Nostoja perustuslakivaliokunnan sote-lausunnosta

Nostoja perustuslakivaliokunnan sote-lausunnosta

Etusivu / Blogi / Nostoja perustuslakivaliokunnan sote-lausunnosta

Kerrostumat hallituksen maakunta- ja sote-uudistukseen liittyvistä esityksistä ja niihin jo annetuista kannanotoista alkavat jo olla sellaisissa mittaluokissa, että olennaisen erottaminen epäolennaisesta ei suju ihan tuosta vain. Tässä kuitenkin omat poimintani perustuslakivaliokunnan sote-lausunnosta.

Julkisen vallan vastuu

On aivan oikein, että valiokunta korostaa julkisen vallan roolia ja vastuuta palvelujen yhdenvertaisuuden varmistamisessa. Valiokunnan lausunto alleviivaa maakuntien vastuuta palvelujen järjestäjänä. Maakunnan liikelaitoksen on ylläpidettävä sellaista toimintavalmiutta, että se pystyy huolehtimaan palveluista kaikissa olosuhteissa ja palvelujen järjestämisen riittävä rahoitus on oltava varmaa.

Nykyjärjestelmän keskeisimpiä ongelmia on se, etteivät kansalaiset ole sote-palvelujen suhteen yhdenvertaisessa asemassa. Julkisella vallalla on oltava yksiselitteinen vastuu tämän ongelman ratkaisemisessa.

Asiakassuunnitelma

Sosiaali- ja terveysvaliokunta täsmensi edellisellä kierroksella, ettei paljon palvelua tarvitseville laadittava asiakassuunnitelma ole sitova tai valituskelpoinen. Asiakassuunnitelman laatimiseen on kuitenkin oikeudellinen velvollisuus. Perustuslakivaliokunnan mielestä asiakassuunnitelman sisältö jää edelleen epäselväksi ja sen sääntelyä on välttämätöntä täsmentää olennaisesti.

Paljon palveluja tarvitsevien asiakassuunnitelman tehtävä on toimia yhteistoiminnan maksimoijana asiakaslähtöisten palvelukokonaisuuksien rakentamisessa. Yhteistyökulttuurin edistäminen näyttää taipuvan hankalasti lakitekstiksi.

Kuntien asema

Perustuslakivaliokunnan mielestä kuntien sulkeminen palveluntuottajien joukosta ei ole aukottomasti perusteltu. Kuntien palvelujen tuottamiskieltoa on perusteltu paitsi epätarkoituksenmukaisen kilpailun estämisellä myös sillä, että palvelujen järjestämisvastuu ja sitä myötä palvelujen tuottamiseen liittyvä rahoitus, henkilöstö, irtaimisto ja toimitilat tai toimitilojen hallinta siirtyy maakunnille.

Mielenkiintoisia kuvioita voi olla odotettavissa. Perustuslakivaliokunnan mielestä tällaiset siirrot eivät perustele sitä, etteikö kunta voisi tulevaisuudessa harkita yleisen toimialansa puitteissa ja verovaroillaan päättää alkaa tuottaa joitain palveluita.

Notifiointi

Perustuslakivaliokunnan mielestä sosiaali- ja terveysvaliokunnan on arvioitava notifiointia ja sen merkitystä vielä uudestaan. Mikäli se ei pysty varmistamaan järjestelmän laillisuutta EU-oikeuden näkökulmasta, valinnanvapauslain soveltamisen aloittamista on lykättävä.

Perustuslakivaliokunta tarjoaa itse ratkaisua: oikeudellista epävarmuutta vähennetään ilmoittamalla komissiolle ehdotetusta valinnanvapausjärjestelmästä ja sen sisällöstä SEUT 108(3) artiklan mukaisessa menettelyssä. Jos notifikaation esiaste tai kevytversio on olemassa ja nyt halutaan edetä, oikeusvarmuusilmoitus lienee käyttökelpoinen ratkaisu.

Tietosuoja

Tietosuojasääntelyyn liittyvä kokonaisuus ja sen haasteet ovat kaikkein vaikeimmin hahmottuva kokonaisuus.

Yksistään ja irrallisena perustuslakivaliokunnan linjaukset tuntuvat selkeiltä: tietosuojasääntely on perusteltava paremmin ja varmistetummin. Esimerkiksi on varmistuttava, että kapitaatiokorvausten maksamismenettely ei johda siihen, että palveluntuottajat tosiasiassa hoitavat ihmisiä eri tavalla riippuen heistä maksettavasta ”nuppikohtaisesta” korvauksesta.

Temppu ja sen tekeminen lienevät kuitenkin eri asioita. Epäilen, että kyse on suhteellisen haastavasta työmaasta – ja aikaikkunasta, joka on kuitenkin lähempänä päiviä kuin kuukausia. Ja viimekädessä pakkaa sekoittavat muutkin asiat kuin työmäärä.