Skip to content

Kuntoutussuunnitelman tulee rokata, ei sakata!

20.5.2022 9.00

Sosiaali- ja terveyspalvelut
Hyvinvointi ja terveysHyvinvointi ja terveysSosiaali- ja terveyspalvelutSote-järjestöt
Riitta Saksanen nojaa hymyillen aitaan punaisen puutalon edessä.

Riitta Saksanen

Yleisessä keskustelussa on havaintoja siitä, että Kelan vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen päätöksissä on tapahtunut muutosta siten, että kuntoutusta vähennetään lyhentämällä kuntoutuskerralle myönnettävää aikaa ja/tai vähentämällä kuntoutuskertojen määrää. Vaikeasti vammaisten ja pitkäaikaisesti sairaiden ihmisten kohdalla tämä herättää huolta, koska ammattitaidolla suoritettu kuntoutus on heille usein yksi perusta päivittäisen toimintakyvyn ylläpitämiseen ja joskus myös edistämiseenkin. Mitä merkitsee, jos kuntoutuksen ammattilaisen antamasta kuntoutuksesta otetaan vaikkapa neljännes pois?

Arki kuntouttaa meitä kaikkia, omaehtoinen toiminta ylläpitää toimintakykyämme niin vammaisten kuin ei-vammaisten ihmisten kohdalla. Tässä yhteydessä tuleekin mieleen jo lähes fraasiksi tullut kysymys: onko vammainen ihminen aina kuntoutuja vai voiko hän elää arkeaan välillä pelkästään perheenjäsenenä, naapurina, oppilaana, kalakaverina, kumppanina, työkaverina? Tiedostan, että tätä nostetaan esiin aika ajoin. Yhteisessä keskustelussa kysymys on kuitenkin hyvä muistaa ja miettiä, olisiko tässä uudenlaisen sanoittamisen paikka?

Yksilölliset tarpeet näkyväksi suunnitelmalla

Keskeinen väline kertoa Kelan kuntoutuspäätösten ratkaisijoille vammaisen ihmisen kuntoutuksen tarpeesta ja sen merkityksestä vammaiselle ihmiselle itselleen on kuntoutussuunnitelma.

Kuntoutussuunnitelmiin tulee saada näkyviin yksilöllisyys ja ihmisen kokonaistilanne. Tässä yhteydessä on tärkeä muistaa kuntoutujan asiantuntijuus omassa asiassaan. Kokonaisvaltainen vammaisen ihmisen elämäntilanteen tuntemus suhteutettuna yksilöllisiin toimintakyvyn haasteisiin tulee olla lähtökohta, kun tavoitteita lääkinnälliselle kuntoutukselle yhteisesti kuntoutujan kanssa asetetaan. Tämä myös mahdollistaa tavoitteiden toteutumisen arvioimisen, kun kuntoutussuunnitelmaa seuraavan kerran päivitetään.

Kelan käyttöön ottama ICF-viitekehys on oiva ohjaamaan kuntoutussuunnitelmaa, koska se huomioi vammaisen ihmisen tilannetta toimintakyvyn ja sen rajoitteiden ohella myös yksilötekijät sekä toimintaympäristön. Näillä asioilla on diagnoosia suurempi merkitys. Tiedämme, että samasta diagnoosista riippumatta kuntoutuksen ja apuvälineiden tarpeet ovat kullakin ihmisellä omanlaisensa. Kuntoutussuunnitelmat laaditaan julkisessa terveydenhuollossa, nyt tulisikin varmistaa, että ICF-viitekehyksen tuntemus on terveydenhuollossa riittävää.

Hyvä kuntoutussuunnitelma on asiakkaan etu, tämä ajatus jaetaan niin Kelassa kuin vammaisjärjestöissä. On hyvä asia, että Kela tekee yhteistyötä terveydenhuollon kanssa niin yksittäisiä kuntoutussuunnitelmia tarkistaen kuin kuntoutussuunnitelmien laadun kehittämiseksi. Olen itsekin osallistunut Kelan julkiselle terveydenhuollolle suunnattuun koulutustilaisuuteen, jossa yhtenä teemana oli kuntoutussuunnitelma. Tällöin mieleeni nousi ajatus siitä, että näissä koulutuksissa voisi olla mukana myös vammais- ja potilasjärjestöjen edustus avaamassa vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen tosiasiallista merkitystä vammaisille ja pitkäaikaisesti sairaille ihmisille.

Kirjoittaja Riitta Saksanen on sosiaali- ja terveyspoliittinen asiantuntija Invalidiliitossa ja Vammaisfoorumin kuntoutustyöryhmän jäsen.
Riitta.Saksanen@invalidiliitto.fi


Blogi liittyy SOSTEn sosiaali- ja terveysjärjestöiltä keräämiin ehdotuksiin Kelan toiminnan kehittämiseksi.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Hyvinvointi ja terveys -blogi

Kaikki blogin artikkelit
Blogi
hankepäällikkö

15.6.2022 08:00

Järjestöillä riittää vaikuttamisen paikkoja hyvinvointialueilla – toimintaedellytykset, strategiat, palvelupolut sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Sote-uudistus Hyvinvointialueiden valmistelussa alkoi maaliskuussa uusi vaihe, kun alueiden ylintä poliittista valtaa käyttävät aluevaltuustot aloittivat toimintansa. Tärkeäksi vaikuttamisen teemaksi nousi järjestöjen rooli hyvinvointialueiden pitkän aikavälin toimintaa määrittelevissä hyvinvointialuestrategioissa. Järjestöjen strategiavaikuttamisen tueksi Järjestöjen sote-muutostuki tuotti aivoriihen aineiston pohjalta materiaalia, jonka avulla järjestöt eri hyvinvointialueilla ovat voineet pohtia, miten ne kiinnittäisivät toimintaansa hyvinvointialueensa strategiaan. Strategiatyö jatkuu osalla hyvinvointialueista […]

Blogi
hankepäällikkö

15.6.2022 07:59

Organisationerna har mycket att påverka i välfärdsområdena – verksamhetsförutsättningar, strategier, servicestigar och främjande av välfärd och hälsa

Sote-uudistus I mars inleddes en ny fas i beredningen av välfärdsområdena, då välfärdsområdesfullmäktigena med högsta politiska makt i områdena inledde sin verksamhet. Ett viktigt tema att påverka blev organisationernas roll i välfärdsområdenas strategier, vilka definierar välfärdsområdenas långsiktiga verksamhet. Till stöd för organisationernas strategipåverkan producerade projektet ”Järjestöjen sote-muutostuki” material, baserat på brainstormingdata, med vars hjälp organisationerna inom […]

Blogi

13.6.2022 09:00

Miten saamme parhaat innovaatiot lisäämään suomalaisten terveyttä ja hyvinvointia?

Sote-uudistus Epävakaa, epävarma, monimutkainen ja epäselvä – näillä sanoilla voi kuvailla tämänhetkistä maailmaamme (englanniksi VUCA-world, lyhenteet sanoista Volatility, Uncertainty, Complexity, Ambiguity). Vaikka toimintaympäristömme on aiempaa vaikeammin ennakoitavissa, todellisuudessa mikään asia ei nykyisessä epävarmuudessakaan kehity tyhjiössä, vaan muutoksesta on ollut havaittavia signaaleja jo pitkään ennen käännekohtaa. Miten sote-kentän tulisi tulkita signaaleja tulevaisuudesta, ja miten kehitetään entistä vaikuttavampia […]