Skip to content

Missä viipyvät kokeilut? – Kuntoutuskomitean ehdotukset tulee sisällyttää hallitusohjelmaan

18.3.2019 8.54

Hyvinvointi ja terveys
Hyvinvointi ja terveysKuntoutusHyvinvointi ja terveysKansanterveys

Tämä blogi on osa kuntoutusaiheisten kirjoitusten sarjaa, jonka kirjoittajina ovat SOSTEn ja Kuntoutussäätiön koordinoiman Kuntoutusverkosto KUVEn jäsenet.

Suomella ei ole varaa odottaa sote-uudistusta. Meillä on jo kaikki työkalut kuntoutuspalvelujen uudistuksen toteutukseen, työ on aloitettava nyt!

Kuntoutuskomitean ehdotukset kuntoutusjärjestelmän kokonaisuudistuksesta valmistuivat jo vuonna 2017. Tavoitteena on yhdenvertainen kustannustehokas ja ohjattava järjestelmä, jolla vahvistetaan kuntoutujaa pärjäämään omissa toimintaympäristöissään. Komitea teki 55 ehdotusta kuntoutuksen kokonaisuuden uudistamiseksi (STM raportteja ja muistioita 2017:41). Kuntoutuskomitean ehdotuksia on jo alettu valmistella ja viedä käytäntöön, mutta paljon on vielä tehtävää.

Kuntoutuksen uudistamiskomitea ehdotti muun muassa Kelan lakisääteisen järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluvan vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen siirtämistä maakuntien järjestämisvastuulle. Komitea ehdotti, että siirtoa kokeillaan muutamassa erikokoisessa maakunnassa, jotta tehtävien toteuttaminen voitaisiin arvioida ja varmistaa. Kuntoutuspalveluiden kokeilua koskeva selvitys valmistui kesällä 2018, mutta kokeilujen käynnistyminen ei ole edennyt. Tämä siitäkin huolimatta, että vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen kokeilut eivät ole kytköksissä soteuudistukseen, vaan niitä voisi alkaa heti toteuttaa sairaanhoitopiireissä.

Kuve-verkosto oli mukana järjestämässä vaalivaikuttamistilaisuutta, jossa pureuduttiin kuntoutusjärjestelmän uudistamiseen yhdessä kansanedustajien ja asiantuntijoiden kanssa. Tilaisuudessa nousi vahvasti esiin, että kuntoutukseen panostammalla saamme kustannussäästöjä yhteiskunnalle sekä parempaa toimintakykyä kansalaisille. (Kuntoutuksella rakennetaan hyvinvoivaa Suomea -esite). Tilaisuudessa korostettiin yhteistuumin, että kuntoutus tulee nostaa korkealle tasolle tulevaan hallitusohjelmaan ja ehdotettiin kuntoutuksen kärkihanketta sekä kuntoutustakuun muodostamista. Lisäksi peräänkuulutettiin, että kuntoutuskomitean ehdotukset tulee näkyä hallitusohjelmassa.

Yhtenä keskeisenä kuntoutuksen kehittämiskohteena tilaisuudessa nousi esiin aivohalvauskuntoutujien kuntoutuspolku. Joustavan ja etupainotteisen AVH- kuntoutuksen toteutuksesta olisi saatavissa suuria säästöjä.

”Aivohalvauskuntoutujia on lähes 10 000 vuodessa ja asiakaspolut on kirjattu käypähoitosuosituksiin. Me tiedetään, että näin hoito ja kuntoutus tulisi toteuttaa, mutta emme tee sitä. Hallituksen tulisi asettaa kuntia velvoittava kuntoutustakuu, jotta kuntoutuspolku toteutuisi asianmukaisesti”, painotti geriatri Tiina Huusko tilaisuudessa.

Terveyspalveluita uudistettaessa pitää turvata myös joustavat ja hoitosuositusten mukaiset kuntoutuspalvelut. Aivoverenkiertohäiriön jälkeen vaikuttava hoito ja kuntoutus tulisikin käynnistää välittömästi. Kuntoutumisen nopein vaihe jatkuu 3–6 kuukautta. Moniammatillisten ja osaavien kuntoutusyksikköjen muodostaminen edellyttää, että hoitosuositusten vaikuttavat käytännöt jalkautetaan ja taataan osaava, moniammatillinen henkilöstö kaikkiin kuntoutusyksiköihin.

Käypähoitosuosituksen mukaan moniammatilliseen kuntoutustyöryhmään kuuluvat lääkäri, sairaanhoitaja, fysioterapeutti, toimintaterapeutti, puheterapeutti, neuropsykologi, sosiaalityöntekijä, AVH-yhdyshenkilö ja kuntoutusohjaaja. Moniammatillinen kuntoutus ei toteudu kunnissa tasavertaisesti, joten kunnille tulisi asettaa niitä velvoittavat kuntoutustakuut. Asianmukaisen kuntoutuksen avulla saamme lisättyä asukkaiden toimintakykyä lisättyä sekä hillittyä myöhemmin aiheutuvia kustannuksia.

Kuntoutusta koskevat kokeilut ja komitean ehdottamat uudistukset ovat monivuotisia eikä ole syytä siirtää tarpeellisia uudistuksia jälleen seuraavien hallitusten vastuulle. Kuntoutuksen kehittäminen on turvattava käynnistämällä kokeilut viipymättä ja kuntoutuksen uudistamista tulee jatkaa viemällä komitean ehdotuksia priorisoiden hallitusohjelmaan!

Satu Niskanen, väitöskirjatutkija, TtM, tt, Kuntoutussäätiö

Kuntoutusverkosto KUVE on SOSTE Suomen sosiaali- ja terveys ry:n ja Kuntoutussäätiön koordinoima vaikuttajaverkosto, johon kuuluu 90 kuntoutuksen toimijaa, järjestöä ja viranomaistahoa. Verkosto toimii kuntoutujan aseman parantamiseksi 1) luomalla jaettua ymmärrystä kuntoutuksesta 2) vahvistamalla ja selkeyttämällä kuntoutuksen asemaa yhteiskunnassa 3) vaikuttamalla tulevaisuuden kuntoutuksen rakenteisiin toimintatapoihin ja sisältöihin.

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Hyvinvointi ja terveys -blogi

Kaikki blogin artikkelit
Blogi

16.4.2019 07:59

Kuntoutuksen ohjaaja yhdistelee pirstaleista kuntoutumista tukevan kokonaisuuden

Tämä blogi on osa kuntoutusaiheisten kirjoitusten sarjaa, jonka kirjoittajina ovat SOSTEn ja Kuntoutussäätiön koordinoiman Kuntoutusverkosto KUVEn jäsenet. ”No, voin mä isotäti sun polvea katsoa, mutta en mä siitä mitään osaa sanoa, koska kuntoutuksen ohjaaja ei anna fysioterapiaa eikä ohjaa jumppaa. Ei, en mä oo kuntohoitajakaan.” Kertoessani kuntoutuksen ohjaajan työnkuvasta aloitin pitkän litanian kuntoutuksen nelikentästä ja […]

Blogi

5.4.2019 10:02

Kuntoutus: Ei riitä määrä, ja laatukin on uhattuna

Aivoliiton taannoin teettämässä selvityksestä kävi ilmi, että aivoverenkiertohäiriön (AVH) sairastaneiden kuntoutuksessa on huimia alueellisia eroja. Vaikka osassa sairaanhoitopiirejä kuntoutusta sai jonkin verran, toisissa kuntoutus oli minimaalista tai lähes olematonta. Siksi yleistä tilannetta kuvaava luku jäi surullisen matalaksi: 15 prosenttia heistä, jotka tarvitsisivat aivoverenkiertohäiriön jälkeistä kuntoutusta, sai sitä. Lukua kannattaa verrata siihen, että kaikista aivoverenkiertohäiriön saaneista […]

Blogi

2.4.2019 08:40

Ruoan haittaveroilla lisää terveyttä?

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tänä vuonna julkaiseman FinRavinto 2017 –raportin mukaan suomalaisten ruokavaliossa on useita kansanterveyden kannalta tärkeitä muutoksen kohteita. Näitä ovat ensisijaisesti suolan saannin vähentäminen ja kuidun saannin lisääminen. Myös rasvan laatua pitäisi muuttaa kasvi- ja kalarasvavoittoisemmaksi. Lihan käytön pitäisi vähentyä ainakin miehillä ja jonkin verran pitäisi myös vähentää lisätyn sokerin saantia. Ruokatottumusten […]