Skip to content

Kuntoutus: Ei riitä määrä, ja laatukin on uhattuna

5.4.2019 10.02

Hyvinvointi ja terveys
Hyvinvointi ja terveysKuntoutusHyvinvointi ja terveysKansanterveys

Aivoliiton taannoin teettämässä selvityksestä kävi ilmi, että aivoverenkiertohäiriön (AVH) sairastaneiden kuntoutuksessa on huimia alueellisia eroja. Vaikka osassa sairaanhoitopiirejä kuntoutusta sai jonkin verran, toisissa kuntoutus oli minimaalista tai lähes olematonta. Siksi yleistä tilannetta kuvaava luku jäi surullisen matalaksi: 15 prosenttia heistä, jotka tarvitsisivat aivoverenkiertohäiriön jälkeistä kuntoutusta, sai sitä.

Lukua kannattaa verrata siihen, että kaikista aivoverenkiertohäiriön saaneista noin puolelle jää ongelmia ja puutoksia, jotka vaativat kuntoutusta. Silti varsinkin neurologiseen kuntoutukseen erikoistuneen yksikön antama, moniammatillinen ja yksilöllinen AVH-kuntoutus on siis vain harvojen saatavilla. Näin ei saisi olla, sillä AVH-kuntoutus on lakisääteinen oikeus.

On selvää, että kun niukkoja kuntoutusresursseja jaetaan, niitä priorisoidaan, haluttiin sitä tai ei. Liian usein vähemmälle tuntuu jäävän yli 65-vuotias sairastunut. Tämä on linjassa yleisen terveyspoliittisen keskustelun kanssa, jossa työikäisten kuntoutuksessa nähdään etuja ja kehittämisen paikka, mutta jossa seniorikansalaiset jäävät paitsioon. Huomiotta jää myös tutkimustieto, jonka mukaan ikäihminen saattaa hyötyä kuntoutuksesta jopa työikäistä enemmän. Kuntoutus voi olla juuri se tekijä, joka katkaisee seniorin ongelmien kärjistymisen siihen pisteeseen, ettei itsenäinen elämä kotona ole enää mahdollinen.

Aivoverenkiertohäiriöiden yleisyyden takia toivoisi rahapuheen kantautuvan päättäjien korviin. Suomeen on rakennettu AVH:n akuuttihoitojärjestelmä, jota parempaa ei maailmassa ole. Hoitoa saa, sairastuipa sitten yöllä tai päivällä, pyhänä tai arkena. Akuuttihoito on kallista, mutta sen hyödyt ovat suuret. Jos AVH:n sairastaneen hoitoketju kuitenkin katkeaa siihen, kun hän lähtee sairaalasta, akuuttihoidon tulokset valuvat hiekkaan. Neurologian erikoislääkärin Mika Koskisen laskelmien mukaan vuonna 2015 AVH-potilaan kuukauden akuuttikuntoutus maksoi noin 15 000 euroa. Vuosi pysyvässä laitoshoidossa taas maksoi 50 000. Kuntoutus on halpaa verrattuna laitoshoitoon.

Uusi synkkä pilvi kuntoutuksen ylle on noussut kilpailutuslainsäädännön myötä. Nyt ei enää riitä, että ollaan huolissaan kuntoutuksen määrästä, myös laadusta on alkanut tulla murheenkryyni. AVH:n jälkeinen kuntoutus toimikoon tässäkin esimerkkinä. Aivoverenkiertohäiriön sairastaneen kanssa työskentelevältä puheterapeutilta, toimintaterapeutilta tai vaikka fysioterapeutilta vaaditaan erityisosaamista ja kokemusta, jota ei kerry kuin työn ja opiskelun kautta. Kilpailutus on kuitenkin johtamassa siihen, etteivät neurologista kuntoutusta enää välttämättä anna ne, jotka siihen parhaiten perehtyneet, vaan se, joka tarjoaa palvelun halvimmalla. Vaarana on, että kuntoutuksen tulokset heikkenevät ja käsitykset sen tehosta ja tarpeellisuudesta alkavat horjua.

Uutta hallitusohjelmaa laadittaessa on taloudellisesti kannattavaa hoitaa AVH-kuntoutus ja koko hoitopolku kerralla kuntoon.

 

 

 

Tiina Viljanen, toiminnanjohtaja, Aivoliitto

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Hyvinvointi ja terveys -blogi

Kaikki blogin artikkelit
Blogi
erityisasiantuntija

14.6.2019 12:30

Kansanterveys kiittää hallitusohjelmaa

Kesäkuun alussa toimikautensa aloittaneen hallituksen ohjelma sisältää ilahduttavan monia kansanterveyttä tukevia kirjauksia. Niitä ovat esimerkiksi lupaus lisätä matalan kynnyksen elintapaohjausta ja ennaltaehkäiseviä toimia sekä vähentää antibioottien liikakäyttöä. Todellisina hyvinvointi-investointeina voidaan nähdä niin ikään hallitusohjelmaan asetetut tavoitteet rokotus- ja seulontaohjelmien laajentamisesta. Edellä mainitut toimenpiteet ovat myös kustannusvaikuttavia, koska ne tuottavat terveyshyötyjä ja säästävät terveydenhuollon kustannuksia. Väestön terveyttä […]

Blogi

31.5.2019 08:30

Mars matkalle! Terveyttä työpaikoille

Nuohooja kiipeilee ja työskentelee hankalissa asennoissa. Parturi-kampaajan hartiat ja selkä rasittuvat pitkän päivän aikana. Toimistotyötä tekevälle istuminen käy voimille, matkatyötä tekevä väsyy pitkistä päivistä ja aikaeroista. Ammattikuljettajan kroppaa haastaa istuminen ja tärinä, asiakaspalvelussa odotetaan iloisuutta, ja vuorotyötä tekevän uni häiriintyy helposti. Esimerkeistä voi helposti todeta, miten eri tavoin eri työt ja ammatit vaikuttavat terveyteen ja […]

Blogi
erityisasiantuntija

22.5.2019 09:00

“Elämmekö nykyisin pidempään – vai kuolemmeko pidempään?”

Kymmenisen vuotta sitten istuin eräässä seminaarissa kuuntelemassa asiantuntija-alustuksia väestöennusteista ja palvelurakenteista, kun joku esitti sen – kysymyksen, jota olen pohtinut siitä lähtien. ”Elämmekö me nykyisin pidempään, vai kuolemmeko me pidempään?” Tuohon vuosia sitten esitettyyn kysymykseen kiteytyy kovin paljon tässäkin ajassa kiinni olevaa, oleellista ja tärkeää. Minkälaista on hyvä elämä? Tulemmeko kuulluiksi? Saammeko apua, kun sitä […]