Yhä useampi lapsi asuu vuorotellen kahdessa eri kodissa. Kelan julkaiseman tuoreen Lasten vuoroasuminen ja sosiaaliturva -tutkimuksen (pdf) mukaan lähes 30 prosenttia eronneiden vanhempien lapsista vuoroasuu.
Tutkimuksen mukaan nykyinen sosiaaliturvajärjestelmä ei kohtele perheitä yhdenvertaisesti. Oikeus sosiaaliturvaetuuksiin, kuten asumistukeen, on vain sillä vanhemmalla, jonka luona lapsi on kirjoilla.
Vuoroasumisen määritelmä nojaa Suomessa lapsen huolto- ja tapaamisoikeuslain kirjauksiin. Vuoroasumisesta on kyse silloin, kun lapsi asuu molemmissa kodeissaan noin 40–60 prosenttia ajastaan. Tilastokeskuksen arvion mukaan vuoroasuvia lapsia on jo yli 100 000.
Vuoroasumiseen ei aina liity vanhempien avo- tai avioeroa. Vanhemmat eivät välttämättä ole koskaan asuneet saman katon alla. Vuoroasuminen voi olla alusta asti suunniteltu tapa järjestää lapsen asuminen esimerkiksi kumppanuusvanhempien perheissä.
Vuoroasuminen on yleisempää hyvätuloisissa perheissä
Kelan tutkimus osoitti, että vuoroasuminen on vahvasti yhteydessä vanhempien sosioekonomiseen asemaan. Vuoroasuminen on tavallisempaa, mitä korkeammin koulutettuja tai mitä paremmin toimeentulevia vanhemmat ovat. Vastaavasti pienituloisuus oli yleisempää niissä erillään asuvien yhteishuoltajien perheissä, joissa lapsi tai lapset eivät vuoroasuneet.
Kymmenen perhejärjestön Monimuotoiset perheet -verkostossa on kiinnitetty huomiota tekijöihin, jotka estävät vuoroasumista toteutumasta. Puutteet sosiaaliturvassa sekä lasten ja perheiden palveluissa johtavat siihen, että vuoroasumisjärjestely on on monessa pienituloisessa perheessä lähtökohtaisesti mahdotonta. Yhteiskunnan rakenteet eivät tue vanhemmuuden jakamista eron jälkeen.
Lapsi tarvitsee tilaa molemmissa kodeissaan
Perheiden raportoimat haasteet liittyvät usein asumiseen. Lapsen arki on helpompi järjestää silloin, kun vanhemmat asuvat lähellä toisiaan. Sopivan ja kohtuuhintaisen asunnon löytäminen samalta asuinalueelta ei ole kuitenkaan kaikille mahdollista.
Pienituloisissa perheissä asumistuen rooli on usein keskeinen. Vuoroasuva lapsi huomioidaan kuitenkin vain sen vanhemman asumistuessa, jonka luona lapsi on kirjoilla. Ilman asumistukea vanhemman voi olla mahdotonta tarjota riittävän isoa asuntoa, jossa lapset voisivat vuoroasua.
Lapsella voi Suomessa olla vain yksi virallinen kotiosoite. Väestörekisteriin kirjatun osoitteen mukana seuraakin parhaimmillaan satojen eurojen tulonsiirrot kuukaudessa asumistuen, lapsilisien sekä toimeentulotuen lapsikorotuksen muodossa. Käytäntö aiheuttaa erityisesti pienituloisille vanhemmille paineita vaatia lasta kirjoille omaan kotiinsa. Pahimmillaan tilanne saattaa johtaa turhiin oikeudenkäynteihin.
Myös suurin osa lapsen arjen näkökulmasta tärkeistä palveluista myönnetään lapsen virallisen kotiosoitteen perusteella. Esimerkiksi kunnan tarjoama koulukyyti järjestyy pääsääntöisesti vain yhdestä kodista, vaikka lapsi asuisi vuorotellen kahdessa eri kodissa. Eri kunnassa asuvalla etävanhemmalla ei ole oikeutta oman kuntansa perhepalveluihin, kuten neuvolan tai lastensuojelun palveluihin.
Kohti monimuotoiset perheet huomioivaa sosiaaliturvaa
Vuoroasumisen tulisi olla mahdollista jokaiselle lapselle silloin, kun järjestely on lapsen edun mukainen. Vuoroasumiseen liittyviin ongelmiin onkin mahdollisuus tarttua sosiaaliturvauudistuksessa.
Kelan tutkimukseen sisältyvien toimenpidesuositusten mukaan muun muassa asumistukijärjestelmää tulisi kehittää niin, että vuoroasuvat lapset otetaan huomioon myös etävanhemman asumistuessa. Vanhempi maksaa isommasta asunnosta silloinkin, kun lapsi on toisen vanhemman luona.
Myös muut etuudet vaativat uudelleenarviointia – samoin palvelut. Kelan edellä kerrottu tuore tutkimus tarjoaa hyvän tietopohjan tuleville uudistuksille.
Avoimia kysymyksiä on vielä paljon
Toisinaan ratkaisuksi esitetään etuuksien puolittamista ja jakamista tasaisesti molemmille vanhemmille. Perheet ovatkin kertoneet muun muassa toimeentulotuen lapsen perusosan puolittamisista. Vaikka ratkaisu kuulostaa helpolta, ei asia ole näin yksinkertainen.
Etuuksien, kuten lapsilisän, puolittaminen herättää nimittäin kysymyksen vastuusta. Se vanhempi, jonka luona lapsi on kirjoilla, on tällä hetkellä oikeudellisessa vastuussa esimerkiksi lapsen varhaiskasvatusmaksuista, poliklinikkamaksuista, aamu- ja iltapäivähoidon maksuista ja muista vastaavista kuluista.
Jos siis esimerkiksi lapsilisän automaattista puolittamista harkitaan, tulee myös vanhempien taloudellista vastuuta jakaa nykyistä tasaisemmin, jotta ei päädytä ojasta allikkoon. Tästä syystä myös uusia ratkaisuja lapsiperheiden toimeentulon turvaamiseksi on syytä etsiä osana sosiaaliturvan uudistustyötä.
Tutustu Monimuotoiset perheet -verkostoon
Monimuotoiset perheet -verkosto on kymmenen perhejärjestön yhteistyöverkosto, joka tekee yhteistä vaikuttamis- ja kehittämistyötä, jotta Suomi olisi parempi paikka kaikenlaisille perheille. Verkostoon kuuluvat Yhden vanhemman perheiden Liitto, Suomen Uusperheiden Liitto, Nuoret Lesket, Suomen Monikkoperheet, Sateenkaariperheet, Perhehoitoliitto, Lapsettomien yhdistys Simpukka, KÄPY – Lapsikuolemaperheet, Familia ja Adoptioperheet.
Sara Mäkäräinen
erityisasiantuntija
sara.makarainen(at)monimuotoisetperheet.fi
Monimuotoiset perheet -verkosto