Hyvinvointialueen päätökset palvelujen järjestämistavoista ja palveluverkosta ovat vaikutuksiltaan erilaisia kaupungeissa, taajamissa ja harvaan asutulla maaseudulla. Eri ympäristöissä päätösten kerrannaisvaikutukset voivat olla erilaisia, kuten esimerkiksi vaikutukset maakunnan elinvoimaan hankintojen kautta. Hyvinvointialueen päätöksillä on myös erittäin iso merkitys eri puolilla hyvinvointialuetta asuvien ihmisten elämään ja arkeen.
Hyvinvointialueiden päättäjien on mahdollista saada päätöksenteon tueksi yksityiskohtaisempaa tietoa, jos hyvinvointialueella tehdään päätösten ennakkovaikutusten arviointia tarkempi maaseutuun kohdistuvien vaikutusten arviointi. Maaseutuvaikutusten arviointimenetelmä tukee hyvinvointialueen lakisääteisten tehtävien ja osallisuustyön toteuttamista (laki hyvinvointialueesta 611/2021 §:t 7, 10, 29, 53), ja se vie ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointia aluevaikutuksia tarkemmalle tasolle.
Maaseutuvaikutusten arvioinnista on valmistunut sähköinen tietopaketti (maaseutupolitiikka.fi). Paketin on koonnut valtioneuvoston asettaman poikkihallinnollisen maaseutupolitiikan neuvoston (MANE) alaisuudessa toimiva Hyvän elämän edellytysten varmistaminen maaseutualueilla HYMY -verkosto. Tietopaketin tarkoituksena on tukea yhdenvertaisten päätösten valmistelua hyvinvointialueilla.
Tietopaketti nostaa esille järjestöjen monipuolista roolia
Osa tärkeiksi koetuista palveluista ja toiminnoista on maaseudulla järjestöjen varassa. Sopimuspalokuntina toimivat vapaapalokunnat vastaavat pelastuspalveluista. Monet järjestöt ja seurakunnat täydentävät ikäihmisten sekä lapsiperheiden koti- ja tukipalveluita. Harvaan asutuille seuduille järjestöt tuovat monipuolisia harrastusmahdollisuuksia ja arjen turvaa. Järjestöjen kautta vakavasti sairas ihminen voi saada vertaistukea saman kokeneelta tai yksinäinen löytää ystävän.
Hyvinvointialueen päätökset vaikuttavat maaseudulla toimivien paikallisyhdistysten ja järjestöjen toimintamahdollisuuksiin. Jotta hyvinvointialueet ja kunnat saavat laajan järjestökentän osaamisen ja voimavarat käyttöönsä hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämisessä, niiden on kannattavaa tukea järjestöjä. Iso osa järjestöistä toimii pelkästään vapaaehtoisvoimin, joten panostukset järjestöjen avustuksiin ja tiloihin ovat investointeja, jotka maksavat itsensä moninkertaisesti takaisin.
Järjestöt tuovat päätöksenteon tueksi eri puolilla hyvinvointialuetta asuvien asukkaiden ääntä, kokemustietoa ja paikallistuntemusta. Paikalliset olosuhteet, tarpeet ja palvelujen tosiasiallinen saavutettavuus ovat perusasioita päätöksiä tehtäessä. Maaseutuvaikutusten arviointimenetelmän hyödyntäminen sellaisenaan tai oman otsikkonsa alla osana muuta vaikutusten arviointia tukee sekä järjestöjen että hyvinvointialueen väestön huomioimista koti- ja asuinpaikasta riippumatta.
Kirjoittaja on Maaseutupolitiikan neuvoston MANEn sihteeristön jäsen.