Kun tutkimme hyvinvointia ja palveluja, puhumme hauraitten ja haavoittuvien ihmisten elämästä

Kun tutkimme hyvinvointia ja palveluja, puhumme hauraitten ja haavoittuvien ihmisten elämästä

Etusivu / Blogi / Kun tutkimme hyvinvointia ja palveluja, puhumme hauraitten ja haavoittuvien ihmisten elämästä

Kevään Sosiaalibarometri toi mieleeni luisevan sitkeän Eljaksen lapsuuteni kylältä.

Eljas eli äitinsä kuoleman jälkeen loppuelämänsä yksin. Harmaan hirsimökin ulkoseinällä oli viikate. Hataran oven saranat narisivat, kun astuimme isän kanssa korkean kynnyksen yli.

Lankkulattioilla ei ollut mattoja ja tuvan seinät olivat noesta tummat.

Puristin Elannon muovikassia kuin kalleinta aarretta. Ilman vaihtopulloja ei heruisi limpparia. Viisivuotiasta jännitti seinänvieruspenkillä vatsan pohjasta asti. Jos limppari onkin loppu. Tai on vaan paskalimpparia, vissyä.

Eljas piti kylällä epävirallista kauppaa: tupakkaa, limonadia ja olutta. ”Rapakaljaa”, isä sanoi. Juomia sai vain vaihtopulloa vastaan. Valikoima riippui siitä, mitä laatua mopon tarakalle sattui kulloinkin mahtumaan Eljaksen hamstrausreissulla.

Ensin Eljas kuulusteli ostajan. Yksin tulleelta tiukkakatseinen, kumara ikämies kyseli, kenenkäs tyttöjä sitä ollaan. Isältä kalastukset ja metsästykset, suvunkin asiat. Ostaja punnittiin tarkkaan, ennen kuin Eljas suostui myymään.

Kaappikello raksutti. Letit kiristivät päänahkaa. Jos isä ei osaakaan vastata oikein, ja joudutaan palaamaan kotiin tyhjien pullojen kanssa, ehdin jo miettiä.

Eljaksen tupa oli täynnä tavaraa: nurkissa, uunin kupeella, penkkien alla pinottuna. Kaikki oli säästetty. Janoisten avaamat pullonkorkit, maitotölkit, käyttöesineet vuosisadan alusta. Kun mökki lopulta täyttyi, ilmestyi pihaan parakki. Ja seuraava.

Isän vastaukset taisivat miellyttää. Jostain Eljaksen kätköstä ilmestyi sininen pullokori. Muovikassiin vaihtui pullo punaista ja toinen keltaista Jaffaa. Nujakkahan valinnasta tulisi veljeni kanssa, silti oma pullo molemmille.

Vuosia myöhemmin joku naapureista löysi vanhuksen talvella yhdestä tämän parakeista, tuonelaan vieneessä kohmeessa. Eljaksen mökissä oli tuolloin lämpöä neljä astetta.

Pienituloisuus, alkeellinen asuminen ja yksinäisyys eivät ole kadonneet Eljaksen jälkeenkään. Osattomuus on vain muuttanut muotoaan, agraarista kaupunkiin, absoluuttisesta suhteelliseen köyhyyteen. Elinympäristöjen eriydyttyä yhä enemmän on hävettävältä ja marginaaliin jäävältä entistä helpompi ummistaa silmät.

Siksi Sosiaalibarometri on tänään yhtä tärkeä kuin yli kolme vuosikymmentä sitten punnitessaan suomalaisten hyvinvointia ja palveluja. Että näkisimme tarkemmin.

Sosiaalibarometri 2021

Sosiaalibarometri 2021 julkaistaan viidessä osassa maalis-kesäkuun aikana.
Ensimmäinen osa julkaistaan 23.3.2021, ja se perustuu 1099 vastaukseen. Tammi-helmikuun taitteessa 2021 tehty kysely osoitettiin kuntien ja yhteistoiminta-alueiden sosiaali- ja terveysjohtajille ja sosiaalityöntekijöille, TE-toimistojen johdolle sekä Kelan etuus- ja asiakkuuspalvelujen esihenkilöille ja ratkaisu- ja palveluasiantuntijoille.

Anne Eronen tutkija, Toimivapaalla 31.5.2023 saakka