Skip to content

Maakuntien ja järjestöjen yhteistyö etenee – vai eteneekö?

20.11.2018 9.29

Sote-järjestöt
Elinvoimaiset järjestötJärjestötJärjestöt mukana muutoksessaMaakuntauudistusKansalaisyhteiskuntaMaakuntavaalitSote-järjestötSote-uudistus

”Maakunnat ovat erilaisia” lienee useimmin käytetty lause sote-ja maakuntauudistuksen yhteydessä. Tämä pitää paikkansa myös sote-maku-valmistelun etenemisessä alueellisesti – ja nyt eriytymistä on tapahtunut myös prosessin pitkittymisen takia. Osa maakunnista jatkaa valmistelua epäselvästä tilanteesta huolimatta, kun taas osa odottaa lakien voimaantuloa. Tämä ei voi olla vaikuttamatta myös järjestöihin. Pyrin tässä kirjoituksessa avaamaan, miltä tilanne näyttää alueellisesti ja valtakunnallisesti.

Yhteistyöllä osallisuuteen

Miten kansalaisten osallistumisjärjestelmien rakentaminen on edennyt? Maakuntien tilannekuva 2018. Valtioneuvosto.

Miten kansalaisten osallistumisjärjestelmien rakentaminen on edennyt? Maakuntien tilannekuva 2018. Valtioneuvosto.

Kansalaisten osallistuminen on uusissa maakunnissa tärkeää. Kansalaisten ja järjestöjen osallisuuden kehittäminen onkin edennyt kaikissa maakunnissa melko hyvin. Järjestöt ovat itse olleet valmistelussa aktiivisia, ja päässeet mukaan moniin työryhmiin. Oheinen kartta kuvaa maakuntien osallisuusjärjestelmien rakentamisen tilannetta maakunnittain.

Jotta vuoropuhelu ja yhteistyö maakunnan ja järjestöjen välillä olisi mahdollista, tarvitaan keinoja yhteiseen tekemiseen eli yhteistyörakenteita. Koordinoimamme Järjestö 2.0 –hanke toimii kaikissa maakunnissa järjestöjen tukena. Hanke kokoaa maakunnan sote-järjestöt yhteen ja kehittää alueellista toimintaa niin, että kaikkiin maakuntiin syntyy järjestöjen yhteistyöverkosto ja yhteistyörakenne maakunnan kanssa. Lisää hankkeesta voit lukea täältä.  Nyt järjestöjen asialistalla on järjestöneuvottelukuntien perustaminen maakuntiin – jotta vuoropuheluun ja yhteistyöhön päästään.

Yhteistyöllä on jo historiaa

Maakuntaliittojen ja järjestöjen yhteistyö on vaihdellut alueellisesti tähänkin asti. Joissakin maakunnissa yhteistyö on ollut kiinteää ja systemaattista, joissakin vähäisempää.

Neljässä maakunnassa järjestöjen ja alueviranomaisten yhteistyön mahdollistajana on toiminut järjestöneuvottelukunta. Käytännössä tämän yhteistyöelimen rakenne on ollut sama, mutta vaihtelevia nimikkeitä ovat olleet esimerkiksi järjestöasiain neuvottelukunta sekä järjestöareena. Yhtä kaikki, tämä kohtaamispaikka on mahdollistanut viranomaisten ja järjestöjen säännöllisen tapaamisen, järjestöstrategian seuraamisen ja yhteistyön järjestöjen välillä. Jotkut neuvottelukunnat ovat myös laatineen lausuntoja ja nimenneet järjestöedustajia maakunnallisiin työryhmiin. Toiminta on osoittautunut tarpeelliseksi – sekä järjestöille että maakunnille.

Polkuja rakenteisiin

Järjestöneuvottelukuntien tilanne maakunnittain

Järjestöneuvottelukuntien tilanne maakunnittain lokakuun lopussa 2018.

Järjestö 2.0:n ensimmäisen vuoden aikana on tapahtunut paljon. Monissa maakunnissa J2.0 -hankkeiden toimintasuunnitelmat ovat täsmentyneet, ja vuoropuhelua käydään maakunnan valmistelun kanssa yhteistyörakenteiden kehittämiseksi. Järjestöjen eteneminen tavoitteidensa suuntaisesti on vahvasti kytköksissä maakunnan valmistelun etenemiseen.

Oheinen kartta kuvaa maakunnallisten järjestöneuvottelukuntien tilannetta.

Keski-Pohjanmaalla synnytettiin uusi neuvottelukunta. Tämä on hyvä esimerkki siitä, miten maakunnan valmistelun eteneminen vaikuttaa J2.0 –hankkeen etenemiseen. Keski-Pohjanmaa on edennyt osallisuuden rakentamisessa erinomaisesti, ja näin alueellinen hankekin on saanut neuvottelukunnan pystyyn. Eikä neuvottelukuntaa ole vain perustettu, se on ehtinyt jo kokoustamaankin!

Yleisesti maakunnissa ollaan hyvin erilaisissa tilanteissa:

  • Joissain maakunnissa neuvottelukunta on valmisteltu niin pitkälle, että ne ovat valmiita aloittamaan toimintansa, mutta maakunta jäänyt odottamaan lakien hyväksymistä. Nämä neuvottelukunnat ovat siis hyväksymistä vaille valmiita.
  • Toisissa maakunnissa on sen sijaan jo päätetty neuvottelukunnan perustamisesta, mutta valmistelu jatkuu edelleen.
  • Joissain maakunnissa pohditaan, että neuvottelukunta perustetaan joka tapauksessa, huolimatta siitä, toteutuuko maakuntauudistus vai ei. Jossakin maakunnassa on muodostettu yhteistyörakenne osittain testausmielessä: Jos rakenne toimii ja todetaan tarpeelliseksi, se voidaan virallistaa.

Tällä hetkellä näyttää siltä, että maakuntien ja järjestöjen yhteistyö rakentuu Suomeen varsin yhdenmukaisesti.

Pullat ovat uunissa

Monet seikat vaikuttavat siihen, miten vahvasti maakunta on ottanut järjestöt mukaan valmisteluun sekä siihen, onko neuvottelukuntaa ehditty rakentamaan.

Ensinnäkin, sote-ja maakuntauudistus itsessään korostaa asiakaskeskeisyyttä ja osallisuutta. Sosiaali- ja terveysministeriö on aktiivisesti tukenut järjestöjen osallistamista alueellisesti. Merkittävää on myös, että valmisteilla oleva maakuntalainsäädäntö kannustaa yhteistyöhön järjestöjen kanssa.

Viimeisenä, vaan ei lainkaan vähäisenä tekijänä vaikuttaa myös J2.0 -hankkeissa työskentelevien ihmisten aktiivisuus. Nämä hankkeet ovat koonneet sote-järjestökentän yhteen ja luoneet paikoin selkeän kuvan satojen järjestöjen toiminnasta alueella. Lisäksi ne ovat olleet vuoropuhelussa valmistelijoiden kanssa ja toimineet ”yhtenä ovena”, jonka kautta valmistelija on helposti saanut yhteyden koko kenttään.

Nyt voidaan siis todeta, että pullat ovat hyvin uunissa!

Niissä maakunnissa, jossa sote-maku-valmistelu osallisuuden osalta on edennyt, myös J2.0 -hankkeet ovat edenneet tavoitteidensa suuntaan, ja jatkossa rakenteiden eteneminen riippuu jälleen monin paikoin maakunnan valmistelun etenemisestä. Vuoden lisäaika valmistelussa tekee sekin ehkä hyvää, mutta samalla täytyy pitää huolta siitä, että yhteistyörakenteiden muodostaminen ei vesity virallisen valmistelun lakien voimaantulon odotteluun.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Elinvoimaiset järjestöt -blogi

Kaikki blogin artikkelit
Blogi
erityisasiantuntija

5.6.2019 17:39

Pikavippejä, geoblokkausta ja byrokratiaa – tarkastelussa hallitusohjelman kansalaisyhteiskuntakirjaukset

Byrokratiaa kevennetään. Autonomiaa kasvatetaan. Avustusjärjestelmä uudistetaan. Sote-järjestöjen toimintaedellytyksiä vahvistetaan. Kansalaisjärjestöillä ja erityisesti sosiaali- ja terveysjärjestöillä on syytä olla tyytyväinen edellä mainittuihin hallitusohjelman kirjauksiin. Hallitusohjelmaa lukiessa tuntuu siltä, että puolueet ovat monelta osin kuulleet järjestöjen huolet ja viestit. Kansalaistoiminnan hallintokuormaa on vara purkaa ja lupakäytäntöjä keventää, toivottavasti tämä työ saadaan pian käyntiin. Myös kansalaisyhteiskunnan vahvistaminen – […]

Blogi

23.5.2019 08:30

Vad är Forums roll i att stödja civilsamhället?

I början av 1990-talet pågick en utredning av den svenska socialtjänsten. Eftersom utredningen inte tog alls tog upp frågor av vad det svenska civilsamhället gjorde när det gäller sociala frågor, så valde ett antal organisationer att bilda en svensk intresseorganisation för socialt arbete som grundades på civilsamhällets organisationer. Det blev Forum – idéburna organisationer med […]

Blogi
viestintäpäällikkö

12.3.2019 16:42

Onneksi oli joku! 

Keväällä 1998 olin kolmetoistavuotias. Kotimatkalla harrastuksestani kuvataidekerhosta vastaani tuli ambulanssi. Lisäksi pihassamme oli poliisiauto. Kotona eteisessä lojuivat äitini kauppakassit purkamattomina. Isoveljeni oli kuollut. Sinä keväänä kasvoin nopeammin kuin muut ikäiseni ja opin paljon uutta.  Opin vastaanottamaan aikuisten hyvää tarkoittavia, mutta ajattelemattomia surunvalitteluja, jotka ryöpsähtivät liikutukseksi, jopa itkuksi. Opin suojaamaan tunteeni uteliailta katseilta sekä ottamaan kasvoilleni sopivan […]