Skip to content

Kuntoutus: Ei riitä määrä, ja laatukin on uhattuna

5.4.2019 10.02

Hyvinvointi ja terveys
Hyvinvointi ja terveysKuntoutusHyvinvointi ja terveysKansanterveys

Aivoliiton taannoin teettämässä selvityksestä kävi ilmi, että aivoverenkiertohäiriön (AVH) sairastaneiden kuntoutuksessa on huimia alueellisia eroja. Vaikka osassa sairaanhoitopiirejä kuntoutusta sai jonkin verran, toisissa kuntoutus oli minimaalista tai lähes olematonta. Siksi yleistä tilannetta kuvaava luku jäi surullisen matalaksi: 15 prosenttia heistä, jotka tarvitsisivat aivoverenkiertohäiriön jälkeistä kuntoutusta, sai sitä.

Lukua kannattaa verrata siihen, että kaikista aivoverenkiertohäiriön saaneista noin puolelle jää ongelmia ja puutoksia, jotka vaativat kuntoutusta. Silti varsinkin neurologiseen kuntoutukseen erikoistuneen yksikön antama, moniammatillinen ja yksilöllinen AVH-kuntoutus on siis vain harvojen saatavilla. Näin ei saisi olla, sillä AVH-kuntoutus on lakisääteinen oikeus.

On selvää, että kun niukkoja kuntoutusresursseja jaetaan, niitä priorisoidaan, haluttiin sitä tai ei. Liian usein vähemmälle tuntuu jäävän yli 65-vuotias sairastunut. Tämä on linjassa yleisen terveyspoliittisen keskustelun kanssa, jossa työikäisten kuntoutuksessa nähdään etuja ja kehittämisen paikka, mutta jossa seniorikansalaiset jäävät paitsioon. Huomiotta jää myös tutkimustieto, jonka mukaan ikäihminen saattaa hyötyä kuntoutuksesta jopa työikäistä enemmän. Kuntoutus voi olla juuri se tekijä, joka katkaisee seniorin ongelmien kärjistymisen siihen pisteeseen, ettei itsenäinen elämä kotona ole enää mahdollinen.

Aivoverenkiertohäiriöiden yleisyyden takia toivoisi rahapuheen kantautuvan päättäjien korviin. Suomeen on rakennettu AVH:n akuuttihoitojärjestelmä, jota parempaa ei maailmassa ole. Hoitoa saa, sairastuipa sitten yöllä tai päivällä, pyhänä tai arkena. Akuuttihoito on kallista, mutta sen hyödyt ovat suuret. Jos AVH:n sairastaneen hoitoketju kuitenkin katkeaa siihen, kun hän lähtee sairaalasta, akuuttihoidon tulokset valuvat hiekkaan. Neurologian erikoislääkärin Mika Koskisen laskelmien mukaan vuonna 2015 AVH-potilaan kuukauden akuuttikuntoutus maksoi noin 15 000 euroa. Vuosi pysyvässä laitoshoidossa taas maksoi 50 000. Kuntoutus on halpaa verrattuna laitoshoitoon.

Uusi synkkä pilvi kuntoutuksen ylle on noussut kilpailutuslainsäädännön myötä. Nyt ei enää riitä, että ollaan huolissaan kuntoutuksen määrästä, myös laadusta on alkanut tulla murheenkryyni. AVH:n jälkeinen kuntoutus toimikoon tässäkin esimerkkinä. Aivoverenkiertohäiriön sairastaneen kanssa työskentelevältä puheterapeutilta, toimintaterapeutilta tai vaikka fysioterapeutilta vaaditaan erityisosaamista ja kokemusta, jota ei kerry kuin työn ja opiskelun kautta. Kilpailutus on kuitenkin johtamassa siihen, etteivät neurologista kuntoutusta enää välttämättä anna ne, jotka siihen parhaiten perehtyneet, vaan se, joka tarjoaa palvelun halvimmalla. Vaarana on, että kuntoutuksen tulokset heikkenevät ja käsitykset sen tehosta ja tarpeellisuudesta alkavat horjua.

Uutta hallitusohjelmaa laadittaessa on taloudellisesti kannattavaa hoitaa AVH-kuntoutus ja koko hoitopolku kerralla kuntoon.

 

 

 

Tiina Viljanen, toiminnanjohtaja, Aivoliitto

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Hyvinvointi ja terveys -blogi

Kaikki blogin artikkelit
Blogi

16.12.2019 09:40

Vanhemman ja nuoren yhteinen aika ei vaadi ihmetekoja

Näin joulun lähestyessä monet odottavat rauhoittumista ja yhdessäoloa läheisten kanssa. Se, että vanhemmat pysähtyvät arjen kiireistä olemaan läsnä ja keskustelemaan nuoren kanssa, on monelle nuorelle juuri sitä, mitä hän kaipaa. Tunne- ja vuorovaikutustaitoja opettavan Friends-ohjelman tiimi haastatteli nuoria Aseman Lapset ry:n ylläpitämässä nuorisokahvilassa ”Parasta on kun ei oo mihinkään kiire, katotaan joku leffa tai uutiset […]

Blogi

28.11.2019 13:00

Tulevaisuuden sote-keskuksiin saatava mukaan brändätyt järjestöpalvelut

Edellisessä sote-valmistelussa järjestöjen palvelujen laajuutta ja monimuotoisuutta ei tunnettu, koska järjestöt eivät olleet kuvanneet ja brändänneet niitä. Jos Minna Kivipellon kanssa hahmottelemamme sote-keskustoiminnan mallinnus etenee, se edellyttää, että järjestöjen arvokkaat ja vaikuttavat toiminnot ja palvelut tunnetaan. Blogini 1. osassa käsittelin: Miten rakentaa Sosiaalibarometri 2019:n mukainen sote-keskus? Nyt tarkastelen, miten järjestöt asemoidaan sinne ja miten ne […]

Blogi

15.11.2019 12:00

Vardagen på halvvägshemmet i Malax

Det är början på en ny vecka i november, höstmörkret är påtagligt över Pixnebacken i Malax. Personalen gör frukost och kaffe, och boende på halvvägshemmet och personer från närområdet droppar in för att delta i den dagliga gruppverksamheten. I skymningen gör sig ljuset på bordet mysigt och man slår sig ner i sofforna för att […]