Niina Malm: Hyvinvoiva henkilöstö – arvokkainta, mitä meillä ei ole

Niina Malm: Hyvinvoiva henkilöstö – arvokkainta, mitä meillä ei ole

Etusivu / Blogi / Niina Malm: Hyvinvoiva henkilöstö – arvokkainta, mitä meillä ei ole

Sosialidemokraattien aluevaalislogan on: ’’Hyvinvointi. Arvokkainta, mitä meillä on.’’ Se on mielestäni hyvä iskulause, koska hyvinvointi on kuin talon perustus. Ilman sitä kaikki romahtaa.

Hyvinvointia synnyttävien, toimivien sosiaali- ja terveyspalveluiden kulmakivi on hyvinvoiva henkilöstö. Arvokkain osa palvelujärjestelmäämme. Valitettavasti juuri tämä osa sote-palveluista tällä hetkellä puuttuu. Talomme on romahtamassa. Koronakriisi on ollut kaikista raskain sen eturintamassa työskenteleville, mutta ongelmat eivät alkaneet koronapandemiasta, eivätkä ne valitettavasti myöskään pääty siihen. Sote-alan kriisi on kytenyt jo vuosia.

Kuka meitä hoitaa tulevaisuudessa?

Tehyn syyskuussa julkaiseman kyselyn mukaan nykyisistä hoitajista alanvaihtoa on harkinnut jo lähes 90 prosenttia. Pääsyyt alanvaihtohalukkuuteen ovat työolot ja palkkaus. Suomalaisen hyvinvointivaltion suurimpia kohtalonkysymyksiä tulevina vuosina on, onko meillä riittävästi sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisia.

Marinin hallituksen sote-uudistuksen punainen lanka on yksinkertaisesti se, että jokainen ihminen saa tarvitsemansa avun katsomatta vaivaan, asuinpaikkaan tai esimerkiksi sosiaaliseen ja taloudelliseen asemaan. Tämä ei toteudu ilman motivoitunutta, osaavaa ja jaksavaa henkilöstöä niin julkisella, yksityisellä kuin järjestösektorilla.

Entisenä pääluottamusmiehenä ajattelen, että työmarkkina-asioista sopiminen kuuluu työmarkkinaosapuolille. Tätä hokemalla en kuitenkaan nykyisenä poliitikkona halua tai aio pestä käsiäni sote-alan tilanteesta. Meillä on paitsi tahtoa, myös keinot.

SDP:n viisiosainen resepti työolojen parantamiseen

  1. Parannetaan johtamista jokaisella hyvinvointialueella ja puretaan turhaa hierarkiaa.
  2. Tarjotaan jokaiselle työntekijälle mahdollisuus kehittää omaa osaamistaan lisä- ja täydennyskoulutuksella.
  3. Otetaan työntekijät mukaan uudistuksen käytännön toteutuksen suunnitteluun, ja tarjotaan kaikille työntekijöille mahdollisuus vaikuttaa omaan työhönsä ja työyhteisöönsä niin muutoksen aikana kuin myös aina jatkossa.
  4. Parannetaan työoloja ja -ympäristöä muun muassa kehittämällä työterveyshuoltoa sekä turvaamalla henkilöstömitoitusten toteutuminen ja sijaisresurssit.
  5. Poistetaan perusteettomat palkkaerot harmonisoimalla alemmat palkat ylempien tasolle. Luodaan pidemmälle aikavälille kattava suunnitelma työolojen ja palkkauksen saattamisesta tasolle, jolla alojen arvostus ja houkuttelevuus säilyvät.

Mitä henkilöstöpula maksaa?

Marinin hallituksen palkkaharmonisointia on haukuttu kalliiksi, ja kyllä, se tulee maksamaan. Toivon kuitenkin, että ymmärrettäisiin kysyä, mitä henkilöstöpula maksaa. Mitä maksaa, ettei kotihoidossa ole riittävästi hoitajia? Mitä maksaa, ettei mieleltään särkynyt nuori pääse kuntouttavaan terapiaan? Mitä maksaa, ettei terveyskeskuslääkärille pääse ajoissa huolta herättävien vaivojensa kanssa? Kustannukset nousevat usein moninkertaisiksi, kun avunsaanti viivästyy. Meillä ei yksinkertaisesti ole varaa siihen, että palvelujärjestelmämme kaatuu hyvinvoivan henkilöstön puutteeseen.

Aluevaltuustot päättävät 172 900 ihmisen työoloista

Hyvinvointialueiden palvelukseen siirtyy liikkeenluovutuksilla noin 172 900 sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen ammattilaista. Tammikuussa valittavat aluevaltuustot määrittävät siis muun muassa sen, millaista henkilöstöpolitiikkaa heidän kohdallaan toteutetaan. Siksi minä äänestän aluevaaleissa – ja sinunkin kannattaa.

Niina Malm
kansanedustaja, SDP:n 1. varapuheenjohtaja
niina.malm(at)eduskunta.fi


Kohti hyvinvointialueita – Minä äänestän aluevaaleissa! -blogisarja
Tammikuun aluevaaleissa päätetään sosiaali- ja terveyspalvelujen suunta tulevilla hyvinvointialueilla. Kohti hyvinvointialueita – Minä äänestän aluevaaleissa! -blogisarjassa eduskuntapuolueet kertovat oman puolueensa keskeisiä keinoja turvata laadukkaat ja yhdenvertaiset sote-palvelut, miten hyvinvointia ja terveyttä parhaimmin edistetään uusilla hyvinvointialueilla ja miten hyvinvointialueiden kumppanuus voidaan toteuttaa yhdessä järjestöjen kanssa. SOSTE on pyytänyt puolueiden puheenjohtajia kirjoittamaan blogisarjaamme. Kirjoitusten ilmestymisjärjestys on arvottu, ja teksteissä esitetyt näkemykset ovat kirjoittajien omia, eivätkä välttämättä vastaa SOSTEn kantoja. Löydät kaikki sarjan bloggaukset Vallan käytäviltä -tunnisteella.