Muistisairaudet ovat kansanterveydellinen ja kuntataloudellinen haaste. Vuosittain diagnoosin saa 14 500 ihmistä. Suomessa on noin 200 000 sairastunutta ja läheistensä kautta asia koskettaa noin miljoonaa suomalaista. Väestön ikääntyessä muistisairaiden määrä kaksinkertaistuu tulevina vuosikymmeninä.
Inhimillisesti ja taloudellisesti kestäviä toimintatapoja
Muistisairauksien mittavat kustannukset johtuvat sairastuneiden suuresta määrästä ja erityisesti ympärivuorokautisen hoidon tarpeesta. Tähän tarpeeseen voidaan kuitenkin vastata ja varautua. Kuntien tulee toimia ajoissa ja tehdä ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä, jotta voidaan varmistaa inhimillisesti sekä taloudellisesti kestävät toimintatavat.
Päättäjien toimilla ja päätöksillä voidaan edistää kuntalaisten terveyttä, parantaa palveluiden laatua sekä hillitä kustannusten kasvua ikääntyvässä Suomessa. Maailmanlaajuisesti vaikuttavia esimerkkejä löytyy myös läheltä. Suomalaisessa FINGER-tutkimuksessa kehitetyn mallin mukainen elintapaneuvonta perusterveydenhuollossa vähentää muistiongelmien ilmaantuvuutta ja osoittaa siten, että panostaminen kuntalaisten aivoterveyden edistämiseen ja muistisairauksien ennaltaehkäisyyn kannattaa.
Talouden tiukoissa raameissakin muistiystävällistä kuntaa voidaan rakentaa viisailla päätöksillä sekä yhteistyöllä. Diagnoosin saamisen jälkeen muistisairaat ihmiset ja läheiset tarvitsevat tietoa sekä tukea. Hoito- ja palveluketjujen toimivuus on ensiarvoisen tärkeää sairastuneen ja hänen läheisensä tuen sekä palveluiden oikea-aikaisessa kohdentumisessa.
Järjestölähtöinen varhainen tuki on tärkeä osa palvelupolkua
Muistiliiton jäsenyhdistykset ja 18 maakunnallista Muistiluotsikeskusta tarjoavat maanlaajuisesti kattavaa, avointa ja maksutonta:
- ammattilaisten ohjausta ja neuvontaa
- vertaistukea sekä
- vapaaehtoisten apua.
Sairauden varhaisessa vaiheessa julkisen sektorin tarjoama tuki ei ole usein riittävää ja siksi muistiluotsikeskusten vertaistuki – ja ryhmätoiminnan merkitys on erittäin suuri sairastuneen hyvinvoinnin ja toimintakyvyn tukemisessa.
Muistisairaiden ihmisten palveluiden edistämisessä on edistytty paljon viime vuosikymmenien aikana. Tieto muistisairauksista on lisääntynyt ja asenteetkin ovat kehittyneet myönteiseen suuntaan. Kuntiin on tullut muistihoitajia ja muistikoordinaattoreita, muistiosaaminen on vahvistunut ja kehittynyt kautta Suomen.
Muistiyhdistykset ja maakuntien muistiluotsikeskukset tekevät tiivistä yhteistyötä kuntien muistihoitajien ja muistipoliklinikoiden kanssa. Järjestölähtöinen, varhainen tuki on tärkeä osa muistisairaan sujuvaa palvelupolkua ja kunnan palveluiden lisäresurssi. Yhteistyö on olennaisen tärkeää, jotta kohderyhmä tavoitetaan, vältetään päällekkäistä työtä ja voidaan toimia tehokkaasti sairastuneiden ja heidän läheistensä hyväksi.
Äänestämällä voi edistää tärkeiden palveluiden saatavuutta
Kuntien tulee pitää hyvää huolta heikommassa asemassa olevista asukkaistaan. Korona-aika on lisännyt muistisairaiden yksinäisyyttä, heikentänyt elämänlaatua ja laskenut toimintakykyä. Nyt tarvitaan entistä enemmän yhteistyötä kuntien ja järjestöjen välillä, jotta kaikkein vaikeimmassa asemassa olevien ihmisten tuki saadaan kuntoon.
Kunnat ja niiden päättäjät rakentavat tekemillään päätöksillä perustan asukkaidensa hyvälle elämälle. Nyt jos koskaan on käytävä keskustelua siitä, mihin palveluihin kunnissa satsataan, miten yhteistyötä järjestöjen ja kuntien kanssa tehdään, jotta varmistetaan, että jokainen, myös muistisairas, voi elää hyvää elämää kunnassa.
Vaikuttamalla ja äänestämällä voi edistää tärkeiden palveluiden saatavuutta. Muistiliiton tavoite on muistiystävällinen kunta, jossa muistisairautta sairastava ja hänen läheisensä elävät turvallista ja hyvää arkea yhdenvertaisesti osallistuen.
Yhdessä toimien saamme paljon aikaan, meitä kaikkia tarvitaan!
Krista Pajala
Muistiluotsikoordinaattori
krista.pajala@muistiliitto.fi
Muistiliitto