Monen arki on tämä keväänä muuttunut täysin, ja sitä on varjostanut syvä huoli terveydestä, toimeentulosta ja koronaviruksen riskiryhmään kuuluvista läheisistä. EU ja sen jäsenmaat, toimivaltojensa puitteissa, ovat koronaviruksen johdosta ryhtyneet täysin historiallisiin toimiin.
Euroopassa on kannettu perusteltua huolta omien terveydenhuoltojärjestelmiemme kantokyvystä, mikäli koronavirus leviäisi hallitsemattomasti – ja meillä sentään on maailman kehittyneimmät ja toimivimmat järjestelmät. Esimerkiksi Afrikassa ei monin paikoin ole kykyä vastata täysmittaiseen pandemiaan ja virus uhkaa kylvää valtavaa inhimillistä tuhoa, jonka taloudelliset ja poliittiset seuraukset voisivat pahimmillaan tehdä tyhjäksi kaiken sen positiivisen kehityksen, jota olemme saaneet todistaa.
Mikään toimija ei pysty yksin päihittämään virusta
On tärkeää tunnistaa, että vaikka arki normalisoituisi, paluuta maailmaan ennen koronavirusta ei ole. Näkymättömän uhan edessä olemme huomanneet maailman todella olevan pieni. Viime vuosina jotkut toimijat ovat kääntäneet selkänsä kansainväliselle, monenkeskiselle ja sääntöperusteiselle yhteistyölle. Nyt huomaamme tämän kehityssuunnan haitallisuuden. Keskinäisriippuvuudet sitovat kohtalomme yhteen, eikä mikään toimija maailmassa pysty yksin päihittämään virusta.
Eriarvoisuus tekee yhteiskunnat haavoittuviksi
Toinen asia, jonka koronavirus on paljastanut hyvin karulla tavalla, on se, miten haavoittuvaisiksi eriarvoisuus tekee yhteiskunnat ja yhteisöt. Kaikkein selvimmin tämä näkyy esimerkiksi Euroopan maiden ja kehitysmaiden välillä, mutta saman ilmiön näemme myös yhteiskuntien sisällä – valitettavasti Suomessakin. Poikkeusolot kohtelevat yksilöitä ja perheitä hyvin eri tavoin. Varautuessamme väistämättä tuleviin uusiin kriiseihin, on muistettava eriarvoisuuden kitkemisen ja yhteiskuntien eheyden muodostavan meille vahvuuden.
Varoja uudelleenohjattu globaaliin viruksen vastaiseen taistoon
Viruksen varjo on yllämme niin kauan kuin se saa tehdä tuhojaan jossakin päin maailmaa. Yhteistyön ja solidaarisuuden on ulotuttava myös kehitysmaihin. EU:n kehitysyhteistyöprojektit on käyty tiheällä kammalla läpi, ja kaikki liikenevät varat on uudelleenohjattu globaaliin koronaviruksen vastaiseen taisteluun.
EU johtaa eturivissä kamppailua viruksen nujertamiseksi
Samaa työtä on tehty EU:n jäsenmaissa. Yhteensä EU, jäsenmaat ja eurooppalaiset rahoituslaitokset, eli ”Team Europe”, ovat saaneet kokoon yli 20 miljardia euroa. Nämä varat suunnataan kolmeen tarkoitukseen:
- välittömän humanitaarisen kriisin hoitoon
- kumppanimaiden terveydenhuolto- ja ruokajärjestelmien vahvistamiseen sekä
- pandemian sosioekonomisten vaikutusten pehmentämiseen.
Päähuomio on hauraimmissa maissa ja kaikkein haavoittuvimmissa asemassa olevien ihmisryhmien suojelemisessa.
Ei siis ole liioiteltua sanoa, että EU on tällä hetkellä eturivissä johtamassa kansainvälistä kamppailua viruksen nujertamiseksi.
Varainkeruukampanjalla rahoitussitoumuksia koronatyöhön
Toukokuun alussa Euroopan komissio oli myös mukana järjestämässä ja avaamassa varainkeruukampanjaa hoito- ja diagnosointimuotojen ja rokotteen kehittämiseksi sekä niiden universaalin jakelun rahoittamiseksi. Virtuaalisessa avajaistapahtumassa kerättiin maailman valtioilta 7,4 miljardin euron edestä rahoitussitoumuksia. Myös Suomi osallistui ja antoi 36 miljoonan euron rahoituslupauksen.
Jatketaan yhdessä työtä kaikille turvallisemman maailman puolesta.
Jutta Urpilainen
Kansainvälisistä kumppanuuksista vastaava komissaari
cab-urpilainen-contact(at)ec.europa.eu
Euroopan komissio