Koronapandemia on tuonut näkyviin parisuhteiden haasteet perheissä.
Kuntavaalien lähestyessä koemme tärkeäksi nostaa esille parisuhdepalveluihin panostamisen ja myös ennaltaehkäisevän työn kansantaloudellisen merkityksen. Parisuhdeystävällinen kuntapolitiikka edistää perheiden hyvinvointia ja vaikutukset ulottuvat myös lasten ja nuorten turvalliseen kasvuun ja hyvinvointiin.
Varhainen parisuhteen tuki on kannattava hyvinvointi-investointi
Tilastokeskuksen mukaan noin 14 000 avioliittoa päättyy avioeroon vuosittain. Avoeroja tapahtuu vuosittain kaksinkertaisesti. Helsingin yliopiston tutkimuksen mukaan mielenterveydenongelmat lisääntyvät eron myötä, ja ero usein pahentaa aiempia mielenterveysongelmia. Erityisesti itsemurhariski kasvaa yli kolmanneksella avioeron seurauksena.
Parisuhteen haasteet ovat riski ihmisten hyvinvoinnille ja altistavat myös mielenterveyden häiriöille. MIELI ry kertoo OECD:n laskeneen, että mielenterveydenhäiriöistä koituvat kustannukset maksavat suomalaiselle yhteiskunnalle noin 11 miljardia euroa vuosittain. Tämän vuoksi erojen ennaltaehkäisy on tärkeä investointikohde myös kustannusnäkökulmasta, ja yksi keino ennaltaehkäisyyn on varhainen parisuhteen tuki.
Koronapandemia on haastanut kuluneena vuonna perheitä ja parisuhteita erityisen paljon. Sosiaalibarometrin 2021 mukaan yli puolet sote-johtajista pitää järjestöjen merkitystä suurena koronapandemian vaikutusten lieventämisessä. Samoin yli 80 % sosiaalityöntekijöistä on ohjannut pandemian aikana asiakkaita järjestöjen tukimuotoihin.
Parisuhdekeskus Katajan parisuhdekyselyn (2020) mukaan ne vastaajat, jotka olivat kaivanneet tukea parisuhteeseensa, mutta eivät olleet sitä saaneet, olivat parisuhteeseensa muita tyytymättömämpiä. Ne vastaajista, jotka olivat kaivanneet ja saaneet tukea, olivat paljon tyytyväisempiä parisuhteeseensa. Vastaajista 35 % koki jääneensä ilman tarvitsemaansa tukea.
Kenen vastuulla on tarjota parisuhteen tukea?
Sote-alueiden muutoksessa – tulevilla hyvinvointialueilla ja kunnissa – on tärkeä muistaa, että parisuhteen tukeminen ja erilaisten parisuhteen palveluiden järjestäminen ovat kunnan ja hyvinvointialueiden vastuulla, joiden tulee toimia yhteistyössä eri järjestöjen kanssa.
Parisuhteen tuki on tärkeä saada uusiin sote-rakenteisiin pysyvästi. Kuka vastaa siitä, että järjestöillä ja sote/hyte-toimijoilla on tulevaisuudessa yhteiset tavoitteet parisuhdepalveluissa?
Parisuhdekeskus Kataja tekee aktiivisesti verkostoyhteistyötä eri alueilla toimivien perhekeskusten kehittämistyöryhmien kanssa. Olemme mukana järjestöjen ja usean tulevan hyvinvointialueen Tulevaisuuden sotekeskus -hankkeen kanssa suunnittelemassa ja kehittämässä perhekeskusten matalan kynnyksen parisuhdetoimintoja ja -palveluita. Toimimme myös THL:n organisoimassa valtakunnallisessa perhekeskusverkostossa sekä sähköisen perhekeskuksen kehittämistyössä.
Olemme koordinoineet valtakunnallista parisuhdeverkostoa jo 17 vuoden ajan. Verkosto edistää toiminnallaan vahvistavan parisuhdetyön yhteiskunnallista näkymistä ja vaikuttamistyötä. Verkostoon kuuluu tällä hetkellä 22 kunta- ja järjestötoimijaa, ja se laajenee koko ajan. Parisuhdeverkoston kautta parisuhdetyön toimijat ja kaikenlainen parisuhdetoiminta tulevat tutuiksi toinen toisilleen valtakunnallisesti. Parisuhdeverkosto on myös mukana suunnittelemassa ja toteuttamassa joka syksy järjestettävää Parisuhdeviikkoa. Tänä vuonna Parisuhdeviikkoa vietetään 8.–14.11. Viikon aikana järjestetään erilaisia parisuhdeteemaisia tapahtumia, muun muassa Valtakunnalliset Parisuhdepäivät 9.–10.11.
Parisuhdeverkoston toimijoiden mukaan parisuhteen puheeksi ottamisen haaste näkyy valitettavan usein niin terveydenhuollossa, neuvolassa, varhaiskasvatuksessa kuin oppilaitoksissakin. Verkoston kokemus on myös se, että parisuhdevaikutuksia ei ole huomioitu tarpeeksi kuntapäätöksenteossa ja erilaisia palveluita tarvitaan lisää tavoittamaan kaikenlaisten perheiden ja parisuhteiden tuen tarpeet.
Parisuhteen tuki saavutettavaksi
Parisuhdekeskus Katajassa tarjoamme tukea valtakunnallisesti matalan kynnyksen chat- ja puhelinpalveluissa. Järjestämme myös säännöllisesti sekä ammattilaisille että kaikille pareille avoimia parisuhdeteemaisia koulutusluentoja.
Parisuhdepalveluihin pääsyn ei pitäisi jäädä kiinni taloudellisiin tekijöihin tai palveluiden hankalaan saavutettavuuteen.
Ennaltaehkäisevä, matalan kynnyksen tuki esimerkiksi perhekeskuksissa säästää sekä inhimillistä kuormitusta että yhteiskunnan kustannuksia, toisin kuin kalliit ja aikaa vievät toimenpiteet tulehtuneiden tilanteiden ja psyykkisen kuormituksen korjaamiseksi.
Huomioittehan siis jatkossa kaikki arvoisat kunta- ja hyvinvointialueiden toimijat ja päätöksentekijät myös perheen hyvinvoinnin edistämisen ja parisuhteen tukemisen erilaisissa perheiden palveluissa?
Suvi Laru, toiminnanjohtaja, psykologi, psykoterapeutti
suvi.laru(at)parisuhdekeskus.fi
Riina Nissinen, asiantuntija, TM
riina.nissinen(at)parisuhdekeskus.fi
Parisuhdekeskus Kataja ry