Skip to content

Nukkuvien puolue voitti kuntavaalit. Mitä on käymässä demokratialle?

23.6.2021 12.15

Kuntavaalit
Hyvinvoivat ihmisetKansalaisyhteiskuntaKuntavaalit
yhteiskuntasuhdepäällikkö

Kuntavaalit käytiin korona-ajan vaaleina, kertaalleen siirrettyinä. Ajankohdaksi valikoitui kesäkuinen sunnuntai. Osalle puolueista vaalien siirto antoi mahdollisuuden kasvattaa ehdokasmääriään.

Tulosten perusteella vaaleissa nähtiin oikeisto-vasemmistoblokin välinen taistelu, joka päättyi kokoomuksen voittoon. Hallituspuolueiden suosio laski ja oppositiopuolueet paransivat kannatustaan.

Ylivoimaisesti suurin voittaja oli kuitenkin nukkuvien puolue. Kuntavaalien äänestysaktiivisuus oli sodan jälkeisen historian huonoin, 55,1 prosenttia. Luku on pysäyttävä. Mikä voi olla selitys näin huonolle tulokselle?

Spekulaatiota käytiin heti vaalien jälkeen siitä, vaikuttiko aurinkoinen sää ja kesälomien läheinen ajankohta äänestysaktiivisuuteen. Minusta säähän vetoaminen on liian helppoa. Säätä voi tarvittaessa syyttää aina: milloin on liian sateista, liian kylmää tai liian aurinkoista kampanjoida. Jos ihminen haluaa käyttää äänioikeuttaan, hän käyttää sen, olivat vallitsevat sääolosuhteet mitkä tahansa. Sään syyksi ei voi kuntavaalien umpisurkeaa äänestysvilkkautta laittaa, koska ennakkoäänestys oli venytetty peräti kahteen viikkoon.

Minusta ihan kaikkien on katsottava peiliin. Miksi ihmiset eivät koe, että äänestämisellä voi vaikuttaa? Miksi äänestämistä ei koeta merkittäväksi? Syitä on varmasti monia. Listasin tähän muutamia olettamuksia, joilla voi olla merkitystä äänestysaktiivisuuteen.

”Politiikka ei kuulu minulle, vaan on eliitin juttu”. Osa ihmisistä saattaa kokea, että ovat he ovat vieraantuneet politiikasta tai pikemminkin, että poliitikot ovat vieraantuneet heistä. Päättäjiksi pyrkivät ja päättäjäksi valitut, esimerkiksi eduskuntavaaleissa, ovat keskimääräistä koulutetumpia ja paremmin toimeentulevia. Voi helposti syntyä mielikuva, että poliitikot eivät aja juuri minun asiaani. Mitä ratkaisuksi? Monipuolinen ehdokasasettelu, monipuoliset ja eri taustoista tulevat poliitikot, jotka tuntevat erilaisia elämän realiteetteja. Tähän varmasti puolueet pyrkivätkin, mutta kiinnittäisin tähän korostuneesti huomiota.

”Olen pettynyt politiikkaan. Politiikassa ajetaan vain omia etuja, eikä mitään saada aikaiseksi”. Tällainen vaikutelma saattaa helposti syntyä, kun seuraa esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen ympärillä vuodesta toiseen käytyjä keskusteluja. Milloin mikäkin hallituskokoonpano on tekemässä omaa uudistustaan ja painopisteet vaihtuvat sen mukaan, mikä kullekin puolueelle on tärkeää. Toki tätä politiikka myös on: asioiden hoitamista omasta poliittisesta tulovinkkelistä. Sen sijaan poliittiset virkanimitykset, lehmänkaupat tai iltalypsyt eivät saa ottaa valtaa. On tehtävä kompromisseja ja mietittävä, mikä on kokonaisuuden kannalta paras ratkaisu. Enkä sano, etteikö näin tapahtuisi. Joskus vain mielikuva voi olla toisenlainen. Myös kohteliaaseen käytökseen kannattaa kiinnittää huomiota: riitely, maalittaminen ja muiden haukkuminen vieraannuttaa politiikasta.

”Mitä paremmin koulutettu ja mitä enemmän tienaa, sitä todennäköisemmin äänestää – ja päinvastoin”. Sosioekonomisella asemalla on vaikutusta äänestysaktiivisuuteen. Esimerkiksi kotikaupungissani Helsingissä äänestysaktiivisuus oli korkeampi alueilla, joilla asuu keskimääräistä koulutetumpia ja suht hyvin toimeentulevia ihmisiä. Mitä asialle voisi tehdä? Politiikassa on määrätietoisesti tehtävä päätöksiä, joilla tuetaan väestön korkeaa koulutustasoa ja hyvää työllisyyttä, ja sitä kautta tasoitetaan myös sosioekonomisia eroja. Hyvän elämän edellytysten tukeminen lähtee jo varhaisesta lapsuudesta. On tärkeää, että myös kouluissa, ihan alaluokilta asti, kerrotaan demokratian ja äänestämisen tärkeydestä. Vain äänestämällä voit vaikuttaa, ketkä päättävät sinun asioistasi.

”En edes ymmärrä, mistä ne puhuvat”. On tärkeää, että politiikassa puhutaan asioista siten, että ihmiset ymmärtävät, mistä on kyse. Korulauseet, poliittinen kapulakieli ja muut vaikeat termit vieraannuttavat. Suoran puheen ymmärtää koukeroista kieltä helpommin. Minusta suurta viisautta on se, että vaikean asian pystyy ilmaisemaan yksinkertaisesti ja selkeästi. Selkeään ilmaisuun ja ihmisiä puhuttelevaan kieleen on hyvä kiinnittää huomiota.

”Minulla on paljon suurempiakin murheita kuin äänestäminen”. Ihmisten elämäntilanteet ovat erilaisia. Jos joudut kamppailemaan toimeentulon, sairauden tai muun murheen kanssa, äänestäminen vaaleissa voi tuntua melko toissijaiselta. Yhteiskunnassa on tehtävä töitä sen eteen, että ihmiset saavat apua ja tukea ajoissa, ylläpidetään vahvaa turvaverkkoa ja tehdään sosiaalisesti oikeudenmukaista politiikkaa. Myös päättäjien on osoitettava, että äänestämällä voi vaikuttaa asioiden hoitoon.

”Puolueet ovat vanhanaikaisia. On paljon parempiakin ja mielenkiintoisempia tapoja vaikuttaa”. Kansalaisaktivismi, yhden asian liikkeet ja ruohonjuuritason vaikuttaminen voivat saada isojakin joukkoja liikkeelle. Hyviä esimerkkejä ovat esimerkiksi Tahdon-kampanja vuonna 2013, jonka ansiosta Suomeen saatiin tasa-arvoinen avioliittolaki tai Fridays for future -nuorten ilmastoliike, joka on saanut taakseen tuhansia nuoria ympäri maailman. Puolueilla on iso pohdinnan paikka siinä, miten saada houkuteltua uusia jäseniä ja sitäkin kautta aktivoitua kansalaisia. Miten uudistua ja vaikuttaa myös nuorten silmissä houkuttelevalta tavalta vaikuttaa?

Äänestysaktiivisuuden lisäämiseksi ei ole olemassa yhtä tapaa. Voisiko meillä sosiaali- ja terveysalan järjestöillä olla jonkinlainen rooli myös äänestysaktiivisuuden lisäämisessä? Minusta voi. Järjestöt tekevät ruohonjuuritason työtä useasti heikommassa asemassa olevien ihmisten parissa. Järjestöt vahvistavat yhteisöllisyyttä ja osallisuuden kokemusta, auttavat, ohjaavat ja tukevat. Itse uskon siihen, että mitä enemmän ihminen kokee olevansa osa jotakin yhteisöä ja tuntee olonsa hyväksytyksi juuri sellaisena kuin on, sitä enemmän hän haluaa myös vaikuttaa ympäröivään yhteiskuntaan. Demokratian kunnianpalautus tarvitsee nyt oman liikkeensä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Hyvinvoivat ihmiset -blogi

Kaikki blogin artikkelit
Blogi
hankepäällikkö

8.7.2021 12:15

Sote-uudistus etenee kohti toimeenpanoa – järjestöillä edessä vaikuttamisen syksy

Sosiaali- ja terveyspalvelut Mennyt kevät on ollut vilkasta aikaa sote-vaikuttamisen kentällä. Järjestöjen sote-muutostuki on tehnyt omaa työsarkaansa tunnetuksi muun muassa valtakunnallisilla foorumeilla ja SOSTEn järjestöverkostoissa. Muutostuen koordinaation väki on tavannut sosiaali- ja terveysministeriön virkamiehiä, jotka vastaavat sote-uudistuksen toimeenpanon alueellisesta valmistelusta. Muutostuesta on myös edustus esimerkiksi yhdyspintojen valmisteluryhmässä, minkä lisäksi koko muutostuen joukkue on tehnyt tiivistä yhteistyötä Tulevaisuuden sote-keskus -ohjelman ja Työkykyohjelman Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen väen kanssa. Aluetyön rooli kasvaa, järjestöjen ja julkisen yhteistyössä vielä parannettavaa Sote-uudistus meni […]

Blogi

29.6.2021 09:00

Käsitteillä on väliä – tarveharkinnan voi ymmärtää monella tavalla

Sosiaaliturvauudistus Sosiaalibarometri 2021:ssä selvitettiin vastaajien näkemyksiä siitä, miten asumistukijärjestelmää pitäisi uudistaa. Näkemyksiä kysyttiin sote-johtajilta, Kelan esihenkilöiltä ja sosiaalityöntekijöiltä. Heiltä tiedusteltiin näkemyksiä erilaisiin väittämiin koskien muun muassa asumistuen tasoa, tuen yksilökohtaiseksi muuttamista ja asumistuen tulorajojen nostamista. Yksi väittämistä kuului ”Asumistukeen tulisi lisätä tarveharkintaa”. Etuuksissa tarveharkinnalla tarkoitetaan niitä kriteerejä, joiden perusteella etuus myönnetään. Esimerkiksi hakijan omat, puolison tai […]

Blogi
erityisasiantuntija

21.6.2021 13:00

SuomiAreena: Erilainen Mingle antaa puheenvuoron päättäjien sijaan kokemuspuhujille 13.7.

Kansalaisyhteiskunta Kesä on täällä, ja monella saattavat vallitsevan tautitilanteen vuoksi kesäsuunnitelmat olla vielä hieman auki. Yksi asia on kuitenkin varma: SuomiAreena ja sen yhtenä ohjelmanumerona Erilainen Mingle, jossa SOSTEkin on yhteistyökumppanina, järjestetään heinäkuussa. Erilansen Mingle päästää SuomiAreenassa ääneen päättäjien ja virkamiesten sijaan ne ihmiset, joiden asioista poliitikot ja muut päättäjät päättävät, mutta joiden omia ajatuksia harvemmin […]