Skip to content

Monimuotoiset uusperheet lasten kasvualustana ovat sekä rikkaus että riski – tukea kehitettävä

5.3.2021 9.30

Hyvinvointi ja terveys
Hyvinvoivat ihmisetHyvinvointi ja terveysJärjestöilleSosiaali- ja terveyspalvelut

Tilastokeskuksen perhetilastojen mukaan uusperheissä kasvoi vuonna 2019 joka kymmenes alle 18-vuotias lapsi. Tilastot kertovat vain osan totuudesta, sillä Suomessa lapsi tilastoituu vain siihen perheeseen, jossa hän on kirjoilla. Huolimatta siitä, että lapsi vuoroasuisi, lapsella voi olla vain yksi virallinen osoite. Tämän vuoksi vuoroasuvan lapsen etävanhemman uusperhe ei tilastoidu uusperheeksi – riippumatta käytännön asumisjärjestelyistä. Samoin uusperheeksi tilastoituu vain kahta eri sukupuolta olevan vanhemman uusperheet.

Uusperheet ovat monenlaisia. Uuden perheen taustalla voi olla ero, leskeys tai yksinhuoltajuus, jossa ei ole ollut koskaan toista vanhempaa. Uusperheessä voi rakkauden ja onnen lisäksi löytyä myös huolta lapsettomuudesta, erityislapsen haasteisuudesta tai monikulttuurisuudesta.

Tukemalla uusperheiden vanhempia voimme auttaa myös lapsia ja nuoria

Suomalainen sosiaali- ja perhepoliittinen keskustelu on korostanut, että köyhyys, huono-osaisuus ja syrjäytyminen periytyvät ylisukupolvisesti. Suomalaisen hyvinvointivaltion pitäisi ennaltaehkäistä ja pysäyttää huonojen lähtökohtien periytyminen, siis negatiivinen sosiaalinen perimä.

Sosiaalisen syrjäytymisen riskitekijöitä ovat nyky¬tutkimuksen perusteella etenkin:

  • yksinhuoltaja- tai uusperhetausta
  • vanhempien pitkittynyt erokriisi
  • varhaislapsuuden ongelmat ja
  • kehityshäiriöt 0–6-vuotiaana.

Perheitä kohtaavien ammattilaisten on tärkeä huomioida, että uusperheiden lasten läpikäymät menetykset, vanhempien eron riitaisuus sekä isot muutokset, kuten perheen uusi rakenne ja uudet ihmissuhteet voivat aiheuttaa lapsessa hämmennystä, mikä näkyy muun muassa sopeutumisen ongelmina ja tai kognitiivisina haasteina. Perheen huono ilmapiiri, selvittämättömät konfliktit ja erityisesti pitkittynyt erokriisi ovat siis lapsen kehitykselle kuormittavampaa kuin itse uusperheellisyys.

Uusperheissä haasteena on kuitenkin oman paikan löytäminen, ulkopuolisuuden kokemus ja perheenä yhteisen historian rakentaminen.

Johdonmukaisessa kasvuympäristössä – vai Liisana Ihmemaassa?

Lapsen ja nuoren kehitykseen vaikuttaa geeniperimän lisäksi ympäristö. Esimerkiksi sisäinen moraalijärjestelmä siitä, mikä on oikein ja mikä väärin, ei kehity itsestään syntymäpäiväkynttilöiden lisääntyessä. Kyky asettua toisen asemaan ja syy-seuraussuhteiden hahmottaminen edellyttävät loogista sekä johdonmukaista ympäristöä ja kasvatusta. Voidakseen rakentaa itselleen yhteiskunnallisesti hyväksytyn moraalijärjestelmän lapsi ja nuori tarvitsevat nähdyksi sekä kohdatuksi tulemisen kokemusta. Jokainen tarvitsee joukkoon kuulumisen kokemusta. Tunne- ja vuorovaikutustaitojen opetuksen tulisi kulkea läpi yhteiskuntajärjestelmän.

Lasten ja nuorten ääni hukkuu liian usein aikuisten päätösten ja strategiarakenteiden alle. Onko esimerkiksi uusperheen lapsella lupa määrittä oma henkinen perheensä? Suomen Uusperheiden Liitto oli mukana ainutlaatuisessa tutkimusyhteistyössä vuoroasuvien lasten ja nuorten kokemusten kartoituksessa. Lasten ja nuorten tärkein toive omille vanhemmille oli huomion saamisen lisäksi riitelemättömyys ja puhevälit.

Tukipalveluja saa vain yhteen osoitteeseen

Yhteiskunnan palvelurakenteet ja tukipalvelut ovat yhä yksilö- ja ensiperhekeskeisiä. Lapsistrategiasta huolimatta perheiden palvelut ovat usein käytännössä mahdollisia vain sille vanhemmalle, jonka luona lapsi on kirjoilla. Asumistuki, koulukyydit, perheneuvolan tai lapsiperheiden tukipalvelut määräytyvät virallisen osoitteen mukaan, jolloin etävanhemman näkökulmasta voidaan puhua yhteiskunnan rakenteellisesta vieraannuttamisesta.

Perhevaikutusten arvioinnin tulisi olla osa tukijärjestelmä. Masentuneen aikuisen puolisoista sairastuu 40 % itsekin. Kasvuympäristön häiriöt altistavat lasta muun muassa sosiaalisten suhteiden ja mielialan häiriöille. Ymmärrys uusperheiden ketjuuntuneista perheverkostoista on tärkeää.

Julkiset, järjestöt ja yksityiset yhdessä ehkäisemässä syrjäytymistä

Perhekeskeinen työskentely on kustannustehokasta. Siinä tavoitteena on, että ammattilainen havaitsee ja tunnistaa perheiden yksilöllisen tilanteen ja tukee perheitä oikea-aikaisesti. Sosiaali- ja terveysalan palveluissa työskentelevät ammattilaiset ovat usein tietoisia uusperheiden kokemista haasteista, mutta heillä ei ole riittävästi tietotaitoa auttaa perheitä. Tärkeää onkin kehittää ja tarjota yhteneviä keinoja ja työkaluja uusperheiden tukemiseksi, ongelmien sekä syrjäytymisen ennaltaehkäisemiseksi. Työtä riittää ja siihen tarvitaan meitä kaikkia.

Uusperheiden Liitto on tehnyt jo 25 vuotta töitä uusperheiden hyvinvoinnin tukemiseksi tarjoamalla vertaistukea, neuvontaa ja koulutusta.

 

 

Kirsi Heikinheimo
toiminnanjohtaja
kirsi.heikinheimo(at)supli.fi
Suomen Uusperheiden Liitto ry

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Hyvinvoivat ihmiset -blogi

Kaikki blogin artikkelit
Blogi
yhteiskuntasuhdepäällikkö

24.1.2022 14:25

Ensimmäiset aluevaalit pidetty: Sote-järjestötaustaisia ehdokkaita valittiin valtuustoihin ympäri maata 

Aluevaalit Suomen historian ensimmäiset aluevaalit käytiin sunnuntaina. Nyt valitut hyvinvointialueiden valtuustot aloittavat toimintansa maaliskuussa. Kaikkiaan alueita on 21. Helsinki on tästä kuviosta ulkopuolella ja jatkossakin itse järjestää sote-palvelunsa. Onnittelut kaikille työnsä aloittaville aluevaltuutetuille, teette päätöksiä huipputärkeiden asioiden parissa! Vaalituloksen etukäteisarviointi oli hankalaa, koska näitä vaaleja ei ole aiemmin koettu. Eniten jännitti yleinen äänestysprosentti ja toiseksi toki […]

Blogi

21.1.2022 10:00

Vuoroasuvien lasten tilanteita parannettava nopeasti

Sosiaaliturvauudistus Lasten vuoroasumistilanteisiin parannuksia pohtineen poikkihallinnollisen työryhmän toimenpidesuunnitelma nostaa esiin tärkeitä kehittämiskohteita vuoroasuvien lasten ja heidän perheidensä palveluissa ja sosiaaliturvaetuuksissa. Suunnitelma oli lausuntokierroksella vuodenvaihteen molemmin puolin. Järjestöt ovat pettyneitä siihen, että suunnitelmassa ehdotukset jätetään tulevaisuudessa toteutettaviksi tai muiden ryhmien edistettäviksi. Konkreettiset toimenpiteet ja etenemisaikataulu jäävät puuttumaan. Sanna Marinin hallitusohjelman yhtenä tavoitteena on tasa-arvoisen vuorovanhemmuuden tukeminen ja […]

Blogi

14.1.2022 09:00

Petteri Orpo: Uudistetaan palvelut 2020-luvulle – ihmiset jonoista hoitoon

Aluevaalit Tammikuussa käydään Suomen historian ensimmäiset aluevaalit, joissa valitaan päättäjät vastaamaan sosiaali-, terveys- ja pelastuspalveluista ja niiden uudistamisesta. Perustettavat hyvinvointialueet ovat vasta hallinto. Itse sote-palvelut uudistetaan todellisuudessa aluevaltuustoissa pala kerrallaan. Tähän työhön kokoomus on täysillä sitoutunut. Kokoomuksen tavoitteena on Suomi, jossa ihmiset voivat hyvin. Me haluamme, että ihmiset pääsevät sujuvasti hoitoon ja että rajalliset resurssit riittävät […]