Skip to content

Laajeneeko elinluovuttajien piiri?

13.3.2018 12.22

Hyvinvointi ja terveys
Hyvinvointi ja terveysHyvinvointi ja terveyskudos- ja elinluovutusHyvinvointi ja terveys

Lieneekö sattumaa, että kudoslain muutosesitys on lausuntokierroksella samanaikaisesti viime viikolla vietettävän maailman munuaispäivän kanssa? Niin tai näin, olisi esitetyillä muutoksilla suuri merkitys munuaispotilaille. Lakimuutoksen seurauksena elävältä luovuttajalta tehtävien munuaissiirtojen määrän arvioidaan jopa kaksinkertaistuvan.

Lakiesityksessä on kyse ennen kaikkea elinluovuttajien piirin laajentamisesta. Tavoitteena on lisätä elävältä luovuttajalta tapahtuvia kudos- ja elinsiirtoja sallimalla luovutus jatkossa myös muille kuin vastaanottajan lähiomaisille. Tämä nopeuttaisi munuaissiirtojen toteutumista ja merkittävästi parantaisi siirteen saaneiden potilaiden elämänlaatua sekä heidän työ- ja toimintakykyään, kuten SOSTE on lausunnossaankin todennut. Koska munuaisen siirto on terveystaloudellisesti yksi edullisimmista ja kustannusvaikuttavimmista hoitotoimenpiteistä, vaikuttaisi elinsiirtojonojen lyheneminen myönteisesti myös julkiseen talouteen. Dialyysihoidon kustannuksiin verrattuna hyvin toimiva munuaissiirre säästää yhteiskunnan varoja jopa puoli miljoonaa euroa jokaista potilasta kohden.

Munuaissairaus voi koskettaa koska tahansa ketä tahansa meistä

Munuaissairaudet koskettavat joko suoraan tai välillisesti jopa kymmeniä tuhansia suomalaisia. Esimerkiksi diabetes, hoitamaton verenpainetauti ja erilaiset tulehdukset kuormittavat munuaisia ja altistavat meitä varsinkin pitkään jatkuessaan munuaisten vajaatoiminnalle. Munuaisten toimintahäiriöitä aiheuttavat myös synnynnäiset ja perinnölliset munuaissairaudet, jotka ovat Suomessa onneksi hyvin harvinaisia. Koska munuaiset hoitavat useita elintärkeitä tehtäviä aina hormonierityksestä elimistön nestetasapainon ylläpitoon, ihminen menehtyy ilman toimivia munuaisia. Tämän tiedon me opimme jo peruskoulun biologian tunneilla. Valitettavasti osa meistä joutuu todistamaan teorian toteutumista myös käytännössä. Toivottavasti jatkossa yhä harvempi.

Kuitenkin vielä toistaiseksi Suomessa tehdään tarpeeseen nähden liian vähän elinsiirtoja. Munuaissiirrettä odottaa jatkuvasti noin 400 potilasta ja keskimääräinen odotusaika siirteelle on 1,5 vuotta. Vuosittain potilaita myös kuolee siirtojonoon, kun sopivaa siirrännäistä ei löydy ajoissa. Suurin osa munuaissiirteistä saadaan aivokuolleilta luovuttajilta, mutta erityisesti lapsille tehtävissä munuaissiirroissa elävien luovuttajien osuus on ollut viime vuosina kasvussa. Toteutuessaan kudoslain muutokset nopeuttaisivat ja lyhentäisivät elinsiirtojonoja ja pidentäisivät monien elinajanodotetta jopa vuosikymmenillä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Hyvinvointi ja terveys -blogi

Kaikki blogin artikkelit
Blogi

18.3.2019 08:54

Missä viipyvät kokeilut? – Kuntoutuskomitean ehdotukset tulee sisällyttää hallitusohjelmaan

Tämä blogi on osa kuntoutusaiheisten kirjoitusten sarjaa, jonka kirjoittajina ovat SOSTEn ja Kuntoutussäätiön koordinoiman Kuntoutusverkosto KUVEn jäsenet. Suomella ei ole varaa odottaa sote-uudistusta. Meillä on jo kaikki työkalut kuntoutuspalvelujen uudistuksen toteutukseen, työ on aloitettava nyt! Kuntoutuskomitean ehdotukset kuntoutusjärjestelmän kokonaisuudistuksesta valmistuivat jo vuonna 2017. Tavoitteena on yhdenvertainen kustannustehokas ja ohjattava järjestelmä, jolla vahvistetaan kuntoutujaa pärjäämään omissa […]

Blogi

28.2.2019 14:48

Ikääntyneet aikuiset kuntoutuksessa – rehabilitaatiota vai reablementtia?

Tämä blogi on osa kuntoutusaiheisten kirjoitusten sarjaa, jonka kirjoittajina ovat SOSTEn ja Kuntoutussäätiön koordinoiman Kuntoutusverkosto KUVEn jäsenet. Tämän blogikirjoituksen otsikossa on kaksi käsitettä, joiden avulla ikääntyneiden kansalaisten kuntoutusta voidaan tarkastella uudella tavalla. Se, miten puhumme miljoonasta yli 65-vuotiaasta kansalaisesta ei ole suinkaan yhdentekevää. Heillä voi olla korkea numeerinen ikä, mutta koettu ja toimintakykyinen ikä voivat […]

Blogi

10.12.2018 12:57

Turvalliset arkirutiinit ja jaetut ilon hetket suojaavat lapsen mieltä

Riittävään lepoon, terveelliseen ravintoon, liikuntaan sekä mielekkääseen vapaa-aikaan panostamalla tuetaan lapsen fyysistä terveyttä mutta myös psyykkistä hyvinvointia. Terveelliset elämäntavat vaikuttavat ihmisen kokonaisvaltaiseen toimintakykyyn. Päivän rytmi, rutiinit ja myönteinen vuorovaikutus arjessa luovat turvallisuutta ja tasapainoa lapsen elämään.  Ne myös suojaavat hyvinvointia yllättävien kriisien ja vastoinkäymisten keskellä. Jokapäiväiset valinnat vaikuttavat tunteisiin ja tunteiden säätelyyn. Väsyneenä ja ilman […]