Kuntoutus: Ei riitä määrä, ja laatukin on uhattuna


Etusivu / Blogi / Kuntoutus: Ei riitä määrä, ja laatukin on uhattuna

Aivoliiton taannoin teettämässä selvityksestä kävi ilmi, että aivoverenkiertohäiriön (AVH) sairastaneiden kuntoutuksessa on huimia alueellisia eroja. Vaikka osassa sairaanhoitopiirejä kuntoutusta sai jonkin verran, toisissa kuntoutus oli minimaalista tai lähes olematonta. Siksi yleistä tilannetta kuvaava luku jäi surullisen matalaksi: 15 prosenttia heistä, jotka tarvitsisivat aivoverenkiertohäiriön jälkeistä kuntoutusta, sai sitä.

Lukua kannattaa verrata siihen, että kaikista aivoverenkiertohäiriön saaneista noin puolelle jää ongelmia ja puutoksia, jotka vaativat kuntoutusta. Silti varsinkin neurologiseen kuntoutukseen erikoistuneen yksikön antama, moniammatillinen ja yksilöllinen AVH-kuntoutus on siis vain harvojen saatavilla. Näin ei saisi olla, sillä AVH-kuntoutus on lakisääteinen oikeus.

On selvää, että kun niukkoja kuntoutusresursseja jaetaan, niitä priorisoidaan, haluttiin sitä tai ei. Liian usein vähemmälle tuntuu jäävän yli 65-vuotias sairastunut. Tämä on linjassa yleisen terveyspoliittisen keskustelun kanssa, jossa työikäisten kuntoutuksessa nähdään etuja ja kehittämisen paikka, mutta jossa seniorikansalaiset jäävät paitsioon. Huomiotta jää myös tutkimustieto, jonka mukaan ikäihminen saattaa hyötyä kuntoutuksesta jopa työikäistä enemmän. Kuntoutus voi olla juuri se tekijä, joka katkaisee seniorin ongelmien kärjistymisen siihen pisteeseen, ettei itsenäinen elämä kotona ole enää mahdollinen.

Aivoverenkiertohäiriöiden yleisyyden takia toivoisi rahapuheen kantautuvan päättäjien korviin. Suomeen on rakennettu AVH:n akuuttihoitojärjestelmä, jota parempaa ei maailmassa ole. Hoitoa saa, sairastuipa sitten yöllä tai päivällä, pyhänä tai arkena. Akuuttihoito on kallista, mutta sen hyödyt ovat suuret. Jos AVH:n sairastaneen hoitoketju kuitenkin katkeaa siihen, kun hän lähtee sairaalasta, akuuttihoidon tulokset valuvat hiekkaan. Neurologian erikoislääkärin Mika Koskisen laskelmien mukaan vuonna 2015 AVH-potilaan kuukauden akuuttikuntoutus maksoi noin 15 000 euroa. Vuosi pysyvässä laitoshoidossa taas maksoi 50 000. Kuntoutus on halpaa verrattuna laitoshoitoon.

Uusi synkkä pilvi kuntoutuksen ylle on noussut kilpailutuslainsäädännön myötä. Nyt ei enää riitä, että ollaan huolissaan kuntoutuksen määrästä, myös laadusta on alkanut tulla murheenkryyni. AVH:n jälkeinen kuntoutus toimikoon tässäkin esimerkkinä. Aivoverenkiertohäiriön sairastaneen kanssa työskentelevältä puheterapeutilta, toimintaterapeutilta tai vaikka fysioterapeutilta vaaditaan erityisosaamista ja kokemusta, jota ei kerry kuin työn ja opiskelun kautta. Kilpailutus on kuitenkin johtamassa siihen, etteivät neurologista kuntoutusta enää välttämättä anna ne, jotka siihen parhaiten perehtyneet, vaan se, joka tarjoaa palvelun halvimmalla. Vaarana on, että kuntoutuksen tulokset heikkenevät ja käsitykset sen tehosta ja tarpeellisuudesta alkavat horjua.

Uutta hallitusohjelmaa laadittaessa on taloudellisesti kannattavaa hoitaa AVH-kuntoutus ja koko hoitopolku kerralla kuntoon.

 

 

 

Tiina Viljanen, toiminnanjohtaja, Aivoliitto