Raju ruoan ja energian hinnannousu edellisten 12 kuukauden aikana näkyy ihmisten kukkaroissa kasvavina menoina. Suurten sähkölaskujen vuoksi monet ovat joutuneet karsimaan muusta välttämättömästä kulutuksesta. Onkin epäilty, että köyhyys lisääntyy Suomessa, mutta korkean inflaation maailmassa sen lisääntymistä ei tavoiteta kaikilla köyhyysmittareilla. Mittareiden valinnassa on nyt oltava tarkkana, jotta köyhyyden kasvu havaitaan eikä köyhyys pääse lisääntymään. Köyhyyden poistaminen on hyvinvointivaltion tärkein tehtävä.
Köyhyyttä mittaamalla voimme arvioida köyhyyden kehitystä, perusturvan riittävyyttä ja politiikkatoimien vaikuttavuutta. Mittaaminen on kuitenkin vaikeaa, koska köyhyydelle ei ole yhtä vedenpitävää määritelmää eikä siksi yhtä mittaria. Köyhyystutkijoiden keskuudessa on yleisesti tiedossa, että köyhyyden yleisyys riippuu käytetystä mittarista.
Pienituloisuusmittari ei huomioi kotitalouksien menoja
Mittarit vaihtelevat muun muassa sen mukaan, miten ne reagoivat inflaatioon vai reagoivatko ollenkaan. Usein köyhyyden mittaamiseen käytetty pienituloisuusmittari ei huomioi kotitalouksien menoja. Siinä tarkastellaan pelkästään kotitalouden tuloja, ja köyhyysraja asetetaan 60 prosenttiin käytettävissä olevista ekvivalenteista mediaanituloista. Kun vuoden 2022 pienituloisuusasteet julkaistaan joulukuussa 2023, niiden tuloksiin on suhtauduttava epäillen: on hyvin mahdollista, ettei köyhyys olisi mittarin mukaan kasvanut.
Pienituloisuusmittarin tuloksia vääristänevät myös etuuksien indeksikorotukset: ne lisäävät kotitalouksien tuloja, mutta lisätulot lähinnä paikkaavat kotitalouksien kasvaneita menoja.
Elinkustannusten noustessa köyhyyden seurantaan kannattaakin lähivuosina käyttää muita mittareita.
Viitebudjeteilla mitattuna köyhyys on jo lisääntynyt
Pienituloisuusmittarin ongelmat eivät pelkisty ainoastaan sen kyvyttömyyteen seurata inflaatiota. Köyhyys ei ole vain pienituloisuutta, vaan samalla pitäisi huomioida muutkin tekijät, kuten asumismenot ja sosiaali- ja terveyspalveluiden käytöstä aiheutuvat kustannukset.
Tämä mittausongelma pystytään ratkaisemaan viitebudjettien avulla. Viitebudjetit koostuvat niistä tavaroista ja hyödykkeistä, jotka hinnoiteltuna kuvaavat rahamäärää, joka tarvitaan kohtuulliseen minimikulutukseen. Viitebudjetilla mitaten köyhäksi luokitellaan ne kotitaloudet, joiden käytettävissä olevat tulot eivät riitä kohtuullisen minimikulutukseen.
Viitebudjettien perusteella voikin tarkastella inflaation vaikutusta köyhyyden kasvuun. Kelan, Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiön (Itla), Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ja Turun yliopiston tutkijoiden mukaan hintojen nousu oli syksyllä pudottanut jopa 62 000 kotitaloutta köyhyyteen.
• Lue lisää: Hintojen nousun vaikutuksia lapsiperheköyhyyteen voidaan lieventää vain vähän lapsilisäjärjestelmän muutoksilla
Kela 14.9.2022
Köyhyys voidaan poistaa nostamalla perusturva viitebudjettien tasolle
Laajamittainen köyhyys kertoo hyvinvointivaltion epäonnistumisesta. Suomessa vuonna 2021 pienituloisia oli 13,2 prosenttia väestöstä. Suomalainen hyvinvointivaltio vähentää pienituloisuutta hyvin, sillä Suomen pienituloisuusaste on Euroopan toiseksi matalin. Köyhyyden poistaminen liittyy vahvasti mittareihin, joilla sitä seurataan.
Vaikka pienituloisuus on teoriassa mahdollista poistaa, se vaatisi merkittävästi tasaisempaa tulonjakoa. Viitebudjettimittarilla mitaten köyhyys voidaan kuitenkin käytännössä poistaa nostamalla perusturva viitebudjettien tasolle.
Useat mittarit tarpeen
Eläketurvakeskuksen (ETK) osastopäällikkö Susan Kuivalainen on todennut, että köyhyys on vähän niin kuin sää; sitä ei voi mitata yhdellä mittarilla. Köyhyys on ilmiönä moniulotteinen, joten köyhyystilannetta on hyvä seurata usealla eri mittarilla. Usean mittarin käyttö tarjoaa luotettavampaa tietoa siitä, mihin väestöryhmiin köyhyys eniten kohdistuu.
Köyhyyden mittaamisella on selkeä poliittinen ulottuvuus, sillä havainnot köyhyyden yleisyydestä ja sen kohdentumisesta eri väestöryhmiin ohjaavat harjoitettua politiikkaa. Köyhyyden vähentämiseen ei ole taikakeinoa, vaan ongelman ratkaisemiseksi tarvitaan laajaa työkalupakkia.
Viimeaikaiset toimet sähkökulujen kompensoinnista helpottavat monien tilannetta. Sosiaalietuuksia saavien tilannetta vuorostaan helpottavat indeksikorotukset. Köyhyyttä ne eivät kuitenkaan poista vaan lähinnä paikkaavat elinkustannusten nousua.
Lauri Mäkinen
projektitutkija
lauri.makinen@itla.fi
Aapo Hiilamo
erikoistutkija
aapo.hiilamo@itla.fi
Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiö (Itla)