Skip to content

Koronavirus osoittaa kuinka tärkeää meidän on yhdessä kitkeä eriarvoisuutta

12.5.2020 10.00

Hyvinvointi ja terveys
Hyvinvoivat ihmisetKoronavirusKoronavirus ihmisten arjessaHyvinvointi ja terveys

Monen arki on tämä keväänä muuttunut täysin, ja sitä on varjostanut syvä huoli terveydestä, toimeentulosta ja koronaviruksen riskiryhmään kuuluvista läheisistä. EU ja sen jäsenmaat, toimivaltojensa puitteissa, ovat koronaviruksen johdosta ryhtyneet täysin historiallisiin toimiin.

Euroopassa on kannettu perusteltua huolta omien terveydenhuoltojärjestelmiemme kantokyvystä, mikäli koronavirus leviäisi hallitsemattomasti – ja meillä sentään on maailman kehittyneimmät ja toimivimmat järjestelmät. Esimerkiksi Afrikassa ei monin paikoin ole kykyä vastata täysmittaiseen pandemiaan ja virus uhkaa kylvää valtavaa inhimillistä tuhoa, jonka taloudelliset ja poliittiset seuraukset voisivat pahimmillaan tehdä tyhjäksi kaiken sen positiivisen kehityksen, jota olemme saaneet todistaa.

Mikään toimija ei pysty yksin päihittämään virusta

On tärkeää tunnistaa, että vaikka arki normalisoituisi, paluuta maailmaan ennen koronavirusta ei ole. Näkymättömän uhan edessä olemme huomanneet maailman todella olevan pieni. Viime vuosina jotkut toimijat ovat kääntäneet selkänsä kansainväliselle, monenkeskiselle ja sääntöperusteiselle yhteistyölle. Nyt huomaamme tämän kehityssuunnan haitallisuuden. Keskinäisriippuvuudet sitovat kohtalomme yhteen, eikä mikään toimija maailmassa pysty yksin päihittämään virusta.

Eriarvoisuus tekee yhteiskunnat haavoittuviksi

Toinen asia, jonka koronavirus on paljastanut hyvin karulla tavalla, on se, miten haavoittuvaisiksi eriarvoisuus tekee yhteiskunnat ja yhteisöt. Kaikkein selvimmin tämä näkyy esimerkiksi Euroopan maiden ja kehitysmaiden välillä, mutta saman ilmiön näemme myös yhteiskuntien sisällä – valitettavasti Suomessakin. Poikkeusolot kohtelevat yksilöitä ja perheitä hyvin eri tavoin. Varautuessamme väistämättä tuleviin uusiin kriiseihin, on muistettava eriarvoisuuden kitkemisen ja yhteiskuntien eheyden muodostavan meille vahvuuden.

Varoja uudelleenohjattu globaaliin viruksen vastaiseen taistoon

Viruksen varjo on yllämme niin kauan kuin se saa tehdä tuhojaan jossakin päin maailmaa. Yhteistyön ja solidaarisuuden on ulotuttava myös kehitysmaihin. EU:n kehitysyhteistyöprojektit on käyty tiheällä kammalla läpi, ja kaikki liikenevät varat on uudelleenohjattu globaaliin koronaviruksen vastaiseen taisteluun.

EU johtaa eturivissä kamppailua viruksen nujertamiseksi

Samaa työtä on tehty EU:n jäsenmaissa. Yhteensä EU, jäsenmaat ja eurooppalaiset rahoituslaitokset, eli ”Team Europe”, ovat saaneet kokoon yli 20 miljardia euroa. Nämä varat suunnataan kolmeen tarkoitukseen:

  • välittömän humanitaarisen kriisin hoitoon
  • kumppanimaiden terveydenhuolto- ja ruokajärjestelmien vahvistamiseen sekä
  • pandemian sosioekonomisten vaikutusten pehmentämiseen.

Päähuomio on hauraimmissa maissa ja kaikkein haavoittuvimmissa asemassa olevien ihmisryhmien suojelemisessa.

Ei siis ole liioiteltua sanoa, että EU on tällä hetkellä eturivissä johtamassa kansainvälistä kamppailua viruksen nujertamiseksi.

Varainkeruukampanjalla rahoitussitoumuksia koronatyöhön

Toukokuun alussa Euroopan komissio oli myös mukana järjestämässä ja avaamassa varainkeruukampanjaa hoito- ja diagnosointimuotojen ja rokotteen kehittämiseksi sekä niiden universaalin jakelun rahoittamiseksi. Virtuaalisessa avajaistapahtumassa kerättiin maailman valtioilta 7,4 miljardin euron edestä rahoitussitoumuksia. Myös Suomi osallistui ja antoi 36 miljoonan euron rahoituslupauksen.

Jatketaan yhdessä työtä kaikille turvallisemman maailman puolesta.

Jutta Urpilainen

 

 

Jutta Urpilainen
Kansainvälisistä kumppanuuksista vastaava komissaari
cab-urpilainen-contact(at)ec.europa.eu
Euroopan komissio

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Hyvinvoivat ihmiset -blogi

Kaikki blogin artikkelit
Blogi

1.7.2020 10:00

Tasapainoilua huolen ja toiveikkuuden välillä – mitä Opintokeskus Siviksessä opittiin poikkeusajan dialogeissa järjestöjen koronakeväästä?

Kansalaisyhteiskunta Päättyneen kevään aikana valtionvarainministeriö, Erätauko-säätiö ja Dialogiakatemia koordinoivat Poikkeusajan dialogit -nimistä keskustelusarjaa. Opintokeskus Sivis osallistui verkossa Erätauko-menetelmällä toteutettujen dialogien järjestämiseen. Tavoitteenamme oli kasvattaa ymmärrystä siitä, miten koronakevät vaikutti suomalaisiin järjestöihin. Kohtasimme tilaisuuksissamme yli 30 järjestöjen työntekijää tai vapaaehtoista. Monille heistä oli ymmärryksen lisäämisen lisäksi tärkeää päästä tapaamaan vertaisiaan. Monilla työpaikoilla käyttöön otetut etäkahvit ja muu […]

Blogi

26.6.2020 09:45

Funkisfamiljernas tuffa coronavardag – FDUV erbjöd virtuellt stöd

Kansalaisyhteiskunta När coronakrisen blev ett faktum och Finland gick in för undantagstillstånd, fick också vi på FDUV ställa om i vår verksamhet riktad till familjer. En stor del av familjeverksamheten ordnas inom ramen för utvecklingsprojektet Familjen i centrum. Vårt stöd till familjer riktas till familjer med barn, unga och vuxna med intellektuell eller liknande funktionsnedsättning i […]

Blogi

25.6.2020 11:00

Yhteistyö entistä tärkeämpää työttömyyden hoidossa

Sosiaalibaro Sosiaalibarometri 2020:n mukaan koronaepidemia ja sen seurauksena rajusti kasvanut työttömyys ovat haastaneet työllistymistä tukevat palvelut. Palvelujen nähtiin toimivan heikoimmin heillä, jotka niitä eniten tarvitsisivat eli heikossa työmarkkina-asemassa olevilla ihmisillä. Osatyökykyisten, pitkäaikaistyöttömien ja muiden monialaista palvelua tarvitsevien työnhakijoiden palvelutarpeisiin ei ole pystytty vastaamaan riittävällä tavalla. Pidemmän aikavälin työttömyys- ja työllisyyskehitystä on vielä vaikea ennustaa, jonkinasteinen taantuma […]