Skip to content

Miten aktiivimalli vaikuttaa toimeentulotukea saaviin työttömiin – kukaan ei vielä tiedä

17.1.2018 8.03

Työllisyys
Hyvinvoivat ihmisetAktiivimalliPerusturvaTyöllisyysHyvinvointitalousTyöllisyys

Vuoden alussa voimaantullut työttömien aktiivimalli on herättänyt voimakasta keskustelua. Siinä ei juuri ole tullut esiin kysymys, miten malli vaikuttaa toimeentulotukea saavien toimeentuloon. Hallituksen esitys aktiivimallista ei anna tästä vihjeitä. Suoraan kysymykseeni sain sosiaali- ja terveysministeriöstä suoran vastauksen: asiaa vasta pohditaan ja linjausten pitäisi valmistua lähiaikoina.

Julkisuudessa on korostettu, että työntekeminen lisää joka tapauksessa työttömän tuloja, koska työttömyysetuudessa on 300 euron suojaosa, jonka saa ansaita ilman, että etuus pienenee. Toimeentulotukea saavista työttömistä ei ole puhuttu. He ovat kuitenkin taloudellisesti kaikkein tiukoimmilla.

Työttömien oikeusturvalle on erittäin huolestuttavaa, että jo voimassa olevan lain soveltamista vasta linjataan. Työtön ihminen ei siis vielä pysty arvioimaan, minkä suuruinen hänen etuutensa on huhtikuusta eteenpäin, kun työttömän aktiivisuuden riittävyyttä arvioidaan mallin ensimmäisen 65 päivän seurantajakson jälkeen.

Työttömien oikeusturvalle on erittäin huolestuttavaa, että jo voimassa olevan lain soveltamista vasta linjataan.

Jos aktiivimallin aktiivivaateen täyttämättä jättäminen ei vaikuttaisi mitenkään toimeentulotuen perusosaan, ei mallilla käytännössä olisi mitään vaikutusta toimeentulotukea saaviin työttömiiin. Toimeentulotukea saavista kotitalouksista, joita vuonna 2016 oli 260 928, noin 45 prosenttia saa myös työmarkkinatukea tai peruspäivärahaa.

Vaikeimmassa asemassa olevilta ei ole varaa leikata

Toimeentulotuen perusosaa on mahdollista alentaa 20 tai 40 prosentilla, jos henkilö laiminlyö velvollisuutensa pitää huolta itsestään ja elatuksestaan. Näin suurten perusosan alennusprosenttien käyttäminen aktiivimallin vaatimusten täyttämättä jättämisen takia olisi kohtuutonta, etenkin kun mallissa ei ole varmistettu, että kaikilla työttömillä olisi oikeasti mahdollisuudet täyttää aktiiviisuusvaateet. Mahdollisuudet löytää keikkatyötä vaihtelevat eri puolilla Suomea ja eri toimialoilla. Myös TE-toimistojen mahdollisuudet tarjota palkkatuettua työtä tai työllistymistä edistäviä palveluja vaihtelevat eri puolilla maata.

Kun nyt linjauksia ja soveltamisohjeita laaditaan ministeriössä, ei minimitoimeentulon varassa elävien ihmisten etuutta tule leikata aktiivisuuden täyttämättä jättämisestä, ei vaikka suunniteltaisi käytettävän jotakin alempaa alennusprosenttia. Euroopan neuvoston sosiaalisten oikeuksien komitea on todennut Suomen vähimmäisturvan tason olevan jo nyt, ilman leikkauksiakin, liian matala.

Toimeentulotukea saavalle jää keikkatöistä vähemmän rahaa

Oma kysymyksensä on myös, miten pienet ansiotulot vaikuttavat niiden toimeentulotukea saavien henkilöiden tilanteeseen, jotka onnistuvat löytämään keikkatöitä. Aktiivisuusvaateen täyttäminen edellyttää vähintään 18 työtuntia työehtosopimuksen mukaisella palkalla. Työttömyysetuudessa suojaosa on 300 euroa. Sen saa ansaita ilman, että etuus pienenee. Toimeentulotuessa taas ansiotulovähennys on enintään 150 euroa.

Toimeentulotuen asiakkaalle pienistä tuloista jää siis käteen vähemmän kuin sellaiselle työttömyysetuutta saavalle, joka ei ole oikeutettu toimeentulotukeen.

Sosiaaliturvajärjestelmää viedään väärään suuntaan

Pitkänäköisesti olisi järkevää huolehtia ensisijaisten etuuksien, kuten työttömyysetuuksien ja sairauspäivärahan, riittävästä tasosta ja välttää ihmisten ajamista viimesijaisen toimeentulotuen varaan. Siltä on heikompien kannustimien vuoksi vaikeampi työllistyä ja ihmiset jämähtävätkin vuosiksi niukan viimesijaisen etuuden varaan, jonka käyttö on alun perin tarkoitettu lyhytaikaiseksi.

Perustoimeentulon hakeminen useammasta lähteestä, esimerkiksi työmarkkinatuen ja asumistuen lisäksi vielä perus- ja harkinnanvaraisesta toimeentulotuesta, on hakijalle raskasta ja tuo mukanaan myös raskaampaa byrokratiaa. Aktiivimallin lisäksi ensisijaisiin etuuksiin kohdistuneet kansaneläkeindeksileikkaukset ja -jäädytykset kuitenkin muokkaavat järjestelmää vastakkaiseen suuntaan.

Aktiivimalli heikentää perusturvaa ja asettaa työttömät eriarvoiseen asemaan

SOSTE on kantanut huolta siitä, että aktiivimalli asettaa työttömät eriarvoiseen asemaan ja on kovakourainen esimerkiksi pitkäaikaissairaita kohtaan. Se heikentää työttömän perusturvaa (lausunto, pdf), kun avoimia työpaikkoja ja työllisyyspalveluja ei ole riittävästi tarjolla.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Hyvinvoivat ihmiset -blogi

Kaikki blogin artikkelit
Blogi
erityisasiantuntija

18.6.2019 16:00

Kuinka kauan äänestyskopissa saa olla ja muita digiloikasta sivuun jääneiden kysymyksiä

”Soitin pankkiin palveluneuvojalleni, mutta ei hän vastaa. On varmaan taas vaihtunut”, läheinen vanha ihminen sanoi minulle alistuneesti. Kysyin, mihin numeroon soitit. Hän kertoi numerosarjan ja kertoi jättäneensä alusta plussan pois. Eihän puhelinnumeroihin plussat kuulu. Hän oli soittanut myös asiakaspalvelunumeroon, jossa oli nopeaan tahtiin vaadittu jotain tunnusta – henkilötunnusta hän arveli. Eihän se se ollut, vaan […]

Blogi
erityisasiantuntija

13.6.2019 08:30

Tuoko hallitusohjelma toivoa sairastaville?

Kyllä tuo, olisi lyhyt vastaus otsikon kysymykseen. Mutta jättää se kuitenkin vielä paljon epävarmuutta matkalla kohti toteutusta. Keskusteluun myös kuntoutustakuu Epätasa-arvoinen palveluihin pääsy ja heikosti toimivat hoito- ja palveluketjut ovat pitkään hankaloittaneet monien sairastavien ja kuntoutuksen tarpeessa olevien tilannetta. Tältä osin hallitusohjelman lupaus hoitotakuun merkittävästä tiukennuksesta ja hoitoon pääsyn helpottumisesta on otettu ilolla vastaan. Toteutuksen […]

Blogi
erityisasiantuntija

12.6.2019 09:00

Lapsen etu edellä – niin sen täytyy mennäkin!

Lasten, nuorten ja perheiden näkökulmasta Antti Rinteen hallitusohjelma näyttää toiveiden täyttymykseltä. Siinä on tuotu esille paljon keinoja, joita muun muassa monet lasten asioita edistävät järjestöt ovat peräänkuuluttaneet. Ohjelmasta välittyy vahvasti panostus toimiin, joilla pyritään ehkäisemään syrjäytymistä ja ylisukupolvista huono-osaisuutta, edistämään koulutuksellista tasa-arvoa sekä lisäämään lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia. Pitkäjänteinen investointiajattelu on ohjelmassa vahvasti näkyvissä. […]