Skip to content

Miten aktiivimalli vaikuttaa toimeentulotukea saaviin työttömiin – kukaan ei vielä tiedä

17.1.2018 8.03

Työllisyys
Hyvinvoivat ihmisetAktiivimalliPerusturvaTyöllisyysHyvinvointitalousTyöllisyys

Vuoden alussa voimaantullut työttömien aktiivimalli on herättänyt voimakasta keskustelua. Siinä ei juuri ole tullut esiin kysymys, miten malli vaikuttaa toimeentulotukea saavien toimeentuloon. Hallituksen esitys aktiivimallista ei anna tästä vihjeitä. Suoraan kysymykseeni sain sosiaali- ja terveysministeriöstä suoran vastauksen: asiaa vasta pohditaan ja linjausten pitäisi valmistua lähiaikoina.

Julkisuudessa on korostettu, että työntekeminen lisää joka tapauksessa työttömän tuloja, koska työttömyysetuudessa on 300 euron suojaosa, jonka saa ansaita ilman, että etuus pienenee. Toimeentulotukea saavista työttömistä ei ole puhuttu. He ovat kuitenkin taloudellisesti kaikkein tiukoimmilla.

Työttömien oikeusturvalle on erittäin huolestuttavaa, että jo voimassa olevan lain soveltamista vasta linjataan. Työtön ihminen ei siis vielä pysty arvioimaan, minkä suuruinen hänen etuutensa on huhtikuusta eteenpäin, kun työttömän aktiivisuuden riittävyyttä arvioidaan mallin ensimmäisen 65 päivän seurantajakson jälkeen.

Työttömien oikeusturvalle on erittäin huolestuttavaa, että jo voimassa olevan lain soveltamista vasta linjataan.

Jos aktiivimallin aktiivivaateen täyttämättä jättäminen ei vaikuttaisi mitenkään toimeentulotuen perusosaan, ei mallilla käytännössä olisi mitään vaikutusta toimeentulotukea saaviin työttömiiin. Toimeentulotukea saavista kotitalouksista, joita vuonna 2016 oli 260 928, noin 45 prosenttia saa myös työmarkkinatukea tai peruspäivärahaa.

Vaikeimmassa asemassa olevilta ei ole varaa leikata

Toimeentulotuen perusosaa on mahdollista alentaa 20 tai 40 prosentilla, jos henkilö laiminlyö velvollisuutensa pitää huolta itsestään ja elatuksestaan. Näin suurten perusosan alennusprosenttien käyttäminen aktiivimallin vaatimusten täyttämättä jättämisen takia olisi kohtuutonta, etenkin kun mallissa ei ole varmistettu, että kaikilla työttömillä olisi oikeasti mahdollisuudet täyttää aktiiviisuusvaateet. Mahdollisuudet löytää keikkatyötä vaihtelevat eri puolilla Suomea ja eri toimialoilla. Myös TE-toimistojen mahdollisuudet tarjota palkkatuettua työtä tai työllistymistä edistäviä palveluja vaihtelevat eri puolilla maata.

Kun nyt linjauksia ja soveltamisohjeita laaditaan ministeriössä, ei minimitoimeentulon varassa elävien ihmisten etuutta tule leikata aktiivisuuden täyttämättä jättämisestä, ei vaikka suunniteltaisi käytettävän jotakin alempaa alennusprosenttia. Euroopan neuvoston sosiaalisten oikeuksien komitea on todennut Suomen vähimmäisturvan tason olevan jo nyt, ilman leikkauksiakin, liian matala.

Toimeentulotukea saavalle jää keikkatöistä vähemmän rahaa

Oma kysymyksensä on myös, miten pienet ansiotulot vaikuttavat niiden toimeentulotukea saavien henkilöiden tilanteeseen, jotka onnistuvat löytämään keikkatöitä. Aktiivisuusvaateen täyttäminen edellyttää vähintään 18 työtuntia työehtosopimuksen mukaisella palkalla. Työttömyysetuudessa suojaosa on 300 euroa. Sen saa ansaita ilman, että etuus pienenee. Toimeentulotuessa taas ansiotulovähennys on enintään 150 euroa.

Toimeentulotuen asiakkaalle pienistä tuloista jää siis käteen vähemmän kuin sellaiselle työttömyysetuutta saavalle, joka ei ole oikeutettu toimeentulotukeen.

Sosiaaliturvajärjestelmää viedään väärään suuntaan

Pitkänäköisesti olisi järkevää huolehtia ensisijaisten etuuksien, kuten työttömyysetuuksien ja sairauspäivärahan, riittävästä tasosta ja välttää ihmisten ajamista viimesijaisen toimeentulotuen varaan. Siltä on heikompien kannustimien vuoksi vaikeampi työllistyä ja ihmiset jämähtävätkin vuosiksi niukan viimesijaisen etuuden varaan, jonka käyttö on alun perin tarkoitettu lyhytaikaiseksi.

Perustoimeentulon hakeminen useammasta lähteestä, esimerkiksi työmarkkinatuen ja asumistuen lisäksi vielä perus- ja harkinnanvaraisesta toimeentulotuesta, on hakijalle raskasta ja tuo mukanaan myös raskaampaa byrokratiaa. Aktiivimallin lisäksi ensisijaisiin etuuksiin kohdistuneet kansaneläkeindeksileikkaukset ja -jäädytykset kuitenkin muokkaavat järjestelmää vastakkaiseen suuntaan.

Aktiivimalli heikentää perusturvaa ja asettaa työttömät eriarvoiseen asemaan

SOSTE on kantanut huolta siitä, että aktiivimalli asettaa työttömät eriarvoiseen asemaan ja on kovakourainen esimerkiksi pitkäaikaissairaita kohtaan. Se heikentää työttömän perusturvaa (lausunto, pdf), kun avoimia työpaikkoja ja työllisyyspalveluja ei ole riittävästi tarjolla.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Hyvinvoivat ihmiset -blogi

Kaikki blogin artikkelit
Blogi

20.5.2020 10:00

Nyt naisryhmä tapaa videopuheluiden välityksellä poluilla, kuusikoissa ja kallioilla

Suolla on vielä lunta, mutta onneksi kuivilla pitkospuilla on hyvä kulkea. Huhtasuo alkaa paljastaa värejään talven jälkeen, ja luonto raottaa talviunen väsyttämiä silmiään. En ole matkalla yksin. Kanssani on lempeä-ääninen nainen, joka onnekseni tuntee nämä maastot minua paremmin. Hän vie minut suon ja metsän halki, ja retken lopuksi opettaa minulle hyvää tekevän sammalkylvyn teon. Jostain […]

Blogi

18.5.2020 10:00

”Kohtaa mut” toteutuu Tukiliiton Verkkokahvilassa

Kehitysvammaisten Tukiliitto ry on kehitysvammaisten ihmisten ja heidän läheistensä oma järjestö. Tukiliiton Tuleva -hankkeessa olemme treenanneet projektipäällikkö Riikka Mannisen ja projektisuunnittelija Wilma Karikon kanssa kokeillen kehittämistä sekä verkon käyttöönottoa vanhempien tavoittamiseen ja tukemiseen valtakunnallisesti. Samalla kokoonpanolla syntyi maanantaiaamuna 16.3. idea kaikille avoimesta korona-ajan kohtaamispaikasta eli Verkkokahvilasta. Se avasi ovensa ensimmäisen kerran keskiviikkona 18.3. kello 17 […]

Blogi

12.5.2020 10:00

Koronavirus osoittaa kuinka tärkeää meidän on yhdessä kitkeä eriarvoisuutta

Monen arki on tämä keväänä muuttunut täysin, ja sitä on varjostanut syvä huoli terveydestä, toimeentulosta ja koronaviruksen riskiryhmään kuuluvista läheisistä. EU ja sen jäsenmaat, toimivaltojensa puitteissa, ovat koronaviruksen johdosta ryhtyneet täysin historiallisiin toimiin. Euroopassa on kannettu perusteltua huolta omien terveydenhuoltojärjestelmiemme kantokyvystä, mikäli koronavirus leviäisi hallitsemattomasti – ja meillä sentään on maailman kehittyneimmät ja toimivimmat järjestelmät. Esimerkiksi […]