Skip to content

Kuunteleeko valtionhallinto järjestöjä?

25.5.2020 16.00

Kansalaisyhteiskunta
Elinvoimaiset järjestötVapaaehtoistoimintaJärjestöilleKansalaisyhteiskuntaSote-järjestöt

Kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunta KANE selvitti, miten järjestöt kokevat yhteistyön sujuvan julkisen hallinnon kanssa. Järjestöt olivat melko tyytyväisiä mahdollisuuteensa vaikuttaa ja osallistua. Järjestö- ja vapaaehtoistoiminnan arvostus on myös korkealla. Sen sijaan julkisten avustamiskäytäntöjen koetaan tiukentuneen eikä toiminnan arvostus näy resursseissa. Vastaajat kokevat, että yhteiskunta odottaa heiltä yhä enemmän palveluita, mutta ne pitäisi tuottaa vapaaehtoisvoimin.

Tärkein vaikutuskanava ovat työryhmät

Vaikuttavin tapa vaikuttaa valtionhallinnon päätöksentekoon on kyselyn vastaajien mukaan jäsenyys valtiohallinnon työryhmässä. Työryhmien työskentelyssä toteutuvatkin varmasti parhaiten ne keskeiset periaatteet, joita kyselyn vastaajat toivoivat järjestökentän ja valtionhallinnon vuorovaikutukselta.

Vuorovaikutuksen pitää olla:

  • aitoa
  • säännöllistä
  • alkaa mahdollisimman varhain
  • kaikissa prosessin vaiheissa

Parhaiten valtionhallinnon valmisteluun pääsivät kyselyn tulosten mukaan vaikuttamaan valtakunnalliset järjestöt, joilla on palkattuja työntekijöitä. Isoimmilla järjestöillä on resursseja seurata ja osallistua julkiseen keskusteluun aktiivisesti ja järjestää henkilökohtaisia tapaamisia.

Huomiota tuleekin kiinnittää siihen, että valtionhallinnon kuuleminen tavoittaa myös pienemmät, vapaaehtoisvoimin toimivat järjestöt.

Työpajoilla ei voi korvata työryhmätyöskentelyä

Hallitusohjelma lupaa kansalaisyhteiskunnan kuulemista entistä varhemmin ja laajemmin. Samaan aikaan näyttää kuitenkin vaikeutuvan pääsy kaikkein vaikuttavimpaan osallistumisen muotoon, työryhmätyöskentelyyn.

Virallisen työryhmä- ja komiteatyöskentelyn rinnalla ja sijaan valtionhallinto on alkanut toteuttaa erilaisia työpajoja ja vapaamuotoisia pyöreän pöydän keskusteluja. Ne ovat kertaluontoisia ja osallistujan voi olla vaikea hahmottaa, mihin niillä pyritään ja mikä on kyseisen keskustelun todellinen vaikuttavuus.

Työpajoissa istutaan mukavasti pienissä ryhmissä, ilmapiiri on rento ja puhetta riittää. Työpajan vaikein vaihe alkaa, kun ryhmien keskusteluista pitäisi tehdä yhteenveto ja johtopäätöksiä. Vaihtoehtoja on ainakin kaksi: Yhteenveto laaditaan niin yleisellä tasolla ja vetäjän omasta näkökulmasta, että kukaan ryhmän osallistujista ei tunnista sen vastaavan käytyä keskustelua. Tai sitten yhteenvetoa ei tehdä ollenkaan, vaan ryhmän raportoija toistaa kaiken kuullun sellaisenaan. Analyysi ja johtopäätökset jäävät puuttumaan, eikä yksityiskohtien tulvasta lopulta erota, mikä on tärkeää ja mikä vähemmän tärkeää.

Osallistavat menetelmät, kuten erilaiset työpajat, elävöittävät vuorovaikutusta ja keskustelua, mutta niistä syntyvä aineisto tulee altistaa edelleen yhteiseen puntarointiin. Muuten valta on liiaksi prosessin vetäjällä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Elinvoimaiset järjestöt -blogi

Kaikki blogin artikkelit
Blogi

29.4.2022 09:00

Millainen on koronan jälkeinen uusi aika vapaaehtoistoiminnassa?

Kansalaisyhteiskunta Monta kertaa ohimenneeksi toivottu korona on kiertänyt väestöä kevättalvella hurjalla tavalla. Samaan aikaan ovat järjestöjen erilaiset kasvokkaiset toiminnot päässeet uudelleen käyntiin. Isojakin tapahtumia vapaaehtoisille on jo voitu järjestää hetken aikaa. Uskon vakaasti, että tämä kaksivuotinen osittainen horros on nyt oikeasti päättymässä. Järjestöelämän vuosikellossa kevät on edellisen vuoden toiminnan raportoinnin, arvioinnin ja yhteenvetojen aikaa. Koronavaikutuksista pystyy […]

Blogi

23.2.2022 08:30

Vapaaehtoinen – ikuisesti uusiutuva luonnonvara?

Järjestöille Mitä yhteistä on olympialaisilla ja kansalaisjärjestöillä? Vastaus: Kummankin onnistuminen edellyttää vapaaehtoisten työpanosta – olipa olympia-instituutiosta tai -urheilusta muuten mitä mieltä hyvänsä, ja olivatpa kaikki Pekingin kisojen vapaaehtoiset aidosti vapaaehtoistöissä tai eivät. Järjestöjä ei siis ole ilman vapaaehtoisia, ellei takana ole kohtalaisen suurta omaisuusmassaa, ja silloin ollaankin pikemmin säätiöiden maailmassa. Vapaaehtoisilla on myös valtaa, koska he […]

Blogi

30.9.2021 10:30

Järjestöt toivovat hyvinvointialueilta yhteyshenkilöä, aktiivista viestimistä ja tiivistä kumppanuutta

Sote-uudistus Järjestöjen sote-muutostuen elokuisessa Hyvinvointialueet tulevat – miten valtakunnalliset järjestöt löytävät paikkansa sote-Suomessa? -webinaarissa pureuduttiin siihen, miten valtakunnallisten sote-järjestöjen osaaminen saadaan mukaan tulevaisuuden sote-palveluihin sekä hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämiseen sote-Suomessa. Webinaarissa oli noin 400 osallistujaa, joten se oli myös oiva tilaisuus kerätä tietoa laajalta vastaajajoukolta. Yhteisessä webinaaripuheenvuorossamme käsittelimme sitä, miten liittojen aluetyöntekijät voisivat olla mukana […]