Skip to content

Miten aktiivimalli vaikuttaa toimeentulotukea saaviin työttömiin – kukaan ei vielä tiedä

17.1.2018 8.03

Työllisyys
Hyvinvoivat ihmisetAktiivimalliPerusturvaTyöllisyys

Vuoden alussa voimaantullut työttömien aktiivimalli on herättänyt voimakasta keskustelua. Siinä ei juuri ole tullut esiin kysymys, miten malli vaikuttaa toimeentulotukea saavien toimeentuloon. Hallituksen esitys aktiivimallista ei anna tästä vihjeitä. Suoraan kysymykseeni sain sosiaali- ja terveysministeriöstä suoran vastauksen: asiaa vasta pohditaan ja linjausten pitäisi valmistua lähiaikoina.

Julkisuudessa on korostettu, että työntekeminen lisää joka tapauksessa työttömän tuloja, koska työttömyysetuudessa on 300 euron suojaosa, jonka saa ansaita ilman, että etuus pienenee. Toimeentulotukea saavista työttömistä ei ole puhuttu. He ovat kuitenkin taloudellisesti kaikkein tiukoimmilla.

Työttömien oikeusturvalle on erittäin huolestuttavaa, että jo voimassa olevan lain soveltamista vasta linjataan. Työtön ihminen ei siis vielä pysty arvioimaan, minkä suuruinen hänen etuutensa on huhtikuusta eteenpäin, kun työttömän aktiivisuuden riittävyyttä arvioidaan mallin ensimmäisen 65 päivän seurantajakson jälkeen.

Työttömien oikeusturvalle on erittäin huolestuttavaa, että jo voimassa olevan lain soveltamista vasta linjataan.

Jos aktiivimallin aktiivivaateen täyttämättä jättäminen ei vaikuttaisi mitenkään toimeentulotuen perusosaan, ei mallilla käytännössä olisi mitään vaikutusta toimeentulotukea saaviin työttömiiin. Toimeentulotukea saavista kotitalouksista, joita vuonna 2016 oli 260 928, noin 45 prosenttia saa myös työmarkkinatukea tai peruspäivärahaa.

Vaikeimmassa asemassa olevilta ei ole varaa leikata

Toimeentulotuen perusosaa on mahdollista alentaa 20 tai 40 prosentilla, jos henkilö laiminlyö velvollisuutensa pitää huolta itsestään ja elatuksestaan. Näin suurten perusosan alennusprosenttien käyttäminen aktiivimallin vaatimusten täyttämättä jättämisen takia olisi kohtuutonta, etenkin kun mallissa ei ole varmistettu, että kaikilla työttömillä olisi oikeasti mahdollisuudet täyttää aktiiviisuusvaateet. Mahdollisuudet löytää keikkatyötä vaihtelevat eri puolilla Suomea ja eri toimialoilla. Myös TE-toimistojen mahdollisuudet tarjota palkkatuettua työtä tai työllistymistä edistäviä palveluja vaihtelevat eri puolilla maata.

Kun nyt linjauksia ja soveltamisohjeita laaditaan ministeriössä, ei minimitoimeentulon varassa elävien ihmisten etuutta tule leikata aktiivisuuden täyttämättä jättämisestä, ei vaikka suunniteltaisi käytettävän jotakin alempaa alennusprosenttia. Euroopan neuvoston sosiaalisten oikeuksien komitea on todennut Suomen vähimmäisturvan tason olevan jo nyt, ilman leikkauksiakin, liian matala.

Toimeentulotukea saavalle jää keikkatöistä vähemmän rahaa

Oma kysymyksensä on myös, miten pienet ansiotulot vaikuttavat niiden toimeentulotukea saavien henkilöiden tilanteeseen, jotka onnistuvat löytämään keikkatöitä. Aktiivisuusvaateen täyttäminen edellyttää vähintään 18 työtuntia työehtosopimuksen mukaisella palkalla. Työttömyysetuudessa suojaosa on 300 euroa. Sen saa ansaita ilman, että etuus pienenee. Toimeentulotuessa taas ansiotulovähennys on enintään 150 euroa.

Toimeentulotuen asiakkaalle pienistä tuloista jää siis käteen vähemmän kuin sellaiselle työttömyysetuutta saavalle, joka ei ole oikeutettu toimeentulotukeen.

Sosiaaliturvajärjestelmää viedään väärään suuntaan

Pitkänäköisesti olisi järkevää huolehtia ensisijaisten etuuksien, kuten työttömyysetuuksien ja sairauspäivärahan, riittävästä tasosta ja välttää ihmisten ajamista viimesijaisen toimeentulotuen varaan. Siltä on heikompien kannustimien vuoksi vaikeampi työllistyä ja ihmiset jämähtävätkin vuosiksi niukan viimesijaisen etuuden varaan, jonka käyttö on alun perin tarkoitettu lyhytaikaiseksi.

Perustoimeentulon hakeminen useammasta lähteestä, esimerkiksi työmarkkinatuen ja asumistuen lisäksi vielä perus- ja harkinnanvaraisesta toimeentulotuesta, on hakijalle raskasta ja tuo mukanaan myös raskaampaa byrokratiaa. Aktiivimallin lisäksi ensisijaisiin etuuksiin kohdistuneet kansaneläkeindeksileikkaukset ja -jäädytykset kuitenkin muokkaavat järjestelmää vastakkaiseen suuntaan.

Aktiivimalli heikentää perusturvaa ja asettaa työttömät eriarvoiseen asemaan

SOSTE on kantanut huolta siitä, että aktiivimalli asettaa työttömät eriarvoiseen asemaan ja on kovakourainen esimerkiksi pitkäaikaissairaita kohtaan. Se heikentää työttömän perusturvaa (lausunto, pdf), kun avoimia työpaikkoja ja työllisyyspalveluja ei ole riittävästi tarjolla.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Hyvinvoivat ihmiset -blogi

Kaikki blogin artikkelit
Blogi

13.12.2018 14:49

Lagförslaget som hamnade i skuggan av sohä-lägarna

Under mina åtta år som rådgivningsjurist i funktionshinderorganisationerna och under otaliga inlägg och föreläsningar finns det två lagar som är centrala. Lagarna är socialvårdens klientlag (klientlagen) och patientlagen. Lagar som alltför ofta hamnar i skymundan av andra lagar och diskussioner. Kundplanen har varit och är fortfarande ett av de hetaste diskussionsämnena gällande social- och hälsovårdsreformen. […]

Blogi
erityisasiantuntija

9.11.2018 14:11

Keppiä vai porkkanaa, tietoisesti vai salaa, suoraan vai välillisesti – monipuoliset keinot ovat avain vaikuttavuuteen

Kun kaupungin katukuvaan ilmestyy kaupunkipyöriä, se on tuuppaus kohti ilmastoystävällisempää ja liikunnallisempaa elämää. Kun epäterveellistä ruokaa verotetaan terveellistä korkeammin, se on sääntelyä, joka toimii kuin läimäys – vaikkakin hyvää tarkoittava sellainen. Kun kauppakeskuksia kehitetään nuorten hyvinvointia tukevaksi ympäristöksi, on se halaamista kieltojen sijaan. Ajoittain silmään osuu keskustelua ja kommentteja siitä, mitä pitäisi tehdä ja millaisia […]

Blogi
erityisasiantuntija

11.9.2018 12:54

Asiakasmaksujen uudistukselle sekä ruusuja että risuja

Asiakasmaksulakiluonnos lähetettiin kesäkuussa lausunnolle. Lakiluonnos sisältää paljon muutosesityksiä, joita järjestökentällä on toivottu ja joilla parannetaan asiakkaan asemaa. Lakiluonnos selkiyttää nykytilannetta. Esimerkiksi jatkossa maksuja saisi periä vain niistä palveluista, joiden maksuista on säädetty laissa. Tällä estettäisiin villien maksukäytäntöjen kehittymistä. Lisäksi laissa säädettäisiin edelleenkin enimmäismaksut, jolloin maakunnat voisivat periä palveluista laissa säädettyä alempia maksuja tai olla perimättä […]

Blogi
tutkimuspäällikkö

24.8.2018 13:30

Kokemuksia Berliinistä: vastakkainasetteluja ja elastista eheyttä

”Mitä tänään koulussa opit poika pellavapäinen, mitä tänään maailmasta koit tytär silkkihapsinen? Että on paljon enemmän ihmisiä kuin veli sisko äiti ja isä, ihmisiä kuten minä ja sinä, toiset nälkäisiä ja toiset kylläisiä.” Näin lauloi 1980-luvulla Pelle Miljoona. Kesän 1989 mittasin 30 sentin puumitalla koristenauhoja Baijerissa. Näyteikkunan hyllyt tursusivat nauharullia, kaiken levyisiä ja kuvioisia. Edelweissit […]