Skip to content

Laajeneeko elinluovuttajien piiri?

13.3.2018 12.22

Hyvinvointi ja terveys
Hyvinvointi ja terveysHyvinvointi ja terveyskudos- ja elinluovutusHyvinvointi ja terveys

Lieneekö sattumaa, että kudoslain muutosesitys on lausuntokierroksella samanaikaisesti viime viikolla vietettävän maailman munuaispäivän kanssa? Niin tai näin, olisi esitetyillä muutoksilla suuri merkitys munuaispotilaille. Lakimuutoksen seurauksena elävältä luovuttajalta tehtävien munuaissiirtojen määrän arvioidaan jopa kaksinkertaistuvan.

Lakiesityksessä on kyse ennen kaikkea elinluovuttajien piirin laajentamisesta. Tavoitteena on lisätä elävältä luovuttajalta tapahtuvia kudos- ja elinsiirtoja sallimalla luovutus jatkossa myös muille kuin vastaanottajan lähiomaisille. Tämä nopeuttaisi munuaissiirtojen toteutumista ja merkittävästi parantaisi siirteen saaneiden potilaiden elämänlaatua sekä heidän työ- ja toimintakykyään, kuten SOSTE on lausunnossaankin todennut. Koska munuaisen siirto on terveystaloudellisesti yksi edullisimmista ja kustannusvaikuttavimmista hoitotoimenpiteistä, vaikuttaisi elinsiirtojonojen lyheneminen myönteisesti myös julkiseen talouteen. Dialyysihoidon kustannuksiin verrattuna hyvin toimiva munuaissiirre säästää yhteiskunnan varoja jopa puoli miljoonaa euroa jokaista potilasta kohden.

Munuaissairaus voi koskettaa koska tahansa ketä tahansa meistä

Munuaissairaudet koskettavat joko suoraan tai välillisesti jopa kymmeniä tuhansia suomalaisia. Esimerkiksi diabetes, hoitamaton verenpainetauti ja erilaiset tulehdukset kuormittavat munuaisia ja altistavat meitä varsinkin pitkään jatkuessaan munuaisten vajaatoiminnalle. Munuaisten toimintahäiriöitä aiheuttavat myös synnynnäiset ja perinnölliset munuaissairaudet, jotka ovat Suomessa onneksi hyvin harvinaisia. Koska munuaiset hoitavat useita elintärkeitä tehtäviä aina hormonierityksestä elimistön nestetasapainon ylläpitoon, ihminen menehtyy ilman toimivia munuaisia. Tämän tiedon me opimme jo peruskoulun biologian tunneilla. Valitettavasti osa meistä joutuu todistamaan teorian toteutumista myös käytännössä. Toivottavasti jatkossa yhä harvempi.

Kuitenkin vielä toistaiseksi Suomessa tehdään tarpeeseen nähden liian vähän elinsiirtoja. Munuaissiirrettä odottaa jatkuvasti noin 400 potilasta ja keskimääräinen odotusaika siirteelle on 1,5 vuotta. Vuosittain potilaita myös kuolee siirtojonoon, kun sopivaa siirrännäistä ei löydy ajoissa. Suurin osa munuaissiirteistä saadaan aivokuolleilta luovuttajilta, mutta erityisesti lapsille tehtävissä munuaissiirroissa elävien luovuttajien osuus on ollut viime vuosina kasvussa. Toteutuessaan kudoslain muutokset nopeuttaisivat ja lyhentäisivät elinsiirtojonoja ja pidentäisivät monien elinajanodotetta jopa vuosikymmenillä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Hyvinvointi ja terveys -blogi

Kaikki blogin artikkelit
Blogi
erityisasiantuntija

14.6.2019 12:30

Kansanterveys kiittää hallitusohjelmaa

Kesäkuun alussa toimikautensa aloittaneen hallituksen ohjelma sisältää ilahduttavan monia kansanterveyttä tukevia kirjauksia. Niitä ovat esimerkiksi lupaus lisätä matalan kynnyksen elintapaohjausta ja ennaltaehkäiseviä toimia sekä vähentää antibioottien liikakäyttöä. Todellisina hyvinvointi-investointeina voidaan nähdä niin ikään hallitusohjelmaan asetetut tavoitteet rokotus- ja seulontaohjelmien laajentamisesta. Edellä mainitut toimenpiteet ovat myös kustannusvaikuttavia, koska ne tuottavat terveyshyötyjä ja säästävät terveydenhuollon kustannuksia. Väestön terveyttä […]

Blogi

31.5.2019 08:30

Mars matkalle! Terveyttä työpaikoille

Nuohooja kiipeilee ja työskentelee hankalissa asennoissa. Parturi-kampaajan hartiat ja selkä rasittuvat pitkän päivän aikana. Toimistotyötä tekevälle istuminen käy voimille, matkatyötä tekevä väsyy pitkistä päivistä ja aikaeroista. Ammattikuljettajan kroppaa haastaa istuminen ja tärinä, asiakaspalvelussa odotetaan iloisuutta, ja vuorotyötä tekevän uni häiriintyy helposti. Esimerkeistä voi helposti todeta, miten eri tavoin eri työt ja ammatit vaikuttavat terveyteen ja […]

Blogi
erityisasiantuntija

22.5.2019 09:00

“Elämmekö nykyisin pidempään – vai kuolemmeko pidempään?”

Kymmenisen vuotta sitten istuin eräässä seminaarissa kuuntelemassa asiantuntija-alustuksia väestöennusteista ja palvelurakenteista, kun joku esitti sen – kysymyksen, jota olen pohtinut siitä lähtien. ”Elämmekö me nykyisin pidempään, vai kuolemmeko me pidempään?” Tuohon vuosia sitten esitettyyn kysymykseen kiteytyy kovin paljon tässäkin ajassa kiinni olevaa, oleellista ja tärkeää. Minkälaista on hyvä elämä? Tulemmeko kuulluiksi? Saammeko apua, kun sitä […]