Olen toiminut erilaisissa järjestöissä jo pari vuosikymmentä, ja niin pitkään kuin muistan, kansalaisjärjestöistä englanninkielisessä ympäristössä puhuttaessa on käytetty termiä non-governmental organisation (NGO).
Nyt olen kuitenkin itsekin siirtynyt käyttämään pääsääntöisesti termiä civil society organisation (CSO), mikä tuntuu olevan yleinen kehityskulku. Miksi näin ja onko termivalinnalla mitään merkitystä?
Termit NGO ja CSO eivät tarkoita täysin samaa asiaa
Termi NGO on mainittu ensimmäisen kerran YK:n peruskirjan 10. luvun artiklassa 71 vuonna 1945, ja sen merkitys on pysynyt varsin samana siitä lähtien. NGO:lla viitataan voittoa tavoittelemattomiin, hallituksesta riippumattomiin ja kansalaisia yhteen kokoaviin järjestöihin – suomeksi siis kansalaisjärjestöihin.
Vaikka termejä NGO ja CSO käytetään usein toistensa synonyymeinä, niiden merkitys ei kuitenkaan ole täysin sama. CSO on käsitteenä laajempi, ja sillä voidaan periaatteessa viitata mihin tahansa kansalaisten omaehtoisesti perustamaan organisaatioon. Esimerkiksi työmarkkinatoimijat lasketaan mukaan CSO-kategoriaan, mutta niistä harvemmin puhutaan NGO:ina (Euroopassa työmarkkinatoimijoihin viitataan usein termillä social partners).
Olennaista on käyttää kuvaavia ja ymmärrettäviä termejä
Olen havainnut, että CSO-termin käyttö on yleistynyt erityisesti niissä verkostoissa ja ympyröissä, joissa yleisesti keskustellaan kansalaisyhteiskunnan toimintaedellytyksistä. Kansalaisyhteiskunta käsittää toki paljon muutakin kuin järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan eli järjestöt, sillä se pitää sisällään niin aktivismin kuin vapaan sivistystyön.
Oma tulkintani on, että CSO:n käyttö on yleistynyt, koska se on käsitteenä NGO:ta laajempi ja on myös luontevaa puhua CSO:ista, jos kontekstina on civil society eli kansalaisyhteiskunta. Jos olet aina puhunut omasta järjestöstäsi NGO:na, voit huoletta tehdä näin jatkossakin. Olennaisinta on käyttää sellaisia termejä ja lyhenteitä, jotka sekä kuvaavat toimintaa että ovat ymmärrettäviä viestinnän kohteelle.