Skip to content

Lasten vuoroasumisen yleistyminen aiheuttaa muutostarpeita sosiaaliturvaan

7.12.2020 11.00

Perusturva
Hyvinvoivat ihmisetSotu-uudistusKansalaisyhteiskuntaPerusturvaSosiaali- ja terveyspalvelutToimeentulo

Yhä useampi lapsi asuu vuorotellen kahdessa eri kodissa. Kelan julkaiseman tuoreen Lasten vuoroasuminen ja sosiaaliturva -tutkimuksen (pdf) mukaan lähes 30 prosenttia eronneiden vanhempien lapsista vuoroasuu.

Tutkimuksen mukaan nykyinen sosiaaliturvajärjestelmä ei kohtele perheitä yhdenvertaisesti. Oikeus sosiaaliturvaetuuksiin, kuten asumistukeen, on vain sillä vanhemmalla, jonka luona lapsi on kirjoilla.

Vuoroasumisen määritelmä nojaa Suomessa lapsen huolto- ja tapaamisoikeuslain kirjauksiin. Vuoroasumisesta on kyse silloin, kun lapsi asuu molemmissa kodeissaan noin 40–60 prosenttia ajastaan. Tilastokeskuksen arvion mukaan vuoroasuvia lapsia on jo yli 100 000.

Vuoroasumiseen ei aina liity vanhempien avo- tai avioeroa. Vanhemmat eivät välttämättä ole koskaan asuneet saman katon alla. Vuoroasuminen voi olla alusta asti suunniteltu tapa järjestää lapsen asuminen esimerkiksi kumppanuusvanhempien perheissä.

Vuoroasuminen on yleisempää hyvätuloisissa perheissä

Kelan tutkimus osoitti, että vuoroasuminen on vahvasti yhteydessä vanhempien sosioekonomiseen asemaan. Vuoroasuminen on tavallisempaa, mitä korkeammin koulutettuja tai mitä paremmin toimeentulevia vanhemmat ovat. Vastaavasti pienituloisuus oli yleisempää niissä erillään asuvien yhteishuoltajien perheissä, joissa lapsi tai lapset eivät vuoroasuneet.

Kymmenen perhejärjestön Monimuotoiset perheet -verkostossa on kiinnitetty huomiota tekijöihin, jotka estävät vuoroasumista toteutumasta. Puutteet sosiaaliturvassa sekä lasten ja perheiden palveluissa johtavat siihen, että vuoroasumisjärjestely on on monessa pienituloisessa perheessä lähtökohtaisesti mahdotonta. Yhteiskunnan rakenteet eivät tue vanhemmuuden jakamista eron jälkeen.

Lapsi tarvitsee tilaa molemmissa kodeissaan

Perheiden raportoimat haasteet liittyvät usein asumiseen. Lapsen arki on helpompi järjestää silloin, kun vanhemmat asuvat lähellä toisiaan. Sopivan ja kohtuuhintaisen asunnon löytäminen samalta asuinalueelta ei ole kuitenkaan kaikille mahdollista.

Pienituloisissa perheissä asumistuen rooli on usein keskeinen. Vuoroasuva lapsi huomioidaan kuitenkin vain sen vanhemman asumistuessa, jonka luona lapsi on kirjoilla. Ilman asumistukea vanhemman voi olla mahdotonta tarjota riittävän isoa asuntoa, jossa lapset voisivat vuoroasua.

Lapsella voi Suomessa olla vain yksi virallinen kotiosoite. Väestörekisteriin kirjatun osoitteen mukana seuraakin parhaimmillaan satojen eurojen tulonsiirrot kuukaudessa asumistuen, lapsilisien sekä toimeentulotuen lapsikorotuksen muodossa. Käytäntö aiheuttaa erityisesti pienituloisille vanhemmille paineita vaatia lasta kirjoille omaan kotiinsa. Pahimmillaan tilanne saattaa johtaa turhiin oikeudenkäynteihin.

Myös suurin osa lapsen arjen näkökulmasta tärkeistä palveluista myönnetään lapsen virallisen kotiosoitteen perusteella. Esimerkiksi kunnan tarjoama koulukyyti järjestyy pääsääntöisesti vain yhdestä kodista, vaikka lapsi asuisi vuorotellen kahdessa eri kodissa. Eri kunnassa asuvalla etävanhemmalla ei ole oikeutta oman kuntansa perhepalveluihin, kuten neuvolan tai lastensuojelun palveluihin.

Kohti monimuotoiset perheet huomioivaa sosiaaliturvaa

Vuoroasumisen tulisi olla mahdollista jokaiselle lapselle silloin, kun järjestely on lapsen edun mukainen. Vuoroasumiseen liittyviin ongelmiin onkin mahdollisuus tarttua sosiaaliturvauudistuksessa.

Kelan tutkimukseen sisältyvien toimenpidesuositusten mukaan muun muassa asumistukijärjestelmää tulisi kehittää niin, että vuoroasuvat lapset otetaan huomioon myös etävanhemman asumistuessa. Vanhempi maksaa isommasta asunnosta silloinkin, kun lapsi on toisen vanhemman luona.

Myös muut etuudet vaativat uudelleenarviointia – samoin palvelut. Kelan edellä kerrottu tuore tutkimus tarjoaa hyvän tietopohjan tuleville uudistuksille.

Avoimia kysymyksiä on vielä paljon

Toisinaan ratkaisuksi esitetään etuuksien puolittamista ja jakamista tasaisesti molemmille vanhemmille. Perheet ovatkin kertoneet muun muassa toimeentulotuen lapsen perusosan puolittamisista. Vaikka ratkaisu kuulostaa helpolta, ei asia ole näin yksinkertainen.

Etuuksien, kuten lapsilisän, puolittaminen herättää nimittäin kysymyksen vastuusta. Se vanhempi, jonka luona lapsi on kirjoilla, on tällä hetkellä oikeudellisessa vastuussa esimerkiksi lapsen varhaiskasvatusmaksuista, poliklinikkamaksuista, aamu- ja iltapäivähoidon maksuista ja muista vastaavista kuluista.

Jos siis esimerkiksi lapsilisän automaattista puolittamista harkitaan, tulee myös vanhempien taloudellista vastuuta jakaa nykyistä tasaisemmin, jotta ei päädytä ojasta allikkoon. Tästä syystä myös uusia ratkaisuja lapsiperheiden toimeentulon turvaamiseksi on syytä etsiä osana sosiaaliturvan uudistustyötä.

 

Tutustu Monimuotoiset perheet -verkostoon

Monimuotoiset perheet -verkosto on kymmenen perhejärjestön yhteistyöverkosto, joka tekee yhteistä vaikuttamis- ja kehittämistyötä, jotta Suomi olisi parempi paikka kaikenlaisille perheille. Verkostoon kuuluvat Yhden vanhemman perheiden Liitto, Suomen Uusperheiden Liitto, Nuoret Lesket, Suomen Monikkoperheet, Sateenkaariperheet, Perhehoitoliitto, Lapsettomien yhdistys Simpukka, KÄPY – Lapsikuolemaperheet, Familia ja Adoptioperheet.

Sara Mäkäräinen rintakuvassa villapaita ja takki päällä.

 

Sara Mäkäräinen
erityisasiantuntija
sara.makarainen(at)monimuotoisetperheet.fi
Monimuotoiset perheet -verkosto

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Hyvinvoivat ihmiset -blogi

Kaikki blogin artikkelit
Blogi
erityisasiantuntija

25.2.2021 10:00

Soten rahoitusmalli palkitsee hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä sekä kuntia että hyvinvointialueita – tulevaisuudessa ne molemmat voivat tukea järjestöjä 

Sote-uudistus Sosiaali- ja terveysjärjestöillä on vakiintunut rooli nykyisten kuntien kumppanina kansalaisten sosiaalisen hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi.  Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuun siirtyminen hyvinvointialueille olisi kuitenkin merkittävä muutos. Siksi järjestöjen on hyvä tietää, mitä lainsäädöllisiä muutoksia uudistus tuo hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen. Järjestöt otettava aiempaa tiiviimmin mukaan hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen Hallituksen esityksessä laiksi sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen olisi sekä kuntien että hyvinvointialueiden lakisääteinen tehtävä. […]

Blogi
erityisasiantuntija

15.2.2021 09:00

Palveluja ja etuuksia yhteensovittamalla järjestelmästä saadaan selkeä, tehokas ja asiakasystävällinen

Perusturva Sosiaaliturvauudistusta valmistelevan sosiaaliturvakomitean työ on edennyt komitean määrittelemän neljännen ja viimeisen ongelmakokonaisuuden käsittelyyn: Komitean kokouksessa 22.3. keskustellaan palvelujen ja etuuksien yhteensovituksesta. Yhteensovittaminen voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että neuvolakäynnin yhteydessä annetaan myös etuusneuvontaa, ei vain jaeta esitettä vanhempainpäivärahan hakemisesta. Komitean alajaostot valmistelevat materiaalia komitean työn tueksi. SOSTE vastasi asumisen jaostolle tammikuussa palvelujen ja etuuksien yhteensovittamisen haasteista. […]

Blogi
specialsakkunnig

4.2.2021 13:00

Nu behövs det nordiska samarbetet mer än någonsin – tredje sektorn måste involveras i diskussionen och beslutsfattandet!

Kansalaisyhteiskunta 2021 är speciellt år gällande det nordiska samarbetet ur Finlands perspektiv. Finland är under detta år ordförande för Nordiska ministerrådet och dessutom firar rådet 50 år. Slogan för Finlands ordförandeskapsprogram är Norden, tillsammans. Tredje sektorn i Finland och övriga Norden har nu möjligheter att lyfta fram nyttan med den nordiska välfärdsstaten och hur viktigt civilsamhällets […]