Skip to content

Miten aktiivimalli vaikuttaa toimeentulotukea saaviin työttömiin – kukaan ei vielä tiedä

17.1.2018 8.03

Työllisyys
Hyvinvoivat ihmisetAktiivimalliTyöllisyysHyvinvointitalousSosiaaliturvauudistusTyöllisyys

Vuoden alussa voimaantullut työttömien aktiivimalli on herättänyt voimakasta keskustelua. Siinä ei juuri ole tullut esiin kysymys, miten malli vaikuttaa toimeentulotukea saavien toimeentuloon. Hallituksen esitys aktiivimallista ei anna tästä vihjeitä. Suoraan kysymykseeni sain sosiaali- ja terveysministeriöstä suoran vastauksen: asiaa vasta pohditaan ja linjausten pitäisi valmistua lähiaikoina.

Julkisuudessa on korostettu, että työntekeminen lisää joka tapauksessa työttömän tuloja, koska työttömyysetuudessa on 300 euron suojaosa, jonka saa ansaita ilman, että etuus pienenee. Toimeentulotukea saavista työttömistä ei ole puhuttu. He ovat kuitenkin taloudellisesti kaikkein tiukoimmilla.

Työttömien oikeusturvalle on erittäin huolestuttavaa, että jo voimassa olevan lain soveltamista vasta linjataan. Työtön ihminen ei siis vielä pysty arvioimaan, minkä suuruinen hänen etuutensa on huhtikuusta eteenpäin, kun työttömän aktiivisuuden riittävyyttä arvioidaan mallin ensimmäisen 65 päivän seurantajakson jälkeen.

Työttömien oikeusturvalle on erittäin huolestuttavaa, että jo voimassa olevan lain soveltamista vasta linjataan.

Jos aktiivimallin aktiivivaateen täyttämättä jättäminen ei vaikuttaisi mitenkään toimeentulotuen perusosaan, ei mallilla käytännössä olisi mitään vaikutusta toimeentulotukea saaviin työttömiiin. Toimeentulotukea saavista kotitalouksista, joita vuonna 2016 oli 260 928, noin 45 prosenttia saa myös työmarkkinatukea tai peruspäivärahaa.

Vaikeimmassa asemassa olevilta ei ole varaa leikata

Toimeentulotuen perusosaa on mahdollista alentaa 20 tai 40 prosentilla, jos henkilö laiminlyö velvollisuutensa pitää huolta itsestään ja elatuksestaan. Näin suurten perusosan alennusprosenttien käyttäminen aktiivimallin vaatimusten täyttämättä jättämisen takia olisi kohtuutonta, etenkin kun mallissa ei ole varmistettu, että kaikilla työttömillä olisi oikeasti mahdollisuudet täyttää aktiiviisuusvaateet. Mahdollisuudet löytää keikkatyötä vaihtelevat eri puolilla Suomea ja eri toimialoilla. Myös TE-toimistojen mahdollisuudet tarjota palkkatuettua työtä tai työllistymistä edistäviä palveluja vaihtelevat eri puolilla maata.

Kun nyt linjauksia ja soveltamisohjeita laaditaan ministeriössä, ei minimitoimeentulon varassa elävien ihmisten etuutta tule leikata aktiivisuuden täyttämättä jättämisestä, ei vaikka suunniteltaisi käytettävän jotakin alempaa alennusprosenttia. Euroopan neuvoston sosiaalisten oikeuksien komitea on todennut Suomen vähimmäisturvan tason olevan jo nyt, ilman leikkauksiakin, liian matala.

Toimeentulotukea saavalle jää keikkatöistä vähemmän rahaa

Oma kysymyksensä on myös, miten pienet ansiotulot vaikuttavat niiden toimeentulotukea saavien henkilöiden tilanteeseen, jotka onnistuvat löytämään keikkatöitä. Aktiivisuusvaateen täyttäminen edellyttää vähintään 18 työtuntia työehtosopimuksen mukaisella palkalla. Työttömyysetuudessa suojaosa on 300 euroa. Sen saa ansaita ilman, että etuus pienenee. Toimeentulotuessa taas ansiotulovähennys on enintään 150 euroa.

Toimeentulotuen asiakkaalle pienistä tuloista jää siis käteen vähemmän kuin sellaiselle työttömyysetuutta saavalle, joka ei ole oikeutettu toimeentulotukeen.

Sosiaaliturvajärjestelmää viedään väärään suuntaan

Pitkänäköisesti olisi järkevää huolehtia ensisijaisten etuuksien, kuten työttömyysetuuksien ja sairauspäivärahan, riittävästä tasosta ja välttää ihmisten ajamista viimesijaisen toimeentulotuen varaan. Siltä on heikompien kannustimien vuoksi vaikeampi työllistyä ja ihmiset jämähtävätkin vuosiksi niukan viimesijaisen etuuden varaan, jonka käyttö on alun perin tarkoitettu lyhytaikaiseksi.

Perustoimeentulon hakeminen useammasta lähteestä, esimerkiksi työmarkkinatuen ja asumistuen lisäksi vielä perus- ja harkinnanvaraisesta toimeentulotuesta, on hakijalle raskasta ja tuo mukanaan myös raskaampaa byrokratiaa. Aktiivimallin lisäksi ensisijaisiin etuuksiin kohdistuneet kansaneläkeindeksileikkaukset ja -jäädytykset kuitenkin muokkaavat järjestelmää vastakkaiseen suuntaan.

Aktiivimalli heikentää perusturvaa ja asettaa työttömät eriarvoiseen asemaan

SOSTE on kantanut huolta siitä, että aktiivimalli asettaa työttömät eriarvoiseen asemaan ja on kovakourainen esimerkiksi pitkäaikaissairaita kohtaan. Se heikentää työttömän perusturvaa (lausunto, pdf), kun avoimia työpaikkoja ja työllisyyspalveluja ei ole riittävästi tarjolla.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Hyvinvoivat ihmiset -blogi

Kaikki blogin artikkelit
Blogi
erityisasiantuntija

21.6.2021 13:00

SuomiAreena: Erilainen Mingle antaa puheenvuoron päättäjien sijaan kokemuspuhujille 13.7.

Kansalaisyhteiskunta Kesä on täällä, ja monella saattavat vallitsevan tautitilanteen vuoksi kesäsuunnitelmat olla vielä hieman auki. Yksi asia on kuitenkin varma: SuomiAreena ja sen yhtenä ohjelmanumerona Erilainen Mingle, jossa SOSTEkin on yhteistyökumppanina, järjestetään heinäkuussa. Erilansen Mingle päästää SuomiAreenassa ääneen päättäjien ja virkamiesten sijaan ne ihmiset, joiden asioista poliitikot ja muut päättäjät päättävät, mutta joiden omia ajatuksia harvemmin […]

Blogi
erityisasiantuntija

15.6.2021 13:00

Hallituksen esitys Pohjoismaisesta työvoimapalvelumallista herättää kysymyksiä – nyt on aika vaikuttaa

Työllisyys Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) on valmistellut lakiesityksen, jossa säädetään työnhakijan palveluista sekä muutetaan työttömyysturvan ehtoja. Kyseessä on merkittävä muutos työnhakijoiden palveluihin. Pohjana hallituksen uudessa mallissa on Sipilän hallituksen esitys aktiivimalli kakkosesta, jonka järjestöt systemaattisesti tyrmäsivät. Aktiivimalli kakkoseen verrattuna uudessa esityksessä on lisätty määrälliseen työnhakuvelvoitteeseen paljon poikkeuksia, esimerkiksi pitkäaikaistyöttömien työnhakuvelvoitteisiin. Poikkeuksista huolimatta lakiluonnoksessa on useita heikossa […]

Blogi
erityisasiantuntija

11.6.2021 09:00

Osa koronaepidemian aikaisista toimeentulotuen käytännöistä pysyviksi

Sosiaaliturvauudistus Koronaepidemian alkaessa järjestökentällä oltiin huolestuneita Kelan etuuskäsittelyn ruuhkautumisesta ja erityisesti viimesijaisen toimeentulotuen käsittelyaikojen venymisestä. Kela kuitenkin onnistui pitämään perustoimeentulotuen käsittelyajat lyhyinä. Huhti-toukokuussa 2020 perustoimeentulotuen hakemukset käsiteltiin jopa aiempia kuukausia nopeammin. Huhtikuusta alkaen aina vuoden loppuun lähes kaikki toimeentulotukihakemukset onnistuttiin käsittelemään suositusajan eli yhden viikon kuluessa. Perustoimeentulotukea saaneiden määrä kasvoi vuonna 2020 vähemmän kuin koronaepidemian alkaessa […]