Korona on pysäyttänyt liikkumisen maiden välillä, mikä vaikuttaa uudella tavalla myös maahanmuuttajiin. MIELI ry:n tuoreen kyselyn mukaan maahanmuuttajia huolestuttaa omaa terveyttä enemmän entisessä kotimaassa asuvien perheenjäsenten vointi ja taloustilanne. Suuri osa on kuitenkin sopeutunut korona-tilanteeseen hyvin.
Monikielinen kysely levisi nopeasti ja laajasti
MIELI Suomen Mielenterveys ry:n MIOS-hanke käynnisti kyselyn 16. huhtikuuta kartoittaakseen, miten korona-aika vaikuttaa eri kieli- ja kulttuuritaustaisten mielenterveyteen. MIOS eli Mielen hyvinvointia ja osallisuutta monikulttuurisessa Suomessa on MIELI ry:n kolmevuotinen (2018-2020) Euroopan Sosiaalirahaston (ESR) rahoittama hanke. Se järjestää maahanmuuttajille suunnattua, pääosin koulutettujen vapaaehtoisten ohjaamaa, mielen hyvinvointia, arjen sujuvuutta ja osallisuutta vahvistaa ryhmätoimintaa eri puolilla Suomea
Kyselyyn on käynnissä 13.5. asti, ja siihen voi vastata usealla kielellä: arabia, dari, englanti, ranska, somali, suomi, thai, turkki ja venäjä. Kyselyn tarkoituksena on saada tietoa hankkeen toiminnan kehittämiseen vaikeassa ja nopeasti muuttuvassa tilanteessa. Samalla tiedotimme MIELI ry:n kriisipuhelimesta, erityisesti sen arabian- ja englanninkielisestä linjasta.
Asia herätti ihmisissä paljon tunteita, koska kysely levisi nopeasti ja laajasti: 6. toukokuuta mennessä kyselyyn vastanneita oli jo 1071 ympäri Suomen. Vastanneista 70 % on naisia ja suurin osa työikäisiä. Työikäisistä noin puolet on 31−45-vuotiaita. Vastaajista reilu kolmannes on töissä, viidennes kokoaikaisena opiskelijana, viidennes työttömänä ja 12 % kotoutumiskoulutuksessa.
Nukkuminen vähentynyt, syöminen lisääntynyt
Alustavien tulosten perusteella suurin osa vastaajista (75 %) on huolissaan. Tämä ei varmaankaan tule yllätyksenä. Ihmisiä huolettaa samat asiat kieli- ja kulttuuritaustasta riippumatta. Miten järjestää lasten etäkoulu ja mahdollistaa harrastukset? Miten käy omalle työtilanteelle ja toimeentulolle? Mitä jos saan koronatartunnan? On yleistä kyllästymistä tilanteeseen ja yksinäisyyden tuntua.
Suuri osa vastaajista on kuitenkin sopeutunut poikkeusoloihin suhteellisen hyvin. 64 % kokee saaneensa riittävästi tietoa tilanteesta ja 47 % kokee, etteivät poikkeusolot ja niiden mukanaan tuomat rajoitukset ole vaikuttaneet mielenterveyteen. On silti huomionarvoista, että yli kolmannes kokee mielenterveytensä heikentyneen. Tämä ilmenee erityisesti siten, että nukutaan vähemmän ja syödään enemmän. Pieni mutta huolestuttava osa (16 %) heistä, jotka kokivat mielenterveytensä heikentyneen, ilmoitti kokeneensa paniikkihäiriöön viittaavia oireita.
13 % ei koe saaneensa riittävästi tietoa koronasta
Mielenterveysvaikutuksia suuntaan ja toiseen on ollut myös sillä, onko kokenut saaneensa riittävästi tietoa poikkeustilanteesta. Kyselyn mukaan 13 % vastaajista ei koe saaneensa riittävästi tietoa ja juuri heidän keskuudessaan lähes puolet eli 49 % kokee mielenterveytensä heikentyneen.
Huoli perheenjäsenistä yhdistää kirjavaa vastaajajoukkoa
Merkittävänä huomiona kyselyssä nousee esiin vastaajien yhteinen huoli ulkomailla asuvien perheenjäsenten terveydestä. Se huolestuttaa 54 % vastaajista, omasta terveydestään on huolissaan vain 33 %. Kotimaan perusteella vastaajajoukko on todella kirjava. Vastaajia on muun muassa Afganistanista, Espanjasta, Irakista, Iso-Britanniasta, Keniasta, Kolumbiasta, Ranskasta, Saksasta, Syyriasta, Turkista, Venäjältä. Mikään tietty maantieteellinen alue tai kieliryhmä ei nouse erityisesti esiin.
45 % on myös huolissaan siitä, miten kansainväliset matkustusrajoitukset tulevat vaikuttamaan omiin suunnitelmiin tulevaisuudessa. Joidenkin kohdalla tilanne on luonut moniulotteisia haasteita:
”Isoisäni menehtyi ja en voi mennä Turkkiin, koska minulla on aika varattu Migriin kesäkuulle. Jos lähtisin nyt, en voisi tulla takaisin Suomeen koronarajoitusten takia ja saattaisin menettää työni. Olen kiitollinen, että olen terve ja minulla on töitä, mutta olen erittäin surullinen ja yksinäinen.”
Huoli ulkomailla asuvien perheenjäsenten taloudellisesta tilanteesta nousee myös esiin. Toisin kuin edellä, tässä kysymyksessä vastaajien tausta painottuu Euroopan ulkopuolelle. Tämä saattaa kertoa siitä, että Euroopan maissa on keskimääräistä vankemmat yhteiskunnan turvaverkot. Osa vastaajista nosti esiin myös huolen parisuhteen ylläpitämisestä ulkomailla olevan kumppaninsa kanssa.
Vastaajat toivovat vinkkejä mielen hyvinvointiin
Kaiken huolen ja vaikeuksien ohella ihmiset ovat kuitenkin onnistuneet löytämään tästä ajasta jotain hyvääkin. Esimerkiksi noin viidennes sanoo, että poikkeusolot ovat auttaneet miettimään ja organisoimaan omia päivittäisiä rutiineja ja prioriteetteja paremmin. Moni on kokenut myös kiitollisuutta ja optimismia.
Mitä pidempään nämä poikkeusolot kestävät, sitä suuremmaksi kuitenkin nousee tarve tukea ihmisten mielen hyvinvointia. Yli kolmannes kyselyyn vastanneista kertookin kiinnostuksestaan osallistua virtuaalisiin ryhmiin, joissa saisi vinkkejä mielen hyvinvointiin.
Tässä vaikeassa ja epävarmassa tilanteessa on lohduttavaa huomata, että maahan muuttaneiden keskuudessa yksinäisyys ei ole kasvanut huolestuttavasti.
Kyselyn tuloksista tullaan raportoimaan laajemmin MIELI ry:n sivuilla toukokuun loppupuolella.
Johannes Parkkonen
Projektipäällikkö, MIOS-hanke
johannes.parkkonen(at)mieli.fi
MIELI Suomen Mielenterveys ry