Sosiaali- ja terveysministeriö on juuri julkaissut Kuntoutuksen uudistamisen toimintasuunnitelman vuosille 2020–2022. Se tulee viitoittamaan kuntoutuksen uudistamistyötä tällä hallituskaudella ja tuo uutta vauhtia kuntoutuskomitean vuonna 2017 antamien ehdotusten toimeenpanolle ja laaja-alaiselle kuntoutuksen kehittämiselle. Toimintasuunnitelmassa käydään läpi kaikki komitean 55 ehdotusta ja esitetään, miten ja millä aikataululla niitä viedään eteenpäin. Ehdotuksia koskevat suunnitelmat ovat osin yksityiskohtaisia, osa tarkentuu ajan myötä.
Kuntoutuksen kehittäminen ei saa jäädä muun kehittämisen jalkoihin
Kuntoutuksen kehittäminen kytkeytyy suunnitelmassa lukuisiin muihin meneillään oleviin kehittämishankkeisiin, kuten Tulevaisuuden sote-keskus-ohjelmaan, työkykyohjelmaan ja sosiaaliturvan uudistukseen. Tämä on luontevaa siitä näkökulmasta, että kuntoutus on luonteeltaan monialaista ja sillä on yhtymäkohtia erilaisiin palveluihin ja etuuksiin.
Riskinä kuitenkin on, että kuntoutus katoaa muihin kokonaisuuksiin ja sen kehittäminen jää aiottua vähäisemmäksi ja tulokset kuntoutuksen osalta vajaiksi. Siksi on tärkeää, että laajaa kehittämistyötä seurataan kuntoutusnäkökulmasta ja että seuranta ja kuntoutuksen kokonaisuus ovat jonkun vastuulla.
Lisäksi kehittämistyössä pitää löytää osa-alueita, joissa kuntoutus nousee selkeästi kehittämistoimien painopisteeksi. Hyvin toimiva kuntoutus vastaa sekä ihmisten inhimillisiin tarpeisiin että yhteiskunnan asettamiin tavoitteisiin, kuten työllisyysasteen nostamiseen. Toimivaa kuntoutusta voi pitää yhtenä hyvinvointiyhteiskunnan peruspilareista. Sen vuoksi kuntoutus ja sen kehittäminen ansaitsevat huomiota ja kunnollista resursointia.
Ihmiset mukaan kehittämistyöhön
Palvelujen tulee lähteä ihmisten tarpeista, ja ihmisten tulee entistä enemmän olla osallisina palvelujen kehittämisessä. Rakenteita tarvitaan, mutta niiden taakse ei saa hämärtyä se, keitä varten rakenteita, palveluja ja toimintamalleja luodaan.
Kuntoutuksessa ihmisen oman aktiivisen roolin merkitys on jo tunnistettu. Kuntoutujan eli ihmisen itsensä merkitystä kuntoutuksen onnistumisessa ja kuntoutuksen kehittämisessä ei voi liikaa korostaa. Siksi kehittämistyössä tulee yhä enemmän tarjota ihmisille osallistumisen mahdollisuuksia.
Kehittämistyön tulee jatkua pitkäjänteisesti yli hallituskausien
Kuntoutuksen uudistamisessa tärkeää on pitkäjänteinen, tavoitteellinen ja suunnitelmallinen kehittämistyö. On toivottavaa, että se nähdään niin tärkeänä, ettei kehittämistyö pääty nykyisen hallituskauden loppuessa vaan jatkuu aktiivisena myös tulevilla hallituskausilla. Toimintasuunnitelman valmisteluprosessin aikana järjestöt osallistuivat suunnitelmaa koskeviin keskusteluihin ja työpajoihin. Jatkossa järjestöt ovat mielellään entistäkin tiiviimmin mukana yhteisessä kehittämistyössä omalla asiantuntemuksellaan.
Lue myös
Sosiaali- ja terveysministeriön tiedote 18.12.2020: Kuntoutuksen uudistamisen toimintasuunnitelma julkaistu – kuntoutus nivoutuu osaksi sote-palveluja