Skip to content

Kuntoutuksen toteutuminen on perusoikeus, vai onko

8.11.2019 9.00

Sosiaali- ja terveyspalvelut
Hyvinvointi ja terveysKuntoutusHyvinvointi ja terveysSosiaali- ja terveyspalvelut

Vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen tehtävä ja tavoite on edistää ja ylläpitää vaikeasti vammaisten ihmisten toimintakykyä. Tämä tuo itsenäisyyttä ja luo osallisuutta. Yksilöllisyys ohjaa kuntoutuksen toteuttamista. Suomessa on kuntoutuksen osaamista, mikä estää käyttämästä sitä täysimääräisesti kuntoutusta tarvitsevien ihmisten hyväksi?

Vaikeavammaisuus on yksilöllistä

Perustana kuntoutuspalveluiden suunnittelussa ja toteutuksessa ovat yksilölliset tarpeet. Kuntoutus on osa vammaisen tai pitkäaikaissairaan ihmisen päivittäistä elämää. Se ei ole muusta elämästä irrallinen osa-alue.

Vaikeavammaisuudella on monet kasvot: ikä, elämänkokemus ja yksilölliset intressit, elinympäristö, toimintakyky ja toimintaympäristö. Osalla vaikeavammaisista ihmisistä toimintarajoitteet ovat olleet syntymästä saakka, ja osalla toimintakykyä heikentää ja rajoittaa pitkäaikaissairaus tai äkillinen jossain elämänvaiheessa tapahtunut vammautuminen. Kuntoutus on väline lisätä vammaisen ihmisen toimintakykyä. Käytämmekö tätä välinettä tukemaan niiden ihmisten elämää, joille kuntoutus on perusedellytys päivittäisille toimille?

Vammaisfoorumi toteutti vuonna 2018 laajan kyselyn vammaisille ihmisille koskien YK:n vammaissopimusta. Tulokset (pdf) julkaistiin 4.9.2019. Niiden perusteella on tarkoitus antaa YK:n vammaisten oikeuksien komitealle kokemusperäinen kuva vammaisten ihmisten elämästä Suomessa.

Kyselyssä esille nousi se, että Kelan kuntoutuspäätöksiin on tullut kuntoutusta tarvitsevan ihmisen kannalta merkittäviä muutoksia: kuntoutuskertojen vähentäminen, kuntoutusaikojen lyhentäminen sekä vaikeutunut pääsy moniammatilliseen laitoskuntoutukseen. Lisäksi yli 65-vuotiaat vastaajat kokivat terveydenhuollon järjestämät kuntoutusmahdollisuudet vähäisinä. On selvää, että mahdollisuudet toimintakyvyn ylläpitämiseen heikkenevät, mikäli kuntoutustoimia vähennetään. Tilanne voi muodostua todella haasteelliseksi esimerkiksi yli 65-vuotiaille vammaisille ihmisille. Heistä osa kertoi jääneensä kokonaan kuntoutustoimien ulkopuolelle.

Arkisissa toimissa selviytyminen vaatii poliittisia ratkaisuja

Ratkaisuja ja linjauksia terveydenhuollon osalta tehtäessä on välttämätöntä muistaa, että kuntoutus on perusedellytys vammaisten ihmisten itsenäisyyden vahvistajana päivittäisissä toimissa. Se ei ole mielihyvää tuottavaa hierontaa tai harrastus. Kuntoutus on rankkaa työtä oman toimintakyvyn edistämiseksi tai ylläpitämiseksi. Se, että kyseessä ovat hyvinkin arkipäiväiset asiat kuten pukeutuminen, riisuminen, peseytyminen, wc-toimet, ruokailu, liikkuminen apuvälinein tai ilman, ei vähennä kuntoutuksen arvoa vaan korostaa sen tärkeyttä.

Kuntoutus ylläpitää ja edistää toimintakykyä ja siten vahvistaa vammaisen ihmisen mahdollisuuksia yhdenvertaiseen osallisuuteen muun muassa opiskelussa, työelämässä, harrastuksissa ja sosiaalisessa elämässä. Niissä asioissa, mitkä kukin kokee itselleen tärkeiksi. Eikä saa unohtaa ihmisen päivittäiseen elämään kuuluvia perheen sisäisiä rooleja, kuten olla puoliso, vanhempi, isovanhempi, sisarus tai lapsi.

Tällä hetkellä yksi keskeinen puheenaihe on kilpailutuksista luopuminen ja palvelujen järjestäminen jatkossa rekisteröintimenettelyllä. Tämä tarkoittaisi, että palvelunjärjestäjä määrittää palvelulle vähimmäisvaatimukset ja hinnat, mutta ei rajoita mukaan pääsevien palveluntuottajien määrää. Palvelunkäyttäjä voi itse valita rekisterissä olevista palveluntuottajista itselleen sopivimman. Tämä on hyvä, palvelunkäyttäjää huomioiva suunta.

Kela on vastikään ilmoittanut, että se käynnistää kokeilun edellä kuvatusta rekisteröintimenettelystä, jolla korvataan kuntoutuksen kilpailutusta. Ensimmäisessä kokeilussa on neuropsykiatrisille nuorille suunnattu Oma väylä -kuntoutus ja myöhemmin, syksyllä 2020, aikuiset sydänsairaat ihmiset. Kelan tiedotteessa mainitaan, että kokeiluja voidaan laajentaa. Kannatan kokeilun laajentamista myös vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen avoterapioihin, joissa on suuret käyttäjämäärät.

Suomessa on laadukasta kuntoutuksen osaamista ja kuntoutukseen sopivia tiloja. Nämä tulee käyttää täysimääräisesti kuntoutusta tarvitsevien ihmisten hyväksi. Erilaiset lait eivät saa rajoittaa palvelujen järjestämistä asiakkaan yksilöllisen tilanteen ja tarpeen mukaan. Puutteellinen kuntoutus tai apuvälinepalvelu lisää usein sosiaali- ja terveyspalveluiden ja lääkehoidon tarvetta. Kuntoutus vaikuttaa moneen ihmiselle tärkeään elämänalueeseen. Siksi sen merkitys pitää nähdä laaja-alaisena.

Tämä blogi on osa kuntoutusaiheisten kirjoitusten sarjaa, jonka kirjoittajina ovat Kuntoutusverkosto KUVEn jäsenet. Verkostoa koordinoivat SOSTE ja Kuntoutussäätiö. Tutustu toimintaan Innokylässä.

Kuvassa Riitta Saksala

 

Riitta Saksanen
sosiaali- ja terveyspoliittinen asiantuntija, Invalidiliitto
riitta.saksanen(at)invalidiliitto.fi

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Hyvinvointi ja terveys -blogi

Kaikki blogin artikkelit
Blogi

14.11.2019 14:35

Miten rakentaa Sosiaalibarometri 2019:n mukainen sote-keskus?

SOSTEn yksi arvokkaista palveluista on barometrien tuotanto. Ne antavat hyvää tilannekuvaa siitä, miten suomalainen sosiaali- ja terveydenhuolto toimii ja mikä on järjestökentän tilanne. Sosiaalibarometri 2019:n tulokset perustuvat 882 kyselyvastaukseen, jotka koottiin noin vuosi sitten sosiaali- ja terveysjohdolta, sosiaalityöntekijöiltä, TE-toimistojen johdolta sekä Kelan johdolta ja toimihenkilöiltä. Kyselyn pohjalta tehdyt suositukset lähtevät eriarvoistumiskehityksen katkaisemisesta. Muut suositukset käsittelevät […]

Blogi

9.9.2019 11:30

Maailma on pieni

Tunne siitä, että maailma on pieni, oli vahva Maailman terveysjärjestö WHO:n yleiskokouksessa Genevessä toukokuussa. Samaan saliin mahtui 194 valtion edustajat pohtimaan kansalaisten terveyttä ja hyvinvointia. Toimintaa ohjaa Agenda 2030 YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda 2030 on viitekehys, jonka puitteissa toimitaan. Tavoite 3 koskee terveyttä ja hyvinvointia, mutta terveys linkittyy selkeästi kaikkiin muihinkin 16 tavoitteeseen. Kansanterveystyössä […]

Blogi
erityisasiantuntija

14.6.2019 12:30

Kansanterveys kiittää hallitusohjelmaa

Kesäkuun alussa toimikautensa aloittaneen hallituksen ohjelma sisältää ilahduttavan monia kansanterveyttä tukevia kirjauksia. Niitä ovat esimerkiksi lupaus lisätä matalan kynnyksen elintapaohjausta ja ennaltaehkäiseviä toimia sekä vähentää antibioottien liikakäyttöä. Todellisina hyvinvointi-investointeina voidaan nähdä niin ikään hallitusohjelmaan asetetut tavoitteet rokotus- ja seulontaohjelmien laajentamisesta. Edellä mainitut toimenpiteet ovat myös kustannusvaikuttavia, koska ne tuottavat terveyshyötyjä ja säästävät terveydenhuollon kustannuksia. Väestön terveyttä […]