Skip to content

Nukkuvien puolue voitti kuntavaalit. Mitä on käymässä demokratialle?

23.6.2021 12.15

Kuntavaalit
Hyvinvoivat ihmisetKansalaisyhteiskuntaKuntavaalit
yhteiskuntasuhdepäällikkö

Kuntavaalit käytiin korona-ajan vaaleina, kertaalleen siirrettyinä. Ajankohdaksi valikoitui kesäkuinen sunnuntai. Osalle puolueista vaalien siirto antoi mahdollisuuden kasvattaa ehdokasmääriään.

Tulosten perusteella vaaleissa nähtiin oikeisto-vasemmistoblokin välinen taistelu, joka päättyi kokoomuksen voittoon. Hallituspuolueiden suosio laski ja oppositiopuolueet paransivat kannatustaan.

Ylivoimaisesti suurin voittaja oli kuitenkin nukkuvien puolue. Kuntavaalien äänestysaktiivisuus oli sodan jälkeisen historian huonoin, 55,1 prosenttia. Luku on pysäyttävä. Mikä voi olla selitys näin huonolle tulokselle?

Spekulaatiota käytiin heti vaalien jälkeen siitä, vaikuttiko aurinkoinen sää ja kesälomien läheinen ajankohta äänestysaktiivisuuteen. Minusta säähän vetoaminen on liian helppoa. Säätä voi tarvittaessa syyttää aina: milloin on liian sateista, liian kylmää tai liian aurinkoista kampanjoida. Jos ihminen haluaa käyttää äänioikeuttaan, hän käyttää sen, olivat vallitsevat sääolosuhteet mitkä tahansa. Sään syyksi ei voi kuntavaalien umpisurkeaa äänestysvilkkautta laittaa, koska ennakkoäänestys oli venytetty peräti kahteen viikkoon.

Minusta ihan kaikkien on katsottava peiliin. Miksi ihmiset eivät koe, että äänestämisellä voi vaikuttaa? Miksi äänestämistä ei koeta merkittäväksi? Syitä on varmasti monia. Listasin tähän muutamia olettamuksia, joilla voi olla merkitystä äänestysaktiivisuuteen.

”Politiikka ei kuulu minulle, vaan on eliitin juttu”. Osa ihmisistä saattaa kokea, että ovat he ovat vieraantuneet politiikasta tai pikemminkin, että poliitikot ovat vieraantuneet heistä. Päättäjiksi pyrkivät ja päättäjäksi valitut, esimerkiksi eduskuntavaaleissa, ovat keskimääräistä koulutetumpia ja paremmin toimeentulevia. Voi helposti syntyä mielikuva, että poliitikot eivät aja juuri minun asiaani. Mitä ratkaisuksi? Monipuolinen ehdokasasettelu, monipuoliset ja eri taustoista tulevat poliitikot, jotka tuntevat erilaisia elämän realiteetteja. Tähän varmasti puolueet pyrkivätkin, mutta kiinnittäisin tähän korostuneesti huomiota.

”Olen pettynyt politiikkaan. Politiikassa ajetaan vain omia etuja, eikä mitään saada aikaiseksi”. Tällainen vaikutelma saattaa helposti syntyä, kun seuraa esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen ympärillä vuodesta toiseen käytyjä keskusteluja. Milloin mikäkin hallituskokoonpano on tekemässä omaa uudistustaan ja painopisteet vaihtuvat sen mukaan, mikä kullekin puolueelle on tärkeää. Toki tätä politiikka myös on: asioiden hoitamista omasta poliittisesta tulovinkkelistä. Sen sijaan poliittiset virkanimitykset, lehmänkaupat tai iltalypsyt eivät saa ottaa valtaa. On tehtävä kompromisseja ja mietittävä, mikä on kokonaisuuden kannalta paras ratkaisu. Enkä sano, etteikö näin tapahtuisi. Joskus vain mielikuva voi olla toisenlainen. Myös kohteliaaseen käytökseen kannattaa kiinnittää huomiota: riitely, maalittaminen ja muiden haukkuminen vieraannuttaa politiikasta.

”Mitä paremmin koulutettu ja mitä enemmän tienaa, sitä todennäköisemmin äänestää – ja päinvastoin”. Sosioekonomisella asemalla on vaikutusta äänestysaktiivisuuteen. Esimerkiksi kotikaupungissani Helsingissä äänestysaktiivisuus oli korkeampi alueilla, joilla asuu keskimääräistä koulutetumpia ja suht hyvin toimeentulevia ihmisiä. Mitä asialle voisi tehdä? Politiikassa on määrätietoisesti tehtävä päätöksiä, joilla tuetaan väestön korkeaa koulutustasoa ja hyvää työllisyyttä, ja sitä kautta tasoitetaan myös sosioekonomisia eroja. Hyvän elämän edellytysten tukeminen lähtee jo varhaisesta lapsuudesta. On tärkeää, että myös kouluissa, ihan alaluokilta asti, kerrotaan demokratian ja äänestämisen tärkeydestä. Vain äänestämällä voit vaikuttaa, ketkä päättävät sinun asioistasi.

”En edes ymmärrä, mistä ne puhuvat”. On tärkeää, että politiikassa puhutaan asioista siten, että ihmiset ymmärtävät, mistä on kyse. Korulauseet, poliittinen kapulakieli ja muut vaikeat termit vieraannuttavat. Suoran puheen ymmärtää koukeroista kieltä helpommin. Minusta suurta viisautta on se, että vaikean asian pystyy ilmaisemaan yksinkertaisesti ja selkeästi. Selkeään ilmaisuun ja ihmisiä puhuttelevaan kieleen on hyvä kiinnittää huomiota.

”Minulla on paljon suurempiakin murheita kuin äänestäminen”. Ihmisten elämäntilanteet ovat erilaisia. Jos joudut kamppailemaan toimeentulon, sairauden tai muun murheen kanssa, äänestäminen vaaleissa voi tuntua melko toissijaiselta. Yhteiskunnassa on tehtävä töitä sen eteen, että ihmiset saavat apua ja tukea ajoissa, ylläpidetään vahvaa turvaverkkoa ja tehdään sosiaalisesti oikeudenmukaista politiikkaa. Myös päättäjien on osoitettava, että äänestämällä voi vaikuttaa asioiden hoitoon.

”Puolueet ovat vanhanaikaisia. On paljon parempiakin ja mielenkiintoisempia tapoja vaikuttaa”. Kansalaisaktivismi, yhden asian liikkeet ja ruohonjuuritason vaikuttaminen voivat saada isojakin joukkoja liikkeelle. Hyviä esimerkkejä ovat esimerkiksi Tahdon-kampanja vuonna 2013, jonka ansiosta Suomeen saatiin tasa-arvoinen avioliittolaki tai Fridays for future -nuorten ilmastoliike, joka on saanut taakseen tuhansia nuoria ympäri maailman. Puolueilla on iso pohdinnan paikka siinä, miten saada houkuteltua uusia jäseniä ja sitäkin kautta aktivoitua kansalaisia. Miten uudistua ja vaikuttaa myös nuorten silmissä houkuttelevalta tavalta vaikuttaa?

Äänestysaktiivisuuden lisäämiseksi ei ole olemassa yhtä tapaa. Voisiko meillä sosiaali- ja terveysalan järjestöillä olla jonkinlainen rooli myös äänestysaktiivisuuden lisäämisessä? Minusta voi. Järjestöt tekevät ruohonjuuritason työtä useasti heikommassa asemassa olevien ihmisten parissa. Järjestöt vahvistavat yhteisöllisyyttä ja osallisuuden kokemusta, auttavat, ohjaavat ja tukevat. Itse uskon siihen, että mitä enemmän ihminen kokee olevansa osa jotakin yhteisöä ja tuntee olonsa hyväksytyksi juuri sellaisena kuin on, sitä enemmän hän haluaa myös vaikuttaa ympäröivään yhteiskuntaan. Demokratian kunnianpalautus tarvitsee nyt oman liikkeensä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Hyvinvoivat ihmiset -blogi

Kaikki blogin artikkelit
Blogi
erityisasiantuntija

30.8.2021 13:00

Toimeentulotukilakia uudistetaan – kerro meille näkemyksesi!

Sosiaaliturvauudistus Sosiaaliturvaa uudistetaan pitkäjänteisellä komiteatyöllä, mutta toimeentulotuen ilmiselviin epäkohtiin halutaan puuttua jo nopeammin. Sosiaali- ja terveysministeriön toimeentulotukityöryhmän mietintö julkaistiin 10.8.2021. Siinä ryhmä ehdottaa muutoksia lakiin, tekee ehdotuksia sen toimeenpanoon ja tuen hakemiseen liittyen sekä nostaa esiin jatkoselvittelyä vaativia kysymyksiä. Keskeisenä tavoitteena kerrotaan, että haavoittuvimmassa asemassa olevien asiakkaiden tuen tarpeisiin vastataan nykyistä paremmin. Lue lisää:  Työryhmä esittää […]

Blogi
johtaja, varapääsihteeri

27.8.2021 09:30

Työtaakka hyvinvointialueiden pystyttämisessä on valtava – nyt kysytään malttia ja kykyä tarjota järjestön osaamista oikeaan paikkaan

Sote-uudistus Hyvinvointialueiden rakentaminen on alkanut, ja elokuun loppuun mennessä kaikille alueille on saatu nimettyä väliaikaiset valmistelutoimielimet (Vate). Ne koostuvat alueen viranhaltijoista ja toimikausi kestää maaliskuulle 2022 asti, kunnes aluevaltuustojen nimeämät aluehallitukset aloittavat työnsä. Vaten työ on hallinnollista. Työsarkana on hoitaa lähinnä tulevien hyvinvointialueiden työnantajana ja palvelujen järjestäjänä toimimiseen tarvittavia valmistelutehtäviä. Hallinnollisen työn määrä hirvittää. Noin 173 […]

Blogi
erityisasiantuntija

19.8.2021 10:30

Sote-uudistus myllää järjestöjen yhteistyökuvioita – nyt tarvitaan aktiivisuutta ja ratkaisuehdotuksia

Sote-uudistus Eduskunta on hyväksynyt sote-uudistuksen lainsäädännön, ja lain toimeenpanon valmistelu tulevilla hyvinvointialueilla on aloitettu tai alkamaisillaan. SOSTE on pitänyt sote-uudistukseen liittyvässä vaikuttamistyössään esillä järjestöjen toimintaedellytyksiin liittyviä teemoja, joita ovat muun muassa hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen panostaminen sekä järjestöjen ja tulevien hyvinvointialueiden yhteistyön varmistaminen. Sosiaali- ja terveysvaliokunta korosti kesäkuun lopulla sote-lainsäädäntöä koskevassa mietinnössään järjestöjen merkitystä hyvinvoinnin ja […]