Skip to content

Kuolinsyytutkintaa – tarinoita yhdistysten elinkaaren lopusta

27.11.2018 13.25

Järjestöbaro
Elinvoimaiset järjestötJärjestötJärjestöbaro

Vuoden 2017 puhdistuksessa poistettiin 35 000 eri alojen toimimatonta yhdistystä

Mitä yhteistä on Kuopion Kylvettäjäin ja Pesijäin ammattiosastolla, Takkusalmen Sonniyhdistyksellä, Suomen Kansan Yhtenäisyyden Puolueen Jakomäen osastolla ja jämsäläisellä Raittiusyhdistys Uusi-Kipunalla? Ne kaikki ovat esimerkkejä Patentti- ja rekisterihallituksen vuonna 2017 rekisteristä toimimattomina poistamista lähes 35 000 yhdistyksestä. Nämä yhdistykset ovat hiipuneet purkautumisilmoitusta jättämättä ja jääneet yhdistysrekisteriin, josta ne poistettiin vuoden 2017 alussa tehdyssä puhdistuksessa. Vastaava toimenpide toteutettiin edellisen kerran vuonna 1991, jolloin rekisteristä poistettiin noin 24 500 toimimatonta yhdistystä.

Vuonna 2017 rekisteristä puhdistettujen yhdistysten lista heijastelee monin esimerkein kaikuja menneestä Suomesta. Muun muassa maamme elinkeinorakenteessa ja puoluekentässä tapahtuneiden murrosten jäljet näkyvät rekisteriin itsestään kuolleina jääneiden ammatti- ja puolueosastojen suurena määränä.

Sosiaali- ja terveysalan yhdistyksiä on viime vuonna rekisteristä poistetuissa yhdistyksissä 1425 eli neljä prosenttia. Rekisteristä poistettujen sosiaali- ja terveysyhdistysten kaksi lukumäärältään suurinta ryhmää ovat raittiusyhdistykset (neljäsosa) ja sotaveteraaniyhdistykset (runsas kymmenesosa). Raittiusyhdistysten suuri osuus selittyy sillä, että niitä on rekisteröity 1900-luvun alusta lähtien valtava määrä: esimerkiksi kunta- ja kunnanosayhdistyksiä, eri puolueita lähellä olevia yhdistyksiä sekä niiden lisäksi vielä omia yhdistysryppäitä kokoamaan spesifejä ihmisryhmiä kuten nuoria, opiskelijoita, eri ammateissa toimivia tai muilla tavoin rajattuja raittiusaatteen kannattajia. Tämän vuosikymmenien aikana tapahtuneen massaorganisoitumisen purkautuminen näkyy nyt suurena itsestään hiipuneiden yhdistysten määränä. Silti ei voida puhua raittiusaatteen tai edes alan yhdistysten katoamisesta, sillä rekisterissä on edelleen 150 yhdistystä, joiden nimeen on kirjattuna raittius-sana jossakin muodossa sekä toistakymmentä vastaavan ruotsinkielisen nykterhet-ilmauksen nimeensä sisällyttänyttä yhdistystä. Lisäksi uusiakin raittiusyhdistyksiä syntyy edelleen.

Mihin yhdistykset kuolevat – purkautumisten syitä ja taustoja

Edellä mainittujen 1425 rekisteristä poistettujen sote-yhdistyksen lisäksi tällä vuosikymmenellä (2010–2017) on purkautunut 714 sosiaali- ja terveysalan yhdistystä itse tekemänsä ilmoituksen perusteella. Ensimmäistä kertaa Suomessa Järjestöbarometri 2018 selvitti lähemmin sosiaali- ja terveysyhdistyksen purkautumisten syitä ja taustoja. Tätä varten kerättiin kyselyaineisto noin 200 em. ajanjaksolla purkautuneelta alan yhdistykseltä.

Yhdistysten purkautumistarinat ovat moninaisia: joillakin toimintaan käytettävissä olevien varojen tai toimintatilojen puute ja joillakin kuntaliitos tai lisääntynyt kilpailu tuotetuissa palveluissa on ollut keskeinen purkautumiseen vaikuttanut tekijä. Kaikkein yleisimmin taustalla ovat kuitenkin toiminnan mahdollistavien ihmisten vähyys tai suoranainen loppuminen. Luottamushenkilöiden, vapaaehtoisten ja muiden aktiivien kaikkoaminen on tavallisimmin purkautumisen pääsyy. Joskus yhden avainhenkilön vetäytyminen riittää viemään yhdistyksen toimintakyvyn. Yhdistykset ovat joustavia ja kekseliäitä sopeuttamaan toimintaansa voimavarojen mukaiseksi, mikäli se on tarpeen esimerkiksi käytettävien rahojen tai toimintatilojen vähenemisen vuoksi. Tekijöiden niukkuutta on vaikeampi kompensoida millään. Ihmiset ovat yhdistystoiminnan keskeisin ja korvaamattomin voimavara, jonka puuttumisesta muodostuu useimmiten yhdistysten toiminnan jatkuvuuden suurin uhka.

Yhdistykset purkautuvat monista syistä

Miten yhdistykset purkautuvat? Järjestöbarometri 2018

Purkautuminen ei ole yhdistyksen epäonnistumisen merkki – eikä aina edes loppu toiminnalle

Yhdistyskentän dynamiikkaan kuuluu se, että sinne syntyy koko ajan uusia toimijoita osan vanhoista kuollessa pois. Esimerkiksi uusia sosiaali- ja terveysalan yhdistyksiä syntyy koko ajan vähintään yhtä paljon kuin vanhoja poistuu rekisteristä: vuosina 2005–2017 niitä on rekisteröity yli 2200.

Yhdistyksen toiminnan loppuminen ei ole osoitus sen epäonnistumisesta, vaan se voi olla merkki täydellisestä onnistumisesta. Yhdistys voi saavuttaa keskeiset tavoitteensa, jolloin sen alkuperäinen toiminnan tarkoitus lakkaa. Esimerkkejä tästä ovat hankkeiden hallinnointiin perustetut yhdistykset, jotka purkautuvat saatuaan projektin päätökseen. Toinen kuvaava esimerkki on sotaveteraani- ja -invalidiyhdistykset, joiden toiminnan alkuperäinen tarkoitus ja päämäärä on joissakin paikallisorganisaatioissa jo saavutettu – ja kaikki sodan käyneet sekä siellä vammautuneet on autettu ja hoidettu ja tuettu viimeiseen veteraaniin ja invalidiin saakka tämänhetkisen arvion mukaan viimeistään 2030-luvulla.

Purkautuminen lopettaa yhdistyksen, mutta ei läheskään aina sen toimintaa. Järjestöbarometri 2018.

Mitä purkautuneille yhdistyksille tapahtuu? Järjestöbarometri 2018.

Myös silloin, kun yhdistys itse arvioi purkautumissyykseen vapaaehtoisten, osallistujien, muiden aktiivien ja jäsenten loppumisen tai ikääntymisen, kyseessä on usein käytännössä yhdistyksen toimintaidean ja toiminnan tarkoituksen tuleminen tiensä päähän. Yhdistys on syntynyt aikanaan havaittuun tarpeeseen, mutta sille ei ole nykyhetkellä eikä kyseisellä maantieteellisellä ja toiminnallisella alueella enää kysyntää. Se on täyttänyt tehtävänsä.

Yhdistyksen purkautuminen päättää sen olemassaolon kyseisenä rekisteröitynä organisaationa, mutta varsin usein sen elinaikanaan toteuttama toiminta jatkaa silti elämäänsä jossakin toisessa muodossa. Runsaalla kolmasosalla vuosina 2010–2017 purkautuneista yhdistyksistä toiminta on jatkunut joko fuusioituneena toiseen yhdistykseen, ei-rekisteröitynä toimintaryhmänä ja parissa tapauksessa osakeyhtiönä. Tämä on jälleen yksi hyvä esimerkki yhdistysten – tai paremminkin niiden takana olevien ihmisten – joustavuudesta ja kekseliäisyydestä sopeuttaa toimintaa vastamaan vallitsevia olosuhteita ja voimavaroja.

Kommentit

  1. Marja Vuorinen sanoo:

    Tämä on ihan tosi loistava artikkeli. Uutta dataa paljon, uusia näkökulmia ja kunnon asiantuntija-arvio sekä kytky yhteiskunnallisiin muutoksiin. Pitäisi saada julkaistuksi jossain isossa mediassa, esim Suomen Kuvalehdessä tms.

  2. Leena Rosenberg sanoo:

    Kiitos mahtavasta tietopläjäyksestä. Olen samaa mieltä Marja Vuorisen kanssa siitä, että tämä tieto pitäisi saada mukaan yleiseen järjestökeskusteluun. Varsinkin täällä ruuhka-Suomen ulkopuolella taiteilemme yhä enenevässä määrin aktiivisen väen loppumisen kanssa.

  3. Anna sanoo:

    En ihmettele, että uusia aktiiveja ei tule. Monessa yhdistyksessä on vanhakantaisia toimijoita, jotka eivät uusia ideoita kaipaa eivätkä mitään uusia toimintatapoja hyväksy, vaan määräävät kaikesta – jopa ihmisten käyttäytymissäännöistä! Kuka nuorempi lähtee vapaa-aikaansa uhraamaan moisiin yhteisöihin.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Elinvoimaiset järjestöt -blogi

Kaikki blogin artikkelit
Blogi
erityisasiantuntija

5.6.2019 17:39

Pikavippejä, geoblokkausta ja byrokratiaa – tarkastelussa hallitusohjelman kansalaisyhteiskuntakirjaukset

Byrokratiaa kevennetään. Autonomiaa kasvatetaan. Avustusjärjestelmä uudistetaan. Sote-järjestöjen toimintaedellytyksiä vahvistetaan. Kansalaisjärjestöillä ja erityisesti sosiaali- ja terveysjärjestöillä on syytä olla tyytyväinen edellä mainittuihin hallitusohjelman kirjauksiin. Hallitusohjelmaa lukiessa tuntuu siltä, että puolueet ovat monelta osin kuulleet järjestöjen huolet ja viestit. Kansalaistoiminnan hallintokuormaa on vara purkaa ja lupakäytäntöjä keventää, toivottavasti tämä työ saadaan pian käyntiin. Myös kansalaisyhteiskunnan vahvistaminen – […]

Blogi

23.5.2019 08:30

Vad är Forums roll i att stödja civilsamhället?

I början av 1990-talet pågick en utredning av den svenska socialtjänsten. Eftersom utredningen inte tog alls tog upp frågor av vad det svenska civilsamhället gjorde när det gäller sociala frågor, så valde ett antal organisationer att bilda en svensk intresseorganisation för socialt arbete som grundades på civilsamhällets organisationer. Det blev Forum – idéburna organisationer med […]

Blogi
viestintäpäällikkö

12.3.2019 16:42

Onneksi oli joku! 

Keväällä 1998 olin kolmetoistavuotias. Kotimatkalla harrastuksestani kuvataidekerhosta vastaani tuli ambulanssi. Lisäksi pihassamme oli poliisiauto. Kotona eteisessä lojuivat äitini kauppakassit purkamattomina. Isoveljeni oli kuollut. Sinä keväänä kasvoin nopeammin kuin muut ikäiseni ja opin paljon uutta.  Opin vastaanottamaan aikuisten hyvää tarkoittavia, mutta ajattelemattomia surunvalitteluja, jotka ryöpsähtivät liikutukseksi, jopa itkuksi. Opin suojaamaan tunteeni uteliailta katseilta sekä ottamaan kasvoilleni sopivan […]