Mielenterveysjärjestöjen momentum on nyt käsillä

Mielenterveysjärjestöjen momentum on nyt käsillä

Etusivu / Blogi / Mielenterveysjärjestöjen momentum on nyt käsillä

Mielenterveyden keskusliitto selvitti Mielenterveysbarometrissa 2021 ensimmäistä kertaa suomalaisten suhtautumista mielenterveysjärjestöihin. Tätä järjestökentän osaa kun vaivaa se muualtakin turhan tuttu mantra: jäsenmäärät vähenevät, pienimmät yhdistykset kuihtuvat pois ja viimeisinä valon sammuttavat seniorit. Junioreita ei jäsenyys kiinnosta.

Suomalaisten suuren enemmistön erittäin vahva tuki

No mitä selvisi? Kävi ilmi, että mielenterveysjärjestöjen työllä on suomalaisten suuren enemmistön erittäin vahva tuki. Meidän toimintaamme arvostetaan siitä huolimatta, että vain pikkuruinen osa on itse osallistunut jonkin mielenterveysjärjestön toimintaan, jäsenyydestä puhumattakaan. Puolet kyllä arvelee joskus jostain alan järjestöstä kuulleensa.

Osaamiseemme luotetaan ennen kaikkea vaikeissa elämäntilanteissa. Puolet suomalaisista pitää järjestöjen tarjoamaa tukea mielenterveyskuntoutujille erittäin tärkeänä ja kolmannes melko tärkeänä. Loputkaan eivät varsinaisesti epäile, vaan suurin osa heistä ei osaa ottaa kantaa.

Luottamus on jopa niin vahvaa, että yli puolet (55 %) olisi valmis hakemaan järjestöstä apua itsekin, jos mielenterveyden häiriö osuisi omalle kohdalle. Tulosta voisi kutsua erittäin hyväksi tilanteessa, jossa mielenterveysongelmiin liittyy yhä vahva stigma. Lähes viidennes nimittäin ei, vieläkään, haluaisi mielenterveyskuntoutujaa naapurikseen. Kuntoutujia pelkäävien määrä on sentään pudonnut kymmenekseen.

Kansan vankka tuki koskee myös rahoitusta

Kansan vankka tuki ei koske vain toimintaa, vaan myös rahoitusta. Puolet suomalaisista pitää mielenterveysjärjestöjen julkista rahoitusta jatkossakin erittäin tärkeänä ja kolmannes melko tärkeänä. Julkista rahoitusta tukee yhteensä kuusi suomalaista seitsemästä.

Mitä tuloksista pitäisi ajatella? Selvää on, että suomalaiset luottavat järjestöihin instituutioina. Tieteentekijöiden kielellä kyse on luottavaisuudesta, yhteisöllisyyden voimasta, joka kumpuaa pitkän perinteen omaavista, tehtävässään onnistuneista organisaatioista. Luottamus on vaikea saavuttaa – ja kuten tiedämme, erittäin helppo menettää.

Nyt pitää kääriä hihat ja luoda uutta

Siksi nyt on se hetki, kun mielenterveysjärjestöjen pitää olla hereillä. Jotain pitää tehdä toisin, jos alle 5 % kansasta ottaa osaa toimintaan ja yli 50 % olisi siihen tilaisuuden tullen valmiita. Toiminnan kynnystä pitää madaltaa myös heille, jotka eivät ole sitä viikoittain vierailevaa ”perusjengiä”. Jäsenmäärän kasvattamisesta on aika siirtyä toimintaan osallistuvien määrän kasvattamiseen. STEA-avusteisten järjestöjen toiminta on tarkoitettu kaikille.

Pitää siis kääriä hihat ja luoda uutta. Uusia interventioita, jotka tavoittavat ja houkuttelevat kaikkia meitä erilaisia, yksilöllisiä ihmisiä, joita yhdistää joko oma, läheisen tai asiakkaan kokemus mielenterveysongelmista. Tarvetta on, luottamusta on. Nyt vaaditaan vain uusiutumista.

 

Rintakuvissa hymyilevät Sirkku Immonen ja Janne Jalava Mielenterveyden keskusliitosta.

Kehitysjohtaja Janne Jalava
janne.jalava(at)mtkl.fi
Viestintäpäällikkö Sirkku Immonen
sirkku.immonen(at)mtkl.fi
Mielenterveyden keskusliitto

 

 

Mielenterveyden keskusliitto on mielenterveysongelmia itse kokeneiden ihmisten 50-vuotias järjestö, joka viettää parhaillaan juhlavuottaan teemalla ”50 vuotta muutoksen puolesta”. Liiton Mielenterveysbarometri on seurannut mielenterveysongelmiin liittyviä asenteita vuodesta 2005.