Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen erityistehtävänä on tukea ruotsinkielisten sote-palvelujen kehittämistä

Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen erityistehtävänä on tukea ruotsinkielisten sote-palvelujen kehittämistä

Etusivu / Blogi / Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen erityistehtävänä on tukea ruotsinkielisten sote-palvelujen kehittämistä

Ruotsinkielisten sote-palveluiden kehittämisen tuki -projektimme käynnistyi maaliskuussa. Länsi-Uudellemaalle on sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain mukaan annettu yksi ruotsinkielisistä erityisratkaisuista. Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen erityistehtävänä on tukea ruotsinkielisten sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen kehittämistä koko maassa.

Yksi projektin tavoitteista on muodostaa yhteisiä ruotsinkielisten TKIO-toimijoiden (tutkimus, kehittäminen, innovaatio ja osaaminen) verkostoja kaksikielisiltä hyvinvointialueilta (Pohjanmaa, Keski-Pohjanmaa, Varsinais-Suomi, Itä- ja Länsi-Uusimaa, Helsinki, Vantaa-Kerava, Kymenlaakso ja HUS) ja valtakunnallisesti. Järjestöt asiantuntijoineen ja työtekijöineen ovat tärkeä ja tarpeellinen osa näissä verkostoissa.

Alueelliset isompien toimijoiden tapaamiset alkoivat kesäkuussa Vaasassa jatkuen syyskuun lopulla Helsinkiin ja lokakuussa Turkuun. Lisäksi tapaamme yksittäisiä toimijoita ja ryhmiä sekä etänä että kasvokkain, jotta saisimme mahdollisimman monipuolisen käsityksen ja tiedon koko alueen tilanteesta, toiveista ja ideoista. Kuulemme mielellämme ehdotuksianne, olkaa yhteydessä. Tapaamisten pohjalta on tarkoitus muodostaa malli tukitoiminnon rakenteesta, erityistehtävän sisällöstä sekä toivotuista yhteistyöverkostoista.

Projektin tuloksena meillä on vuoden lopussa suunnitelma uudesta yhteisestä ruotsinkielisestä TKIO- tukitoiminnasta, jonka rakenne ja verkostot mahdollistaisivat yhteistyön mahdollisimman hyvin ja substanssiagendan, joka parantaa sote-palvelujen laatua pitkällä aikavälillä, osaamisen vahvistamista ja vertaistukea. Ja ennen kaikkea ymmärrämme toistemme lähtökohtia ja toimintaa.

Hyödyt järjestöille

Lain mukaan hyvinvointialueiden TKIO-toiminnassa tarvitaan yhteistyötä järjestöjen kanssa, koska niissä tehdään myös sekä kehittämistä että tutkimusta. Hankkeen ja järjestöjen työ on tärkeä osa monipuolista ja moninaista yhteistyötä. Kentän ja eri toimijoiden ääni ja kokemukset tuovat tietoa esimerkiksi asiakkaan tarpeista, mahdollisista osaamispuutteista, koulutustarpeista, mahdollisista tulevista TKIO-yhteistyöhankkeista sekä hyvinvointialueille että kaikkien muidenkin toimijoiden TKIO -toiminnalle. Ruotsinkielisen TKIO:n erityispiirteet ruotsinkielisissä palveluissa tuovat lisäarvoa myös suomenkieliseen.

Kansallinen yhteistyö, tiedonvaihto ja vertaistuki

Kansallinen yhteistyö on entistä tärkeämpää uusien hyvinvointialueiden toiminnan käynnistyessä. Eri toimijoiden välinen yhteistyö ja yhdessä tekeminen, yhteisen ymmärryksen löytäminen, tiedonvaihto ja toimijoiden keskinäistä vertaistukea tarvitaan, jotta pystytään vastaamaan muutokseen johtavasta integraatiosta, tiedolla johtamisesta ja sektoreiden ylittävästä osaamisen varmistamisesta sekä asiakkaan tarpeista muutoksessa.

Miksi hanketta tarvitaan ja mitä se tarjoaa?

Projektissa meitä on kaksihenkinen asiantuntijatiimi:
Tiina Markkula
tiina.markkula@luvn.fi
Länsi Uudenmaan hyvinvointialue
Ulrika Krook
ulrika.krook@luvn.fi
Länsi Uudenmaan hyvinvointialue