Skip to content

Miten aktiivimalli vaikuttaa toimeentulotukea saaviin työttömiin – kukaan ei vielä tiedä

17.1.2018 8.03

Työllisyys
Hyvinvoivat ihmisetAktiivimalliPerusturvaTyöllisyysHyvinvointitalousTyöllisyys

Vuoden alussa voimaantullut työttömien aktiivimalli on herättänyt voimakasta keskustelua. Siinä ei juuri ole tullut esiin kysymys, miten malli vaikuttaa toimeentulotukea saavien toimeentuloon. Hallituksen esitys aktiivimallista ei anna tästä vihjeitä. Suoraan kysymykseeni sain sosiaali- ja terveysministeriöstä suoran vastauksen: asiaa vasta pohditaan ja linjausten pitäisi valmistua lähiaikoina.

Julkisuudessa on korostettu, että työntekeminen lisää joka tapauksessa työttömän tuloja, koska työttömyysetuudessa on 300 euron suojaosa, jonka saa ansaita ilman, että etuus pienenee. Toimeentulotukea saavista työttömistä ei ole puhuttu. He ovat kuitenkin taloudellisesti kaikkein tiukoimmilla.

Työttömien oikeusturvalle on erittäin huolestuttavaa, että jo voimassa olevan lain soveltamista vasta linjataan. Työtön ihminen ei siis vielä pysty arvioimaan, minkä suuruinen hänen etuutensa on huhtikuusta eteenpäin, kun työttömän aktiivisuuden riittävyyttä arvioidaan mallin ensimmäisen 65 päivän seurantajakson jälkeen.

Työttömien oikeusturvalle on erittäin huolestuttavaa, että jo voimassa olevan lain soveltamista vasta linjataan.

Jos aktiivimallin aktiivivaateen täyttämättä jättäminen ei vaikuttaisi mitenkään toimeentulotuen perusosaan, ei mallilla käytännössä olisi mitään vaikutusta toimeentulotukea saaviin työttömiiin. Toimeentulotukea saavista kotitalouksista, joita vuonna 2016 oli 260 928, noin 45 prosenttia saa myös työmarkkinatukea tai peruspäivärahaa.

Vaikeimmassa asemassa olevilta ei ole varaa leikata

Toimeentulotuen perusosaa on mahdollista alentaa 20 tai 40 prosentilla, jos henkilö laiminlyö velvollisuutensa pitää huolta itsestään ja elatuksestaan. Näin suurten perusosan alennusprosenttien käyttäminen aktiivimallin vaatimusten täyttämättä jättämisen takia olisi kohtuutonta, etenkin kun mallissa ei ole varmistettu, että kaikilla työttömillä olisi oikeasti mahdollisuudet täyttää aktiiviisuusvaateet. Mahdollisuudet löytää keikkatyötä vaihtelevat eri puolilla Suomea ja eri toimialoilla. Myös TE-toimistojen mahdollisuudet tarjota palkkatuettua työtä tai työllistymistä edistäviä palveluja vaihtelevat eri puolilla maata.

Kun nyt linjauksia ja soveltamisohjeita laaditaan ministeriössä, ei minimitoimeentulon varassa elävien ihmisten etuutta tule leikata aktiivisuuden täyttämättä jättämisestä, ei vaikka suunniteltaisi käytettävän jotakin alempaa alennusprosenttia. Euroopan neuvoston sosiaalisten oikeuksien komitea on todennut Suomen vähimmäisturvan tason olevan jo nyt, ilman leikkauksiakin, liian matala.

Toimeentulotukea saavalle jää keikkatöistä vähemmän rahaa

Oma kysymyksensä on myös, miten pienet ansiotulot vaikuttavat niiden toimeentulotukea saavien henkilöiden tilanteeseen, jotka onnistuvat löytämään keikkatöitä. Aktiivisuusvaateen täyttäminen edellyttää vähintään 18 työtuntia työehtosopimuksen mukaisella palkalla. Työttömyysetuudessa suojaosa on 300 euroa. Sen saa ansaita ilman, että etuus pienenee. Toimeentulotuessa taas ansiotulovähennys on enintään 150 euroa.

Toimeentulotuen asiakkaalle pienistä tuloista jää siis käteen vähemmän kuin sellaiselle työttömyysetuutta saavalle, joka ei ole oikeutettu toimeentulotukeen.

Sosiaaliturvajärjestelmää viedään väärään suuntaan

Pitkänäköisesti olisi järkevää huolehtia ensisijaisten etuuksien, kuten työttömyysetuuksien ja sairauspäivärahan, riittävästä tasosta ja välttää ihmisten ajamista viimesijaisen toimeentulotuen varaan. Siltä on heikompien kannustimien vuoksi vaikeampi työllistyä ja ihmiset jämähtävätkin vuosiksi niukan viimesijaisen etuuden varaan, jonka käyttö on alun perin tarkoitettu lyhytaikaiseksi.

Perustoimeentulon hakeminen useammasta lähteestä, esimerkiksi työmarkkinatuen ja asumistuen lisäksi vielä perus- ja harkinnanvaraisesta toimeentulotuesta, on hakijalle raskasta ja tuo mukanaan myös raskaampaa byrokratiaa. Aktiivimallin lisäksi ensisijaisiin etuuksiin kohdistuneet kansaneläkeindeksileikkaukset ja -jäädytykset kuitenkin muokkaavat järjestelmää vastakkaiseen suuntaan.

Aktiivimalli heikentää perusturvaa ja asettaa työttömät eriarvoiseen asemaan

SOSTE on kantanut huolta siitä, että aktiivimalli asettaa työttömät eriarvoiseen asemaan ja on kovakourainen esimerkiksi pitkäaikaissairaita kohtaan. Se heikentää työttömän perusturvaa (lausunto, pdf), kun avoimia työpaikkoja ja työllisyyspalveluja ei ole riittävästi tarjolla.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Hyvinvoivat ihmiset -blogi

Kaikki blogin artikkelit
Blogi
johtaja, varapääsihteeri

13.2.2019 12:22

Lähtöruudun kuopiminen sotessa turhauttaa 

Sote-ratkaisun lykkääntymistä tuskin kiittäisivät asiakkaat sen enempää kuin uudistuksen toimeenpanijatkaan. Olkoonkin, että ilkikurinen kansalaismieli tuppaa joskus ilakoimaan, jos herrojen haaveet lyttääntyvät.  Resurssit eivät lykkäämisestä ainakaan lisäänny. Pikemminkin päinvastoin. Erityisen totta tämä on sote-järjestöjen näkökulmasta. Järjestöillä on halua ja kyvykkyyttä yhteistyöhön alueellisten sote-ekosysteemien rakentamisessa. Ja toisaalta rehellisyyden nimissä on sanottava, että valmiita ratkaisuja ei järjestöilläkään ole tarjottavana. Silti viriämässä on ymmärrys, […]

Blogi
erityisasiantuntija

31.1.2019 10:53

Tulevaisuuden perusturvalla täytyy tavoitella köyhyyden ja eriarvoisuuden vähentämistä

Köyhyys on myös Suomessa todellinen ongelma, jonka vähentämiseksi pitää ryhtyä toimiin. Suomi on sitoutunut osana YK:n kestävän kehityksen Agenda 2030-tavoitteita puolittamaan köyhyyden 2030-luvulle mennessä. Tämä tarkoittaisi yli 400 000 ihmisen tilanteen korjaamista. Köyhyys- tai syrjäytymisriskissä eli vuonna 2016 849 000 henkilöä. Lisäksi Suomi on EU:n 2020-strategiassa sitoutunut vähentämään köyhyys- tai syrjäytymisriskissä elävien ihmisten määrää 150 […]

Blogi
erityisasiantuntija

29.1.2019 09:51

Sosiaali- ja terveysjärjestöistä löytyy perusturvan uudistamisen erityisosaamista

Kuuntelen naista, jolla on rollaattori ja ties millaisia tukia ympärillään. Nainen kertoo, että hänellä on geenivirhe. Sen takia hän joutuu silloin tällöin – milloin vain – sairaalaan viikoiksi kerrallaan. Silti hän käy palkkatöissä ja on käynyt koko elämänsä, joitain työttömyysjaksoja lukuun ottamatta. Ilman palkkatyötä hän eläisi koko elämänsä köyhyydessä pienellä eläkkeellä. Työnteon lisäksi hän on […]