Skip to content

Kuntavaalit: Eväät hyvään elämään rakennetaan yhteistyöllä muistiystävällisessä kunnassa

5.5.2021 13.30

Kuntavaalit
Hyvinvointi ja terveysHyvinvointi ja terveysKansalaisyhteiskuntaKuntavaalitSosiaali- ja terveyspalvelutSote-järjestöt

Muistisairaudet ovat kansanterveydellinen ja kuntataloudellinen haaste. Vuosittain diagnoosin saa 14 500 ihmistä. Suomessa on noin 200 000 sairastunutta ja läheistensä kautta asia koskettaa noin miljoonaa suomalaista. Väestön ikääntyessä muistisairaiden määrä kaksinkertaistuu tulevina vuosikymmeninä.

Inhimillisesti ja taloudellisesti kestäviä toimintatapoja

Muistisairauksien mittavat kustannukset johtuvat sairastuneiden suuresta määrästä ja erityisesti ympärivuorokautisen hoidon tarpeesta. Tähän tarpeeseen voidaan kuitenkin vastata ja varautua. Kuntien tulee toimia ajoissa ja tehdä ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä, jotta voidaan varmistaa inhimillisesti sekä taloudellisesti kestävät toimintatavat.

Päättäjien toimilla ja päätöksillä voidaan edistää kuntalaisten terveyttä, parantaa palveluiden laatua sekä hillitä kustannusten kasvua ikääntyvässä Suomessa. Maailmanlaajuisesti vaikuttavia esimerkkejä löytyy myös läheltä. Suomalaisessa FINGER-tutkimuksessa kehitetyn mallin mukainen elintapaneuvonta perusterveydenhuollossa vähentää muistiongelmien ilmaantuvuutta ja osoittaa siten, että panostaminen kuntalaisten aivoterveyden edistämiseen ja muistisairauksien ennaltaehkäisyyn kannattaa.

Talouden tiukoissa raameissakin muistiystävällistä kuntaa voidaan rakentaa viisailla päätöksillä sekä yhteistyöllä. Diagnoosin saamisen jälkeen muistisairaat ihmiset ja läheiset tarvitsevat tietoa sekä tukea. Hoito- ja palveluketjujen toimivuus on ensiarvoisen tärkeää sairastuneen ja hänen läheisensä tuen sekä palveluiden oikea-aikaisessa kohdentumisessa.

Järjestölähtöinen varhainen tuki on tärkeä osa palvelupolkua

Muistiliiton jäsenyhdistykset ja 18 maakunnallista Muistiluotsikeskusta tarjoavat maanlaajuisesti kattavaa, avointa ja maksutonta:

  • ammattilaisten ohjausta ja neuvontaa
  • vertaistukea sekä
  • vapaaehtoisten apua.

Sairauden varhaisessa vaiheessa julkisen sektorin tarjoama tuki ei ole usein riittävää ja siksi muistiluotsikeskusten vertaistuki – ja ryhmätoiminnan merkitys on erittäin suuri sairastuneen hyvinvoinnin ja toimintakyvyn tukemisessa.

Muistisairaiden ihmisten palveluiden edistämisessä on edistytty paljon viime vuosikymmenien aikana. Tieto muistisairauksista on lisääntynyt ja asenteetkin ovat kehittyneet myönteiseen suuntaan. Kuntiin on tullut muistihoitajia ja muistikoordinaattoreita, muistiosaaminen on vahvistunut ja kehittynyt kautta Suomen.

Muistiyhdistykset ja maakuntien muistiluotsikeskukset tekevät tiivistä yhteistyötä kuntien muistihoitajien ja muistipoliklinikoiden kanssa. Järjestölähtöinen, varhainen tuki on tärkeä osa muistisairaan sujuvaa palvelupolkua ja kunnan palveluiden lisäresurssi. Yhteistyö on olennaisen tärkeää, jotta kohderyhmä tavoitetaan, vältetään päällekkäistä työtä ja voidaan toimia tehokkaasti sairastuneiden ja heidän läheistensä hyväksi.

Äänestämällä voi edistää tärkeiden palveluiden saatavuutta

Kuntien tulee pitää hyvää huolta heikommassa asemassa olevista asukkaistaan. Korona-aika on lisännyt muistisairaiden yksinäisyyttä, heikentänyt elämänlaatua ja laskenut toimintakykyä. Nyt tarvitaan entistä enemmän yhteistyötä kuntien ja järjestöjen välillä, jotta kaikkein vaikeimmassa asemassa olevien ihmisten tuki saadaan kuntoon.

Kunnat ja niiden päättäjät rakentavat tekemillään päätöksillä perustan asukkaidensa hyvälle elämälle. Nyt jos koskaan on käytävä keskustelua siitä, mihin palveluihin kunnissa satsataan, miten yhteistyötä järjestöjen ja kuntien kanssa tehdään, jotta varmistetaan, että jokainen, myös muistisairas, voi elää hyvää elämää kunnassa.

Vaikuttamalla ja äänestämällä voi edistää tärkeiden palveluiden saatavuutta. Muistiliiton tavoite on muistiystävällinen kunta, jossa muistisairautta sairastava ja hänen läheisensä elävät turvallista ja hyvää arkea yhdenvertaisesti osallistuen.

Yhdessä toimien saamme paljon aikaan, meitä kaikkia tarvitaan!

 

 

Krista Pajala
Muistiluotsikoordinaattori
krista.pajala@muistiliitto.fi
Muistiliitto

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Hyvinvointi ja terveys -blogi

Kaikki blogin artikkelit
Blogi

8.6.2021 13:00

Anna-Maja Henriksson: Hoitojonot lyhyemmiksi palveluseteleillä – kaikkia järjestäjätahoja tarvitaan

Kuntavaalit Kuinka kauan olet saanut odottaa pääsyä kiireettömään hoitoon koronapandemian aikana? Vastaus riippuu täysin siitä, missä päin Suomea asut, sillä pandemia on vaikuttanut hoitojonoihin epätasaisesti eri puolilla Suomea. Koronan aiheuttamia hoitojonoja voidaan purkaa palveluseteleillä On kuitenkin niin, että julkisen terveydenhuollon resurssit on ollut täysin välttämätöntä suunnata koronaviruksen torjumiseen. Kansainvälisesti vertailtuna Suomi on onneksi selvinnyt koronakriisistä hyvin […]

Blogi

3.6.2021 10:00

Toimiva sosiaaliturva edistää terveyttä ja ehkäisee köyhyyttä ja syrjäytymistä – lisää sotua hyte-pakkiin!

Sosiaaliturvauudistus Sosiaaliturvan kehittäminen ihmisten tarpeita paremmin vastaavaksi, toimeentulon eri tilanteissa turvaavaksi, joustavammaksi ja kattavammaksi on erinomaista terveyspolitiikkaa. Tämä johtuu siitä, että suurin vaikuttavuus kansanterveyden tasolla saadaan köyhyyttä ja syrjäytymistä vähentämällä. Esimerkiksi diabetesta, kuten muitakin yleisiä kansansairauksia, esiintyy enemmän alemmissa tuloluokissa. Myös diabeteksen lisäsairaudet kasaantuvat alempiin tuloluokkiin. Alemmissa tuloluokissa myös koetaan oma terveys huonompana. Toimiva sosiaaliturva tekee […]

Blogi
erityisasiantuntija

6.5.2021 13:00

Missä sote-uudistus menee nyt? – jatkossa on syytä kääntää katsetta yhä enemmän tuleville hyvinvointialueille

Sote-uudistus SOSTEa kuultiin hallituksen sote-lakiesityksestä asiantuntijana alkuvuoden aikana kuudessa eri eduskunnan valiokunnassa. SOSTEn perusviesti muun muassa palveluiden yhdenvertaisesta ja esteettömästä saatavuudesta ja saavutettavuudesta, palveluintegraation tärkeydestä, hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen panostamisesta sekä järjestöjen toimintaedellytyksien turvaamisesta pysyi koko ajan samana, mutta sitä kohdennettiin hieman eri tavoin riippuen valiokunnan toimialasta. Lue lisää: SOSTEn suositukset sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistustyöhön Valiokunnat […]