Leikkaus opinto­keskuksiin osuisi sote-järjestöjen koulutus­toimintaan

Marita Salo on kirjoittanut Vieraskynä SOSTEblogin.

Etusivu / Blogi / Leikkaus opinto­keskuksiin osuisi sote-järjestöjen koulutus­toimintaan

Suomessa on 12 opintokeskusta. Opintokeskus on monen sosiaali- ja terveysalan järjestön tuttu koulutuskumppani, järjestöjen oppilaitos. Merkittävä osa opintokeskusten kanssa toteutettavasta koulutuksesta linkittyy sosiaali- ja terveysalaan sekä järjestö- ja vapaaehtoistoiminnan osaamiseen. Pelkästään Opintokeskus Siviksen kanssa järjestöt ovat toteuttaneet terveys-, hyvinvointi- tai kuntoutusaiheisia koulutuksia tämän ja viime vuoden aikana lähes 800.

Suomen tuoreessa hallitusohjelmassa esitetään järjestöjen koulutustoimintaan huomattavaa leikkausta: opintokeskusten perusrahoitukseen esitetään peräti 39 % vähennystä vuoden 2024 alusta alkaen.

Koulutuksissa vuosittain 500 000 kansalaista, järjestötoimijaa ja vapaaehtoista

Yhdessä 1400 järjestökumppanin kanssa opintokeskukset järjestävät vuosittain 20 000 koulutusta, joihin osallistuu noin puoli miljoonaa kansalaista, järjestötoimijaa ja vapaaehtoista. Järjestökumppanien joukossa on valtaosa suomalaisista sosiaali- ja terveysalan valtakunnallisista järjestöistä ja lukuisia paikallisyhdistyksiä. Opintokeskukselta järjestöt saavat tukea koulutuksen järjestämisestä aiheutuviin välittömiin kustannuksiin sekä pedagogista tukea koulutussuunnitteluun ja työkaluja koulutusten toteuttamiseen lähi- ja verkkokoulutuksena.

Itä-Suomen yliopiston aikuiskasvatustieteen professori Jyri Mannisen ja Opintokeskusten asiantuntija Kukka-Maaria Vuorikoski kuvaavat valmisteilla olevassa OPKO-tutkimuksessaan opintokeskusten koulutustoiminnan sisältöjä. Koulutuksista 11 % liittyy sosiaaliseen ja yhteisölliseen tukeen, 11 % liikuntaan, terveyteen ja hyvinvointiin ja 30 % kansalais- ja järjestötoimintaan, kuten järjestö- ja yhdistyshallintoon ja vapaaehtoistaitoihin.

Kolmannes leikkauksista kohdistuisi sote-järjestöjen koulutustoimintaan

Opintokeskusten perusrahoitus on 18 miljoona euroa vuonna 2023, ja se tulee opetus- ja kulttuuriministeriöstä vapaan sivistystyön lain mukaisena valtionosuutena. Koko vapaan sivistystyön valtionosuuteen, joka kuluvana vuonna 2023 on yhteensä 180 miljoonaa euroa, hallitus valmistelee 25 miljoonan euron leikkausta. Siitä opintokeskuksille kohdentuisi 7 miljoonaa euroa. Toisin sanoen leikkaukset kohdistuisivat erityisen voimakkaasti juuri opintokeskuksiin, joilta kaavaillaan leikattavan jopa 40 % kokonaisrahoituksesta. Koulutusten määrien ja sisältöjen suhteessa kolmannes tästä kohdistuisi laskennallisesti sote-alan järjestöjen koulutustoimintaan.

Leikkauksen paikkaamiseksi hallitusohjelmassa ehdotetaan korkeampia osallistumismaksuja. Tämä on haaste erityisesti sote-alalla, jossa koulutus kohdentuu erityisryhmille tai vapaaehtoisille toimijoille. Esimerkiksi Siviksessä terveyteen ja liikuntaan liittyvät koulutukset ovat usein potilas- ja vammaisjärjestöjen toteuttamia. Vapaaehtoiskoulutus taas on järjestöjen toiminnan edellytys. Koulutus takaa vapaaehtoistehtävissä tarvittavan osaamisen ja tuen. Investointi vapaaehtoistoimintaan tuottaakin keskimäärin kuusinkertaisen tuloksen toimintana (muun muassa Ruralia-instituutti 2010). Korkeat osallistujamaksut ovat omiaan karsimaan toimintaan mukaan tulijoita.

Ristiriitaista politiikkaa

Hallitus haluaa ohjelmallaan vahvistaa demokratiaa, osallisuutta ja luottamusta yhteiskunnassa. Mutta leikkaamalla rahoitusta koulutuksesta, jota opintokeskukset toteuttavat järjestöjen kanssa, hallitus valitettavasti päinvastoin heikentää kansalaistoimintaa ja muuta yhteisöllistä toimintaa sekä demokratiakasvatusta. Se heikentää samalla myös järjestöllistä liikunta- ja terveyskasvatusta sekä vapaaehtoistyötä.

Marita Salo
toiminnanjohtaja, rehtori
Opintokeskus Sivis
marita.salo@ok-sivis.fi