Skip to content

Maahanmuuttajia huolettaa koronassa eniten perheenjäsenten tilanne entisessä kotimaassa

11.5.2020 13.25

Kansalaisyhteiskunta
Hyvinvoivat ihmisetKoronavirusKoronavirus ihmisten arjessaHyvinvointi ja terveysJärjestöilleKansalaisyhteiskunta

Korona on pysäyttänyt liikkumisen maiden välillä, mikä vaikuttaa uudella tavalla myös maahanmuuttajiin. MIELI ry:n tuoreen kyselyn mukaan maahanmuuttajia huolestuttaa omaa terveyttä enemmän entisessä kotimaassa asuvien perheenjäsenten vointi ja taloustilanne. Suuri osa on kuitenkin sopeutunut korona-tilanteeseen hyvin.

Monikielinen kysely levisi nopeasti ja laajasti

MIELI Suomen Mielenterveys ry:n MIOS-hanke käynnisti kyselyn 16. huhtikuuta kartoittaakseen, miten korona-aika vaikuttaa eri kieli- ja kulttuuritaustaisten mielenterveyteen. MIOS eli Mielen hyvinvointia ja osallisuutta monikulttuurisessa Suomessa on MIELI ry:n kolmevuotinen (2018-2020) Euroopan Sosiaalirahaston (ESR) rahoittama hanke. Se järjestää maahanmuuttajille suunnattua, pääosin koulutettujen vapaaehtoisten ohjaamaa, mielen hyvinvointia, arjen sujuvuutta ja osallisuutta vahvistaa ryhmätoimintaa eri puolilla Suomea

Kyselyyn on käynnissä 13.5. asti, ja siihen voi vastata usealla kielellä: arabia, dari, englanti, ranska, somali, suomi, thai, turkki ja venäjä. Kyselyn tarkoituksena on saada tietoa hankkeen toiminnan kehittämiseen vaikeassa ja nopeasti muuttuvassa tilanteessa. Samalla tiedotimme MIELI ry:n kriisipuhelimesta, erityisesti sen arabian- ja englanninkielisestä linjasta.

Asia herätti ihmisissä paljon tunteita, koska kysely levisi nopeasti ja laajasti: 6. toukokuuta mennessä kyselyyn vastanneita oli jo 1071 ympäri Suomen. Vastanneista 70 % on naisia ja suurin osa työikäisiä. Työikäisistä noin puolet on 31−45-vuotiaita. Vastaajista reilu kolmannes on töissä, viidennes kokoaikaisena opiskelijana, viidennes työttömänä ja 12 % kotoutumiskoulutuksessa.

Nukkuminen vähentynyt, syöminen lisääntynyt

Alustavien tulosten perusteella suurin osa vastaajista (75 %) on huolissaan. Tämä ei varmaankaan tule yllätyksenä. Ihmisiä huolettaa samat asiat kieli- ja kulttuuritaustasta riippumatta. Miten järjestää lasten etäkoulu ja mahdollistaa harrastukset? Miten käy omalle työtilanteelle ja toimeentulolle? Mitä jos saan koronatartunnan? On yleistä kyllästymistä tilanteeseen ja yksinäisyyden tuntua.

Suuri osa vastaajista on kuitenkin sopeutunut poikkeusoloihin suhteellisen hyvin. 64 % kokee saaneensa riittävästi tietoa tilanteesta ja 47 % kokee, etteivät poikkeusolot ja niiden mukanaan tuomat rajoitukset ole vaikuttaneet mielenterveyteen. On silti huomionarvoista, että yli kolmannes kokee mielenterveytensä heikentyneen. Tämä ilmenee erityisesti siten, että nukutaan vähemmän ja syödään enemmän. Pieni mutta huolestuttava osa (16 %) heistä, jotka kokivat mielenterveytensä heikentyneen, ilmoitti kokeneensa paniikkihäiriöön viittaavia oireita.

13 % ei koe saaneensa riittävästi tietoa koronasta

Mielenterveysvaikutuksia suuntaan ja toiseen on ollut myös sillä, onko kokenut saaneensa riittävästi tietoa poikkeustilanteesta. Kyselyn mukaan 13 % vastaajista ei koe saaneensa riittävästi tietoa ja juuri heidän keskuudessaan lähes puolet eli 49 % kokee mielenterveytensä heikentyneen.

Huoli perheenjäsenistä yhdistää kirjavaa vastaajajoukkoa

Merkittävänä huomiona kyselyssä nousee esiin vastaajien yhteinen huoli ulkomailla asuvien perheenjäsenten terveydestä. Se huolestuttaa 54 % vastaajista, omasta terveydestään on huolissaan vain 33 %. Kotimaan perusteella vastaajajoukko on todella kirjava. Vastaajia on muun muassa Afganistanista, Espanjasta, Irakista, Iso-Britanniasta, Keniasta, Kolumbiasta, Ranskasta, Saksasta, Syyriasta, Turkista, Venäjältä. Mikään tietty maantieteellinen alue tai kieliryhmä ei nouse erityisesti esiin.

45 % on myös huolissaan siitä, miten kansainväliset matkustusrajoitukset tulevat vaikuttamaan omiin suunnitelmiin tulevaisuudessa. Joidenkin kohdalla tilanne on luonut moniulotteisia haasteita:

”Isoisäni menehtyi ja en voi mennä Turkkiin, koska minulla on aika varattu Migriin kesäkuulle. Jos lähtisin nyt, en voisi tulla takaisin Suomeen koronarajoitusten takia ja saattaisin menettää työni. Olen kiitollinen, että olen terve ja minulla on töitä, mutta olen erittäin surullinen ja yksinäinen.”

Huoli ulkomailla asuvien perheenjäsenten taloudellisesta tilanteesta nousee myös esiin. Toisin kuin edellä, tässä kysymyksessä vastaajien tausta painottuu Euroopan ulkopuolelle. Tämä saattaa kertoa siitä, että Euroopan maissa on keskimääräistä vankemmat yhteiskunnan turvaverkot. Osa vastaajista nosti esiin myös huolen parisuhteen ylläpitämisestä ulkomailla olevan kumppaninsa kanssa.

Vastaajat toivovat vinkkejä mielen hyvinvointiin

Kaiken huolen ja vaikeuksien ohella ihmiset ovat kuitenkin onnistuneet löytämään tästä ajasta jotain hyvääkin. Esimerkiksi noin viidennes sanoo, että poikkeusolot ovat auttaneet miettimään ja organisoimaan omia päivittäisiä rutiineja ja prioriteetteja paremmin. Moni on kokenut myös kiitollisuutta ja optimismia.

Mitä pidempään nämä poikkeusolot kestävät, sitä suuremmaksi kuitenkin nousee tarve tukea ihmisten mielen hyvinvointia. Yli kolmannes kyselyyn vastanneista kertookin kiinnostuksestaan osallistua virtuaalisiin ryhmiin, joissa saisi vinkkejä mielen hyvinvointiin.

Tässä vaikeassa ja epävarmassa tilanteessa on lohduttavaa huomata, että maahan muuttaneiden keskuudessa yksinäisyys ei ole kasvanut huolestuttavasti.

Kyselyn tuloksista tullaan raportoimaan laajemmin MIELI ry:n sivuilla toukokuun loppupuolella.

 

Johannes Parkkonen

 

Johannes Parkkonen
Projektipäällikkö, MIOS-hanke
johannes.parkkonen(at)mieli.fi
MIELI Suomen Mielenterveys ry

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Hyvinvoivat ihmiset -blogi

Kaikki blogin artikkelit
Blogi

1.7.2020 10:00

Tasapainoilua huolen ja toiveikkuuden välillä – mitä Opintokeskus Siviksessä opittiin poikkeusajan dialogeissa järjestöjen koronakeväästä?

Kansalaisyhteiskunta Päättyneen kevään aikana valtionvarainministeriö, Erätauko-säätiö ja Dialogiakatemia koordinoivat Poikkeusajan dialogit -nimistä keskustelusarjaa. Opintokeskus Sivis osallistui verkossa Erätauko-menetelmällä toteutettujen dialogien järjestämiseen. Tavoitteenamme oli kasvattaa ymmärrystä siitä, miten koronakevät vaikutti suomalaisiin järjestöihin. Kohtasimme tilaisuuksissamme yli 30 järjestöjen työntekijää tai vapaaehtoista. Monille heistä oli ymmärryksen lisäämisen lisäksi tärkeää päästä tapaamaan vertaisiaan. Monilla työpaikoilla käyttöön otetut etäkahvit ja muu […]

Blogi

26.6.2020 09:45

Funkisfamiljernas tuffa coronavardag – FDUV erbjöd virtuellt stöd

Kansalaisyhteiskunta När coronakrisen blev ett faktum och Finland gick in för undantagstillstånd, fick också vi på FDUV ställa om i vår verksamhet riktad till familjer. En stor del av familjeverksamheten ordnas inom ramen för utvecklingsprojektet Familjen i centrum. Vårt stöd till familjer riktas till familjer med barn, unga och vuxna med intellektuell eller liknande funktionsnedsättning i […]

Blogi

25.6.2020 11:00

Yhteistyö entistä tärkeämpää työttömyyden hoidossa

Sosiaalibaro Sosiaalibarometri 2020:n mukaan koronaepidemia ja sen seurauksena rajusti kasvanut työttömyys ovat haastaneet työllistymistä tukevat palvelut. Palvelujen nähtiin toimivan heikoimmin heillä, jotka niitä eniten tarvitsisivat eli heikossa työmarkkina-asemassa olevilla ihmisillä. Osatyökykyisten, pitkäaikaistyöttömien ja muiden monialaista palvelua tarvitsevien työnhakijoiden palvelutarpeisiin ei ole pystytty vastaamaan riittävällä tavalla. Pidemmän aikavälin työttömyys- ja työllisyyskehitystä on vielä vaikea ennustaa, jonkinasteinen taantuma […]