Skip to content

Korona vahvistaa sote-uudistuksen tarvetta – lisää yhteistyötä tarvitaan varautumisessa

16.4.2020 9.00

Sosiaali- ja terveyspalvelut
Hyvinvointi ja terveysKoronavirusKoronavirus ihmisten arjessaHyvinvointi ja terveysJärjestöilleSosiaali- ja terveyspalvelut
johtaja, varapääsihteeri

Julkista palvelujärjestelmää täydentävien järjestöjen on joiltakin osin vaikea hahmottaa liittymäpintaansa koronan leviämistä estävään työhön. Poikkeusolojen yhteistyötahoja on paljon eikä yhteisiä toimintamalleja vielä ole. Pirstaleinen sote-toimijoiden kenttä on saatava kiinteytettyä nopeasti samaan suuntaan, samanaikaisesti ja toistensa panoksen hyödyntäväksi palvelujärjestelmäksi.

Sote-kentän hajanaisuus näkyy hengityssuojainkeskustelussa

Konkreettisesti sote-kentän hajanaisuus on näkynyt hengityssuojainten saatavuuteen liittyvässä keskustelussa. Järjestöt tuottavat runsaasti muun muassa kotipalveluja ja asumispalveluja. Suojaimia saadaan sairaanhoitopiirien kautta kunnilta. Ja hankintaan toimittajilta, mikäli niitä löytyy. Ohjeistus ja kuntien valmiusvarastojen koko vaihtelee. Kun kunta tai sote-kuntayhtymä ilmoittaa suojainten saatavuusongelmista, herää kysymys, riittääkö suojaimia täydentävässä roolissa toimiville järjestöjen palveluntuottajille, jos ongelmaa on jo järjestelmän perustaksi katsotussa julkisessa palvelussa.

Valmiussuunnittelun roolit ja vastuunjako selkeytettävä nopeasti

Järjestöjen näkökulmasta valmiussuunnittelun roolit sekä työn- ja vastuunjako vaativat nopeasti selkeyttämistä. Ulkopuolisten palveluntuottajien, kuten järjestöjen, varautumista ohjaavat valtio, kunnat ja sairaanhoitopiirit ostopalvelusopimuksillaan. Sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatioiden tulisi varautumisessaan arvioida myös, tarvitsevatko ne häiriötilanteissa tukea lisäksi esimerkiksi vapaaehtoisjärjestöiltä tai seurakunnilta.

Valmiussuunnittelun ja varautumisjärjestelmän pääpiirteet

  • Valmiuslain (1552/2011) mukaan muun muassa valtion sekä kuntien, kuntayhtymien ja muiden kuntien yhteenliittymien tulee valmiussuunnitelmin ja poikkeusoloissa tapahtuvan toiminnan etukäteisvalmisteluin sekä muilla toimenpiteillä varmistaa tehtäviensä mahdollisimman hyvä hoitaminen myös poikkeusoloissa.
  • Terveydenhuoltolain (1326/2010) mukaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän on päätettävä yhteistyössä alueensa kuntien kanssa terveydenhuollon alueellisesta varautumisesta suuronnettomuuksiin ja terveydenhuollon erityistilanteisiin. Sairaanhoitopiirin kuntayhtymä on lisäksi velvollinen laatimaan yhteistyössä alueensa kuntien kanssa terveydenhuollon alueellisen valmiussuunnitelman.
  • Terveydenhuoltolain mukaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän on järjestettävä alueensa ensihoitopalvelu, johon sisältyy osallistuminen alueellisten varautumis- ja valmiussuunnitelmien laatimiseen. Erityisvastuualueen sairaanhoitopiirien kuntayhtymien on sovittava ensihoitokeskuksen tehtävien järjestämisestä erikoissairaanhoidon järjestämissopimuksessa. Ensihoitokeskuksen tehtävänä on muun muassa osallistua alueellisten varautumis- ja valmiussuunnitelmien laatimiseen suuronnettomuuksien ja terveydenhuollon erityistilanteiden varalle yhdessä muiden viranomaisten, toimijoiden ja erityisvastuualueiden kanssa.
  • Sosiaalihuoltolain (1301/2014) mukaan sosiaalipalveluja on järjestettävä äkillisiin kriisitilanteisiin liittyvään tuen tarpeeseen. Alueen sosiaalipäivystyksen tehtävänä on yhteistyössä ensihoitokeskuksen kanssa osallistua alueellaan varautumis- ja valmiussuunnitelmien laatimiseen häiriötilanteiden ja suuronnettomuuksien varalle yhdessä muiden viranomaisten, toimijoiden ja erityisvastuualueiden kanssa siten, että suunnitelmat muodostavat kansallisen kokonaisuuden.
  • Aluehallintovirastojen tehtävänä on niiden toiminnasta säädetyn lain (896/2009) mukaisesti varautumisen ja valmiussuunnittelun yhteensovittaminen alueella ja siihen liittyvän yhteistoiminnan järjestäminen, koulutuksen ja harjoitusten järjestäminen sekä kuntien valmiussuunnittelun tukeminen.
  • Lähde: Valmius- ja jatkuvuudenhallintasuunnitelma: Ohje sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoille STM:n julkaisu 2019:10

Järjestöjä osallistetaan valmiussuunnitteluun paitsi lainsäädännössä myös yleisen turvallisuusstrategian lähtökohdista. Sen mukaan varautuminen toteutetaan kokonaisturvallisuuden toimintaperiaatteella, jossa yhteiskunnan elintärkeistä toiminnoista huolehditaan viranomaisten, elinkeinoelämän, järjestöjen ja kansalaisten yhteistyönä.

Nyt tarvitaan vastauksia etenemiseen

Toimijoita on monta ja toimintatavat monenlaisia niin valmiussuunnitteluviranomaisten kuin järjestöjenkin puolella. Poikkeusolojen tilannekuva kertoo nyt, että valmiussuunnittelu ja varautuminen on koeponnistettu ja korjattavaa löytyi.

Vaikka varautumista suunnitellaan ja tehdään yhteistyössä, jokainen organisaatio vastaa omasta varautumisestaan eli valmiudesta ja kyvystä vastata häiriötilanteisiin.
Vaikka tämä varautumisvastuu lähtökohtaisesti koskee myös järjestöjä, tuskin se on kattavasti sisäistynyt järjestöjenkään toimintaan.

Luontevat vastuutahot valmiussuunnittelulle ovat tulevat sote-järjestämisvastuulliset maakunnat sitten kun uudet sote-rakenteet on saatu valmiiksi. Tilanne olisi kuitenkin selkeytettävä jo sitä ennen. Vastauksia etenemiseen tarvitaan nyt:

  • Millaiset kokoavat rakenteet ja toimintatavat korjaisivat poikkeusoloissa havaitun pirstaleisuuden ja siitä aiheutuvat toiminnan tehokkuuden ongelmat?
  • Miten varautuminen ja valmiussuunnittelu siirretään uusiin sote-rakenteisiin?
  • Miten toimintaa parannetaan tässä nivelvaiheessa?
  • Ja miten sosiaalipalvelut nostetaan terveyspalvelujen rinnalle varautumisessa?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Hyvinvointi ja terveys -blogi

Kaikki blogin artikkelit
Blogi

22.4.2020 08:30

Syöpään sairastuneilla vertaistuen tarve korostuu koronakriisin aikana

Yhteisöllisyyden tarve korostuu poikkeustilanteessa. Koronakriisissä moni syöpään sairastunut kuuluu riskiryhmään ja pohtii, miten erikoisjärjestelyt vaikuttavat syöpähoitojen aikatauluihin. toteutumiseen ja hoitosuhteisiin sekä miten selvitä arjesta ja työelämästä. Syöpään sairastuneet ovat tottuneita varomaan infektioita, mutta koronatartuntaa heidän pitää vielä välttää erityisesti. Toivotaan tukea jaksamiseen, ahdistuksen lievittämiseen ja kuntoiluun Suomen Syöpäpotilaat ry toteutti maalis-huhtikuun taitteessa kyselyn tuen tarpeista […]

Blogi

20.4.2020 11:30

Yksi viesti sydänsairaille on juuri nyt ylitse muiden

Suomen Sydänliitto painottaa koronaepidemian aikana: Vaikka ihmisiä on nykyisessä poikkeustilanteessa kehotettu pysyttelemään kotona, sydänoireissa pitää rohjeta soittaa apua kuten normaalissakin tilanteessa. On hyvin tärkeää muistaa, että henkeä uhkaava tilanne kumoaa poikkeussäännöt. Silloin pitää unohtaa korona, soittaa hätänumeroon tai hakeutua pikaisesti hoitoon. Koronaa pohtivan on hyvä tietää, että hoitokulkuja on mietitty siten, että koronaa ei tarvitse […]

Blogi
tutkija

15.4.2020 09:25

llmastonmuutos – miksi sosiaali- ja terveysjärjestöjen kuuluu osallistua sen torjuntaan?

Myrskyt, rankkasateet, vähälumiset talvet ja vieraslajit kuulostavat etäisiltä tulevaisuuden kumuilta käytännön järjestötyössä. Järjestöt ja muu yhteiskunta elävät kuitenkin tiiviissä vuorovaikutuksessa. Läikähdys lainsäädännössä voi olla järistys järjestön jäsenille. Muutos pienituloisen ihmisten lääkekorvauksissa, arjen selviytymisen mahdollistavassa kuntoutuksessa tai palvelussa, joka tukee haastavassa elämäntilanteessa, vaikuttaa suoraan jäsenistöön ja siten järjestön toimintaan. Ilmastonmuutos on ujuttautumassa osaksi tuota samaa jäsenten […]