Skip to content

Mihin unohtui oikeudenmukaisuus ja inhimillisyys?

10.4.2018 15.46

Perusturva
Hyvinvoivat ihmisetEriarvoisuusPerusturvaSosiaaliturvaPerusturva

Sipilän hallitusohjelmassa on kirjaus eläkkeensaajien asumistuen yhdistämisestä yleiseen asumistukeen. Tavoitteena on vähentää valtion menoja ja yhdenmukaistaa asumistukijärjestelmää. Hallituskauden alussa tehty esitys asumistukien yhdistämisestä kaatui lopulta kovan kritiikin edessä. Silloisen sosiaali- ja terveysministeri Hanna Mäntylän mukaan leikkaus peruttiin oikeudenmukaisuuden ja inhimillisyyden vuoksi. Eduskunnan tietopalvelun mukaan esitys olisi siirtänyt ainakin 27 000 eläkeläistä köyhyysrajan alapuolelle.

Pienituloisilta eläkkeensaajilta leikataan asumistukia 129 miljoonaa

Suunnitelma ponnahti uudelleen esille eriarvoisuustyöryhmän ehdotuksissa. Eläkkeensaajan asumistuen yhdistäminen yleiseen asumistukeen koskettaisin noin 140 tuhatta eläkeläistä. Yllättäen ehdotus ei koskisi 70 vuotta täyttäneitä leskiä, jotka pysyisivät jatkossakin eläkkeensaajien asumistuen piirissä.

Ehdotus asettaa pienituloiset eläkkeensaajat eriarvoiseen asemaan. Laskelman mukaan muutoksen häviäjiä olisivat toisen ja kolmannen tulodesiilin kotitaloudet eli pienituloiset eläkeläiset. Heidän asumistuki leikkaantuisi yhteensä 129 miljoonalla eurolla. Ehdotuksen mukaan säästöt kohdennettaisiin takuueläkkeen, kansaneläkkeen korotukseen tai omaishoidon yhdenmukaistamiseen. Käytännössä pienituloisilta eläkeläisiltä leikataan, jotta muiden etuuksien puutteita vastaavasti korjattaisiin.

Asumistuet ovat aikoinaan luotu eri väestöryhmien erityispiirteet huomioiden. Eläkkeensaajien asumistuen luonne poikkeaa yleisestä asumistuesta, koska se tarkoitettu pitkäaikaiseksi tueksi, eikä sillä lähtökohtaisesti ole työnteon kannusteita. Nyt ihmisten erityistarpeet unohdetaan ja leikkaukset kohdistetaan epäoikeudenmukaisesti ja yksipuolisesti pienituloisiin kotitalouksiin.

Missä menee taloudellisen selviytymisen raja?

Eläkkeensaajan asumistuen saajat ovat kaikkein pienituloisimpia, joiden tilannetta on heikennetty jo usean vuoden ajan mm. lääkekorvausten alentamisen, asiakasmaksujen korotusten sekä etuuksien indeksijäädytysten vuoksi. Yksistään nämä toimet ovat vieneet pienituloisten taloudellisen selviämisen äärirajoille.

Muutaman kympin, puhumattakaan sadan euron leikkaus asumistukeen vaarantaa eläkeläisen mahdollisuuksia jatkaa asumista nykyisessä kodissa. Välilliset vaikutukset esimerkiksi terveyteen ovat myös todellisia, jos välttämättömiin lääkkeisiin ja palveluihin ei ole varaa. Muutosten kerrannaisvaikutukset ovat huomattavat, ja se tulee näkymään myös toimeentulotuen lisääntyvänä käyttönä ja epävirallisen avun piiriin hakeutumisena, mikäli apua ja tukea osataan tai halutaan hakea. EKL:n mukaan muutos tulee aiheuttamaan eläkeläisillä laajasti epätietoisuutta ja jopa kauhua.

Pienetkin muutokset tukiin ja maksuihin voivat romahduttaa koko pienituloisen talouden, koska heidän kykynsä varautua tulojen supistumiseen ja menojen kasvuun on rajattua.

SOSTE toi esille jo aiemmassa lausunnossaan, että asumistukien yhdistämisen vaikutukset pienituloisten eläkeläisten taloudelliseen tilanteeseen yhdistettynä muihin leikkauksiin ovat kohtuuttomia. Oikeudenmukaisuuden ja inhimillisyyden kannalta uudistuksissa tulee varmistaa, etteivät ihmiset joudu kohtuuttomiin tilanteisiin.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Hyvinvoivat ihmiset -blogi

Kaikki blogin artikkelit
Blogi

18.10.2019 09:00

Päivän tärkein ateria -toimintamalli edistää lapsen ja vanhemman keskinäistä vuorovaikutusta

Pääkaupunkiseudulla pilotoitu Päivän tärkein ateria -toimintamalli on tarkoitettu vanhempien ja lasten vuorovaikutuksen vahvistamiseen. Se on mainio ja käyttökelpoinen tapa tavoittaa niitä vanhempia, joille koulujen vanhempainillat eivät sovi tai niihin osallistumisen motivaatio on alhainen. Yhteinen aamupala oman lapsen kanssa koulussa ennen koulupäivän alkua tarjoaa yhteistä aikaa ja vahvistaa vanhemman ja lapsen keskinäistä vuorovaikutussuhdetta. Järjestöjen kehittämä toimintamalli […]

Blogi

6.9.2019 09:00

Mera kan göras för att förebygga självmord

Då man ser på fakta och statistik om självmord kan man konstatera att år 2017 gjordes 824 självmord i Finland, vilket är 30 mera än år 2016 och 90 mera än år 2015. WHO uppskattar i sin rapport från år 2015 att över 800 000 människor dör årligen till följd av självmord runtom i världen […]

Blogi

23.8.2019 08:05

Digitalisering också på svenska

Inom social- och hälsovården är digitaliseringen på framfart. Digitalisering av tjänster är ett sätt att öka tjänsternas tillgänglighet för klienten, minska kostnaderna för serviceanordnaren och förbättra tjänsternas kvalitet. Digitala tjänster och artificiell intelligens inom sjukvården kan bidra till ökad patientsäkerhet, effektivitet och kvalitet, då genomsökning av information försnabbas avsevärt till exempel i samband med diagnostisering. […]