja siitä aiheutuvat toiminnan tehokkuuden ongelmat?
  • Miten varautuminen ja valmiussuunnittelu siirretään uusiin sote-rakenteisiin?
  • Miten toimintaa parannetaan tässä nivelvaiheessa?
  • Ja miten sosiaalipalvelut nostetaan terveyspalvelujen rinnalle varautumisessa?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Hyvinvointi ja terveys -blogi

Kaikki blogin artikkelit
Blogi

3.8.2020 10:00

Ylipainon aiheuttamia sairauksia voidaan vähentää poliittisilla päätöksillä

Kansanterveys USA:ssa alkoi 1970-luvulla kehitys, joka johti ruokien ja juomien halpenemiseen, aiempaa tehokkaampaan markkinointiin ja supermarkettien syntyyn. Samalla yhdysvaltalaisten painokäyrät ampaisivat nousuun. Seuraavalla vuosikymmenellä supermarketit ja epäterveellisten elintarvikkeiden kasvava tarjonta levisivät Suomeen ja muihin rikkaisiin maihin. Tällä hetkellä suurin osa suomalaisista on ylipainoisia. Ylipainosta on puhuttava siksi, että se aiheuttaa paljon sairauksia. Puolesta miljoonasta tyypin 2 […]

Blogi
yhteiskuntasuhdepäällikkö

15.7.2020 10:00

Verotuksella terveyshyötyjä

Kansanterveys Yhteiskuntaa ravistelleen koronavirusepidemian jälkeen on hyvä pohtia pitkän tähtäimen toimenpiteitä, joilla voidaan edistää väestön terveyttä, ehkäistä ja vähentää kansansairauksia ja samalla vahvistaa kansantaloutta. Verotus on yksi tällainen keino. Maailman terveysjärjestö (WHO) suosittelee jäsenmailleen lisättyyn sokeriin, suolaan ja tyydyttyneeseen rasvaan kohdistuvan, kansanterveyttä edistävän veron käyttöönottoa. Verotuksella voidaan ohjata kansalaisten kulutuskäyttäytymistä terveyttä edistäviin valintoihin, vähentää sairastavuutta, siirtää […]

Blogi

1.7.2020 09:00

Miksi koronaepidemia parantaisi hyvinvointia?

Hyvinvointi ja terveys Kun aloimme maaliskuussa 2020 suunnittelemaan uutta Sosiaalibarometriä, odotimme synkkiä tuloksia. Koronapandemia on pelottava maailmanlaajuinen katastrofi, jonka voi odottaa horjuttavan perusteellisesti turvallisuuden tunnetta ja hyvinvointia.    Kukaan ei voinut välttyä koronan vaikutuksilta siihen, miten liikuimme ja keitä tapasimme, miten teimme töitä ja miten vietimme vapaa-aikaa. Monien tulevaisuuden suunnitelmat romuttuivat. Lyhyessä ajassa sadattuhannet menettivät työpaikkansa tai lomautettiin. Aikaisemmat kevään 2020 kyselytutkimukset antoivat odottaa monenlaisten huolien kasvavan.  […]