Kriisipuhelimessa päivystää kriisityön ammattilaisia sekä yli 700 koulutettua vapaaehtoista ammattilaisten tukemina ympäri Suomea. Ammattilaisia on saatu lisää linjoille koronavirusepidemian aikana siirtämällä heitä muista tehtävistä. Siten parhaina päivinä vastattujen puheluiden määrä on noussut normiaikaan verrattuna 50 prosentilla 300:aan. Seuraavaksi rakennamme vapaaehtoisverkostolle mahdollisuudet vastata soittajien hätään uusissa olosuhteissa. Päivystäjien puhelimet tulevat silti soimaan taukoamatta.
Keskusteluapua kriisiin ympärivuorokautisesti
MIELI Suomen Mielenterveys ry on tarjonnut keskusteluapua kriisissä oleville jo 50 vuotta. Perinteiset tavat avun tarjoamiseen ovat olleet Kriisipuhelin ja kasvokkainen tuki kriisikeskusten kriisivastaanotoilla. Jo useita vuosia keskusteluapua on saanut myös ryhmissä ja netin kautta. Kriisikeskuksia on 22 ympäri Suomea.
Kriisikeskuksissa tapaamisia videovälitteisesti ja puhelimitse
Koronapandemia on haastanut tuen antamisen käytännöt. Nyt kriisikeskukset tarjoavat kasvokkaisten tapaamisten sijaan tapaamisia videovälitteisesti ja puhelimitse. Henkilöstöresursseja on siirretty muista palveluista Sekasin– ja Solmussa-chatteihin, netin vertaistukiryhmiin sekä Kriisipuhelimeen, joka laajeni suomenkielisellä linjalla 24/7 auki olevaksi helmikuussa. Kriisipuhelin päivystää arkisin myös ruotsin- ja arabian-/englanninkielisellä linjalla.
Kriisipuhelimeen tulee noin 600 puhelua vuorokaudessa, joista pystymme vastaamaan joka kolmanteen. Keskustelu helpottaa henkistä hätää, kun elämä tuntuu ylivoimaiselta ja on vaikea jaksaa. Kriisipuhelin on perustettu ehkäisemään itsemurhia. Itsetuhoisuudesta puhuttiin viime vuonna päivittäin noin kymmenessä keskustelussa, joista 2–3:ssa tilanne oli akuutti. Yleisin syy soittamiseen ovat olleet ihmissuhdeongelmat, erityisesti parisuhteiden haasteet. Näin oli maaliskuun puoliväliin asti.
Koronasoitoissa monenlaisia huolenaiheita
Ensimmäinen koronaviruksen nostamaan huoleen liittyvä soitto tuli tammikuun lopussa. Maaliskuun puoliväliin asti nämä soitot olivat yksittäisiä. Sen jälkeen yleisin keskustelunaihe Kriisipuhelimessa on ollut korona. Viime päivinä enemmän kuin 60 keskustelua vuorokaudessa on liittynyt koronan tuomaan huoleen, ahdistukseen ja pelkoon.
Koronasoittojen teemat vaihtelevat. Maaliskuun alussa ne käsittelivät pelkoa omasta tai läheisen sairastumisesta sekä ahdistusta uutisista, joita jumittui seuraamaan. Myöhemmin maaliskuussa nousi huoli hoitotahojen sulkeutumisesta ja Kelan kuntoutuksen katkeamisesta sekä niiden vaikutuksesta omaan fyysiseen vointiin ja/tai psyykkiseen jaksamiseen. Soittajilla lisääntyi huoli opiskelusta, työn loppumisesta tai siitä, että täytyy pelosta huolimatta mennä töihin. Sairauslomalla olevat terveysalan ammattilaiset kokivat huonoa omatuntoa. Rahojen riittäminen alkoi mietityttää.
Koulujen sulkeuduttua ja työnteon siirryttyä koteihin, kasvoivat ihmissuhteisiin liittyvät huolet. Monissa lapsiperheissä tilanteet kärjistyvät. Eroon päätyneitä pareja joutuu asumaan karanteenissa yhdessä. Liikkumisrajoitukset ovat tuoneet surua. Ikävöidyt läheiset ovat lapsenlapsia, entisen puolison luona eläviä lapsia sekä laitoksessa olevia puolisoita tai vanhempia.
Korona lisännyt itsetuhoisuutta, masentuneisuutta ja ahdistusta
Korona on lisännyt soittajien itsetuhoisuutta, pakko-oireita, masentuneisuutta ja huumeriippuvaisilla epätoivoa. Yksinäisyys korostuu tyhjissä kodeissa. Soittoja on leimannut ahdistus epätietoisuudesta, muun muassa viruksen vaikutuksesta sikiön terveyteen.
Koronasta soittavista 75 % on ollut naisia ja suurin osa heistä yli 50-vuotiaita. Koronaan liittyvien soittojen teemat Kriisipuhelimessa:
- Huoli ja pelko esimerkiksi omasta tai läheisen sairastumisesta, varsinkin riskiryhmään kuuluvilla.
- Uutiset ja tilanne ahdistavat. Huomionarvoista on, että nämä ovat vähentyneet hallituksen tiedotustilaisuuksien alettua.
- Poikkeustilan vaikutukset elämään, esimerkiksi kun kotiapu ei toimi, elämänpiiri kaventui, yksinäisyys musertaa.
- Kysytään terveystietoa, ohjeita ja faktaa. Tällöin ohjaamme soittajat esimerkiksi Valtioneuvoston koronapuhelimeen.
Kriisipuhelinten päivystysajat
- Suomenkielinen linja 09 2525 0111 on auki 24/7
- Ruotsinkielinen linja Kristelefon 09 2525 0112 päivystää ma, ke klo 16–20 ja ti, to, pe klo 9–13.
- Arabian- ja englanninkielinen linja 09 2525 0113 päivystää ma, ti klo 11–15, ke 13–16 ja 17–21, to 10–15
Tukea netistä
- Sekasin-chat on avoinna ma-pe 9–24 ja viikonloppuisin 15–24.
- Sekasin Discord on auki 24/7.
- Keskusteluapua verkossa antaa myös Tukinet.net.
Kriisikeskukset 22 paikkakunnalla
Koronapandemian aikana Kriisikeskukset tarjoavat tapaamisaikoja etänä videovälitteisesti tai puhelimitse. Yhteystiedot ajanvaraukseen löytyvät kriisikeskusverkoston sivulta.
Itsemurhien ehkäisykeskus
Itsemurhien ehkäisykeskuksen kriisityöntekijät järjestävät puhelinaikoja. Keskusteluajan voi varata soittamalla ajanvarausnumeroon: 0800 98 030, jättämällä yhteystiedot puhelinvastaajaan tai sähköpostitse iek@mieli.fi.
Susanna Winter
Kriisipuhelintoiminnan päällikkö
susanna.winter(at)mieli.fi
MIELI Suomen Mielenterveys ry