Skip to content

Maailma on pieni

9.9.2019 11.30

Hyvinvointi ja terveys
Hyvinvointi ja terveysAgenda2030Kansainvälinen toimintaYKHyvinvointi ja terveysSosiaali- ja terveyspalvelut

Tunne siitä, että maailma on pieni, oli vahva Maailman terveysjärjestö WHO:n yleiskokouksessa Genevessä toukokuussa. Samaan saliin mahtui 194 valtion edustajat pohtimaan kansalaisten terveyttä ja hyvinvointia.

Toimintaa ohjaa Agenda 2030

YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda 2030 on viitekehys, jonka puitteissa toimitaan. Tavoite 3 koskee terveyttä ja hyvinvointia, mutta terveys linkittyy selkeästi kaikkiin muihinkin 16 tavoitteeseen.

Kansanterveystyössä rakenteellisten tekijöiden vaikutukset ovat enenevässä määrin huomion kohteena. Terveyden ja hyvinvoinnin edistämistyössä puhutaan yhä enemmän kaupallisten intressien negatiivisesta vaikutuksesta. Eriarvoisuus heikentää kaikkien hyvinvointia, niin yhteisöjen sisällä kuin maiden välillä.

Uudet kunnianhimoiset välitavoitteet

WHO:ssa on uuden pääsihteeri Tedros Adhanom Ghebreyesusin johdolla tehty mittava organisaatiomuutos ja asetettu uudet kunnianhimoiset välitavoitteet.

Miljardin ihmisen nykyistä enemmän tulee vuoteen 2023 mennessä:

  • päästä kattavan terveydenhuollon piiriin.
  • saada parempi suoja terveysuhkia ja poikkeustilanteita vastaan.
  • saada parempi terveys ja hyvinvointi.

Laadukkaan terveydenhuollon turvaaminen

WHO:n kokouksen pääteemoja olivat kattavan ja laadukkaan terveydenhuollon turvaaminen sekä ilmastonmuutoksen vaikutukset terveyteen. Näihin kysymyksiin YK:n yleiskokous syyskuun kolmannella viikolla palaa, ja silloin on tarkoitus saada korkean tason päätöksiä.

Arvioiden mukaan noin puolet maailman väestöstä on ilman perusterveydenhuoltoa, koska sitä ei ole tarjolla tai koska ihmisillä ei ole siihen varaa. Puheissa korostettiin, että ”Business as usual is not enough”. Aiheeseen voi tutustua esimerkiksi www.uhc2030.org-sivustolla. Tähän asiaan liittyy monia vaikeita kysymyksiä. Keskeisiä niistä ovat lääkkeiden saatavuus ja hinnoittelu, jotta kaikilla olisi mahdollisuus saada tarvitsemansa hoito. Toukokuun kokouksen hankalimpia kysymyksiä olikin vaatimus läpinäkyvyydestä, miten lääkkeiden hinnat muodostuvat. Nykyinen tilanne, jossa suurella osalla ihmisiä ei ole varaa saada tarvitsemiaan lääkkeitä, on kestämätön.

Erityisesti työ paremman seksuaali- ja lisääntymisterveyden puolesta herättää huolta, ja tässä kehitys näyttää menevän negatiiviseen suuntaan. Monet maat, USA etunenässä, vastustavat vahvasti toimintaa, jonka tulkitaan vahvistavan aborttioikeutta. Useat konservatiiviset voimat pyrkivät heikentämään koulujen seksuaalikasvatusta ja estämään toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on taata seksuaalivähemmistöjen oikeudet.

Ilmastonmuutoksen vaikutus terveyteen

Ilmastonmuutoksen vaikutus terveyteen on myös pian pidettävän YK:n yleiskokouksen agendalla. Valmisteluja on tehty perusteellisesti, jotta konkreettisiin toimiin voidaan yhdessä lähteä. WHO on keskittynyt erityisesti ilmanlaatuun, sillä ilmansaasteet ovat enenevässä määrin monen kroonisen sairauden syy.

Ravinnon terveysvaikutuksia on laajennettu siihen, miten ruoan tuotanto ja saatavuus vaikuttavat ihmisten elämänlaatuun ja kestävään kehitykseen.

Terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi on laadittu uusi toimintasuunnitelma (Global action plan for Healthy lives and Well-Being for All), joka sekin on tarkoitus hyväksyä YK:ssa syyskuussa.

Huomiota kiinnitetään myös muihin globaaleihin terveyskysymyksiin, kuten tarttuviin tauteihin, rokotevastaisuuteen ja antibioottiresistenssiin.

Valtioiden ja kansalaisyhteisön yhteistoiminta

Valtioiden ja kansalaisyhteisön välistä aktiivisempaa yhteistoimintaa peräänkuulutettiin. Kansalaisjärjestöjen merkitystä korostettiin hyvin monissa puheenvuoroissa. Varsinaisia ”civil society organisations” ei juurikaan ollut mukana, muuta kuin lukuisissa yleisölle avoimissa sivutapahtumissa. WHO:n hallintoneuvostossa on käsittelyssä esitys, miten järjestöjen asiantuntemusta voisi hyödyntää paremmin, sekä mikä niiden rooli voisi olla WHO:n rakenteissa ja prosesseissa.

Suomi on WHO:ssa aktiivinen, ja Suomen osaavilla virkamiehillä on merkittävä rooli. Kansalaisjärjestöyhteistyössä Suomea pidettiin edelläkävijänä. Kiinnostusta herätti, että Suomi oli ensimmäistä kertaa kutsunut delegaatioonsa kansalaisjärjestön – SOSTEn – edustajan. Tätä yhteistyötä on hyvä jatkaa.

SOSTE jatkaa myös kansainvälisen toiminnan kehittämistä yhdessä jäsentensä kanssa. Voimme vielä paremmin sekä vaikuttaa että hyödyntää omassa toiminnassamme sitä työtä, mitä WHO:ssa tehdään. Samassa veneessä ollaan.

 

Rintakuva Viveca Hagmarkista

 

Viveca Hagmark
toiminnanjohtaja, Folkhälsans förbund rf
SOSTEn hallituksen jäsen
viveca.hagmark(at)folkhalsan.fi

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Hyvinvointi ja terveys -blogi

Kaikki blogin artikkelit
Blogi
erityisasiantuntija

14.6.2019 12:30

Kansanterveys kiittää hallitusohjelmaa

Kesäkuun alussa toimikautensa aloittaneen hallituksen ohjelma sisältää ilahduttavan monia kansanterveyttä tukevia kirjauksia. Niitä ovat esimerkiksi lupaus lisätä matalan kynnyksen elintapaohjausta ja ennaltaehkäiseviä toimia sekä vähentää antibioottien liikakäyttöä. Todellisina hyvinvointi-investointeina voidaan nähdä niin ikään hallitusohjelmaan asetetut tavoitteet rokotus- ja seulontaohjelmien laajentamisesta. Edellä mainitut toimenpiteet ovat myös kustannusvaikuttavia, koska ne tuottavat terveyshyötyjä ja säästävät terveydenhuollon kustannuksia. Väestön terveyttä […]

Blogi

31.5.2019 08:30

Mars matkalle! Terveyttä työpaikoille

Nuohooja kiipeilee ja työskentelee hankalissa asennoissa. Parturi-kampaajan hartiat ja selkä rasittuvat pitkän päivän aikana. Toimistotyötä tekevälle istuminen käy voimille, matkatyötä tekevä väsyy pitkistä päivistä ja aikaeroista. Ammattikuljettajan kroppaa haastaa istuminen ja tärinä, asiakaspalvelussa odotetaan iloisuutta, ja vuorotyötä tekevän uni häiriintyy helposti. Esimerkeistä voi helposti todeta, miten eri tavoin eri työt ja ammatit vaikuttavat terveyteen ja […]

Blogi
erityisasiantuntija

22.5.2019 09:00

“Elämmekö nykyisin pidempään – vai kuolemmeko pidempään?”

Kymmenisen vuotta sitten istuin eräässä seminaarissa kuuntelemassa asiantuntija-alustuksia väestöennusteista ja palvelurakenteista, kun joku esitti sen – kysymyksen, jota olen pohtinut siitä lähtien. ”Elämmekö me nykyisin pidempään, vai kuolemmeko me pidempään?” Tuohon vuosia sitten esitettyyn kysymykseen kiteytyy kovin paljon tässäkin ajassa kiinni olevaa, oleellista ja tärkeää. Minkälaista on hyvä elämä? Tulemmeko kuulluiksi? Saammeko apua, kun sitä […]