Skip to content

Mihin unohtui oikeudenmukaisuus ja inhimillisyys?

10.4.2018 15.46

Perusturva
Hyvinvoivat ihmisetEriarvoisuusPerusturvaSosiaaliturvaPerusturva

Sipilän hallitusohjelmassa on kirjaus eläkkeensaajien asumistuen yhdistämisestä yleiseen asumistukeen. Tavoitteena on vähentää valtion menoja ja yhdenmukaistaa asumistukijärjestelmää. Hallituskauden alussa tehty esitys asumistukien yhdistämisestä kaatui lopulta kovan kritiikin edessä. Silloisen sosiaali- ja terveysministeri Hanna Mäntylän mukaan leikkaus peruttiin oikeudenmukaisuuden ja inhimillisyyden vuoksi. Eduskunnan tietopalvelun mukaan esitys olisi siirtänyt ainakin 27 000 eläkeläistä köyhyysrajan alapuolelle.

Pienituloisilta eläkkeensaajilta leikataan asumistukia 129 miljoonaa

Suunnitelma ponnahti uudelleen esille eriarvoisuustyöryhmän ehdotuksissa. Eläkkeensaajan asumistuen yhdistäminen yleiseen asumistukeen koskettaisin noin 140 tuhatta eläkeläistä. Yllättäen ehdotus ei koskisi 70 vuotta täyttäneitä leskiä, jotka pysyisivät jatkossakin eläkkeensaajien asumistuen piirissä.

Ehdotus asettaa pienituloiset eläkkeensaajat eriarvoiseen asemaan. Laskelman mukaan muutoksen häviäjiä olisivat toisen ja kolmannen tulodesiilin kotitaloudet eli pienituloiset eläkeläiset. Heidän asumistuki leikkaantuisi yhteensä 129 miljoonalla eurolla. Ehdotuksen mukaan säästöt kohdennettaisiin takuueläkkeen, kansaneläkkeen korotukseen tai omaishoidon yhdenmukaistamiseen. Käytännössä pienituloisilta eläkeläisiltä leikataan, jotta muiden etuuksien puutteita vastaavasti korjattaisiin.

Asumistuet ovat aikoinaan luotu eri väestöryhmien erityispiirteet huomioiden. Eläkkeensaajien asumistuen luonne poikkeaa yleisestä asumistuesta, koska se tarkoitettu pitkäaikaiseksi tueksi, eikä sillä lähtökohtaisesti ole työnteon kannusteita. Nyt ihmisten erityistarpeet unohdetaan ja leikkaukset kohdistetaan epäoikeudenmukaisesti ja yksipuolisesti pienituloisiin kotitalouksiin.

Missä menee taloudellisen selviytymisen raja?

Eläkkeensaajan asumistuen saajat ovat kaikkein pienituloisimpia, joiden tilannetta on heikennetty jo usean vuoden ajan mm. lääkekorvausten alentamisen, asiakasmaksujen korotusten sekä etuuksien indeksijäädytysten vuoksi. Yksistään nämä toimet ovat vieneet pienituloisten taloudellisen selviämisen äärirajoille.

Muutaman kympin, puhumattakaan sadan euron leikkaus asumistukeen vaarantaa eläkeläisen mahdollisuuksia jatkaa asumista nykyisessä kodissa. Välilliset vaikutukset esimerkiksi terveyteen ovat myös todellisia, jos välttämättömiin lääkkeisiin ja palveluihin ei ole varaa. Muutosten kerrannaisvaikutukset ovat huomattavat, ja se tulee näkymään myös toimeentulotuen lisääntyvänä käyttönä ja epävirallisen avun piiriin hakeutumisena, mikäli apua ja tukea osataan tai halutaan hakea. EKL:n mukaan muutos tulee aiheuttamaan eläkeläisillä laajasti epätietoisuutta ja jopa kauhua.

Pienetkin muutokset tukiin ja maksuihin voivat romahduttaa koko pienituloisen talouden, koska heidän kykynsä varautua tulojen supistumiseen ja menojen kasvuun on rajattua.

SOSTE toi esille jo aiemmassa lausunnossaan, että asumistukien yhdistämisen vaikutukset pienituloisten eläkeläisten taloudelliseen tilanteeseen yhdistettynä muihin leikkauksiin ovat kohtuuttomia. Oikeudenmukaisuuden ja inhimillisyyden kannalta uudistuksissa tulee varmistaa, etteivät ihmiset joudu kohtuuttomiin tilanteisiin.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Hyvinvoivat ihmiset -blogi

Kaikki blogin artikkelit
Blogi
johtaja, varapääsihteeri

13.2.2019 12:22

Lähtöruudun kuopiminen sotessa turhauttaa 

Sote-ratkaisun lykkääntymistä tuskin kiittäisivät asiakkaat sen enempää kuin uudistuksen toimeenpanijatkaan. Olkoonkin, että ilkikurinen kansalaismieli tuppaa joskus ilakoimaan, jos herrojen haaveet lyttääntyvät.  Resurssit eivät lykkäämisestä ainakaan lisäänny. Pikemminkin päinvastoin. Erityisen totta tämä on sote-järjestöjen näkökulmasta. Järjestöillä on halua ja kyvykkyyttä yhteistyöhön alueellisten sote-ekosysteemien rakentamisessa. Ja toisaalta rehellisyyden nimissä on sanottava, että valmiita ratkaisuja ei järjestöilläkään ole tarjottavana. Silti viriämässä on ymmärrys, […]

Blogi
erityisasiantuntija

31.1.2019 10:53

Tulevaisuuden perusturvalla täytyy tavoitella köyhyyden ja eriarvoisuuden vähentämistä

Köyhyys on myös Suomessa todellinen ongelma, jonka vähentämiseksi pitää ryhtyä toimiin. Suomi on sitoutunut osana YK:n kestävän kehityksen Agenda 2030-tavoitteita puolittamaan köyhyyden 2030-luvulle mennessä. Tämä tarkoittaisi yli 400 000 ihmisen tilanteen korjaamista. Köyhyys- tai syrjäytymisriskissä eli vuonna 2016 849 000 henkilöä. Lisäksi Suomi on EU:n 2020-strategiassa sitoutunut vähentämään köyhyys- tai syrjäytymisriskissä elävien ihmisten määrää 150 […]

Blogi
erityisasiantuntija

29.1.2019 09:51

Sosiaali- ja terveysjärjestöistä löytyy perusturvan uudistamisen erityisosaamista

Kuuntelen naista, jolla on rollaattori ja ties millaisia tukia ympärillään. Nainen kertoo, että hänellä on geenivirhe. Sen takia hän joutuu silloin tällöin – milloin vain – sairaalaan viikoiksi kerrallaan. Silti hän käy palkkatöissä ja on käynyt koko elämänsä, joitain työttömyysjaksoja lukuun ottamatta. Ilman palkkatyötä hän eläisi koko elämänsä köyhyydessä pienellä eläkkeellä. Työnteon lisäksi hän on […]