Kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunta KANE selvitti, miten järjestöt kokevat yhteistyön sujuvan julkisen hallinnon kanssa. Järjestöt olivat melko tyytyväisiä mahdollisuuteensa vaikuttaa ja osallistua. Järjestö- ja vapaaehtoistoiminnan arvostus on myös korkealla. Sen sijaan julkisten avustamiskäytäntöjen koetaan tiukentuneen eikä toiminnan arvostus näy resursseissa. Vastaajat kokevat, että yhteiskunta odottaa heiltä yhä enemmän palveluita, mutta ne pitäisi tuottaa vapaaehtoisvoimin.
Tärkein vaikutuskanava ovat työryhmät
Vaikuttavin tapa vaikuttaa valtionhallinnon päätöksentekoon on kyselyn vastaajien mukaan jäsenyys valtiohallinnon työryhmässä. Työryhmien työskentelyssä toteutuvatkin varmasti parhaiten ne keskeiset periaatteet, joita kyselyn vastaajat toivoivat järjestökentän ja valtionhallinnon vuorovaikutukselta.
Vuorovaikutuksen pitää olla:
- aitoa
- säännöllistä
- alkaa mahdollisimman varhain
- kaikissa prosessin vaiheissa
Parhaiten valtionhallinnon valmisteluun pääsivät kyselyn tulosten mukaan vaikuttamaan valtakunnalliset järjestöt, joilla on palkattuja työntekijöitä. Isoimmilla järjestöillä on resursseja seurata ja osallistua julkiseen keskusteluun aktiivisesti ja järjestää henkilökohtaisia tapaamisia.
Huomiota tuleekin kiinnittää siihen, että valtionhallinnon kuuleminen tavoittaa myös pienemmät, vapaaehtoisvoimin toimivat järjestöt.
Työpajoilla ei voi korvata työryhmätyöskentelyä
Hallitusohjelma lupaa kansalaisyhteiskunnan kuulemista entistä varhemmin ja laajemmin. Samaan aikaan näyttää kuitenkin vaikeutuvan pääsy kaikkein vaikuttavimpaan osallistumisen muotoon, työryhmätyöskentelyyn.
Virallisen työryhmä- ja komiteatyöskentelyn rinnalla ja sijaan valtionhallinto on alkanut toteuttaa erilaisia työpajoja ja vapaamuotoisia pyöreän pöydän keskusteluja. Ne ovat kertaluontoisia ja osallistujan voi olla vaikea hahmottaa, mihin niillä pyritään ja mikä on kyseisen keskustelun todellinen vaikuttavuus.
Työpajoissa istutaan mukavasti pienissä ryhmissä, ilmapiiri on rento ja puhetta riittää. Työpajan vaikein vaihe alkaa, kun ryhmien keskusteluista pitäisi tehdä yhteenveto ja johtopäätöksiä. Vaihtoehtoja on ainakin kaksi: Yhteenveto laaditaan niin yleisellä tasolla ja vetäjän omasta näkökulmasta, että kukaan ryhmän osallistujista ei tunnista sen vastaavan käytyä keskustelua. Tai sitten yhteenvetoa ei tehdä ollenkaan, vaan ryhmän raportoija toistaa kaiken kuullun sellaisenaan. Analyysi ja johtopäätökset jäävät puuttumaan, eikä yksityiskohtien tulvasta lopulta erota, mikä on tärkeää ja mikä vähemmän tärkeää.
Osallistavat menetelmät, kuten erilaiset työpajat, elävöittävät vuorovaikutusta ja keskustelua, mutta niistä syntyvä aineisto tulee altistaa edelleen yhteiseen puntarointiin. Muuten valta on liiaksi prosessin vetäjällä.
Elinvoimaiset järjestöt -blogi
Kaikki blogin artikkelitKustannustuen toinen hakukierros käynnistyy – järjestöjen asema selkeytymässä
Järjestöille Kustannustuki on tarkoitettu yrityksille, joiden liikevaihto on pudonnut koronapandemian vuoksi ja joilla on siksi vaikeuksia selvitä vaikeasti sopeutettavista palkka- ja muista kuluista. Kustannustuen ensimmäinen hakukierros sulkeutui elokuun lopussa. Koska koronapandemian aiheuttama vaikea tilanne ei ole hellittänyt, kustannustukea on päätetty jatkaa. Kustannustukilakiin on tehty joitakin muutoksia, jotta se vastaisi paremmin yritysten tarpeisiin. Tukiviranomaisena toimivan Valtiokonttorin mukaan […]
Vaikuttamistyön kohokohtia koronavuonna 2020
Kansalaisyhteiskunta Koronakriisin aiheuttama talouden ja tulevaisuuden epävarmuus, hoitovelka ja sosiaalinen velka loivat raamit myös SOSTEn vaikuttamistyölle. Mieleenpainuvin ja kenties tärkein vaikuttamisponnistus liittyi järjestöjen toimintaedellytysten turvaamiseen. Järjestörahoituksen tulevaisuuteen vaikutti keskeisesti pari tekijää. Ensimmäinen liittyi koronan sulkutoimenpiteistä aiheutuneisiin taloudellisiin tappioihin, kun Veikkauksen raha-automaatit suljettiin. Toinen liittyy Veikkauksen vastuullisuustoimiin, jotka vähentävät tuottoja lyhyellä ja pitkällä aikavälillä. Molemmat ovat kiistatta […]
Vuodesta 2021 tulossa järjestövaikuttamisen supervuosi
Sote-uudistus Sote-uudistuksessa ensi vuosi on järjestöjen näkökulmasta tärkeä. Kuntavaalit ovat vasta alkusoittoa. Hallituksen sote-esityksen mukaan laki hyvinvointialueista käynnistää palvelujen järjestämisvastuun siirtämisen kunnista hyvinvointialueille. Lain on suunniteltu tulevan voimaan 1.7.2021. Toimeen ryhtyvät väliaikaiset valmistelutoimielimet Toimeen ryhtyvät hyvinvointialueen väliaikaiset valmistelutoimielimet ja Uudellamaalla HUS-valmisteluryhmä. Toimielinten kokoonpanosta päättävät hyvinvointialueen kunnat, perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon yhteistoiminta-alueet, sairaanhoitopiirit, erityishuoltopiirit ja alueiden pelastustoimet. Ne […]